Tällaisia ovat Kiinan uudet avaruuslaitteet: avaruusalus ja kantoraketti

Pitkä marssi 7 hallissa ennen laukaisua
Pitkä marssi 7 hallissa ennen laukaisua

Kiina on aiempaakin enemmän avaruustoiminnan suurvalta, kun se laukaisi eilen viikonloppuna onnistuneesti täysin uudenlaisen kantoraketin ja sen mukana tulevan, myös aivan uuden miehitetyn avaruusaluksen koekappaleen. Laukaisu ja aluksen paluu sujuivat suunnitelman mukaan.

Sekä kantoraketti että uusi avaruusalus ovat erittäin kiinnostavia, joskaan niiden tulo ei ollut enää yllätys. Kummastakin on ollut runsaasti tietoja etukäteen, vaikka kiinalaiset eivät tiedotakaan toimistaan yhtä avoimesti kuin läntiset avaruustoimijat.

Etenkin uuden kantoraketin onnistunut ensilento on erittäin merkittävä, sillä kaikki Pitkä marssi -nimiset (englanniksi Long March ja kiinaksi länsimaalaisittain Chang Zheng) aiemmat raketit ovat käyttäneet typpitetraoksidia ja hydratsiinia, jotka ovat erittäin myrkyllisiä aineita. Uusi kantoraketti käyttää nestehappea ja kerosiinia, joista ei ole haittaa.

Avaruudessa ihmiselle myrkyllisistä ajoaineista ei ole haittaa, mutta raketteja laukaistaessa niiden vaiheita putoaa maan pinnalle, ja näissä rakettivaiheissa on jäljellä hieman polttoainetta. Lisäksi raketin lentovalmistelut ovat monimutkaisempia, kun tankkauksessa tarvitaan raskaita suojavarusteita. 

Pitkä marssi 7 on keskiraskas kantoraketti, jolla Kiina aikoo korvata nykyisin käytössä olevat Pitkä marssi 2 ja -3 -kantoraketit. Raketti perustuu rakenteeltaan Pitkä marssi 2:een ja siitä voidaan vastaisuudessa tehdä mm. ensimmäiseen vaiheeseen kiinnitettyjen apurakettien määrää muuttamalla raskaampi versio (Pitkä marssi 5) ja kevyempi versio (Pitkä marssi 6). Nyt laukaistu ensimmäinen versio kykenee nostamaan matalalle kiertoradalle Maan ympärillä 5,5 tonnia painavan lastin.

Kiinnostavaa kantoraketissa on myös sen Yuanzheng 1A -niminen ylin vaihe, joka pystyy kiinalaisten mukaan toiminaan 48 tunnin ajan ja käynnistämään moottoriaan useita kertoja. Näin raketti voi kuljettaa lastinsa varsin vaikeallekin kiertoradalle, kuten esimerkiksi kohti toisia planeettoja, tai viedä useamman satelliitin eri kiertoradoille.

Pitkä marssi 7 on voimakkain Kiinan tähän mennessä tekemä kantoraketti. Sen laukaisuja varten kiinalaiset ovat myös rakentaneet kokonaan uuden avaruuskeskuksen maan eteläisimpään kolkkaan Tyynen valtameren rannalle Hainanin saarelle Hong Kongin lounaispuolella. Laukaisupaikka on vain 19° päiväntasaajan pohjoispuolella, joten sieltä voidaan laukaista satelliitteja suotuisammin kuin muista Kiinan kolmesta aiemmasta avaruuskeskuksesta. 

Laukaisu tapahtui viime lauantaina klo 20 paikallista aikaa ja Kiinan tietotoimisto Xinhuan välittämien tietojen ja kuvien mukaan kaikki sujui hyvin – paitsi että lähtöä lykättiin puolella tunnilla alun perin ilmoitetusta.

Mukana pieni avaruusalus

Uuden kantoraketin laukaisu tuliterästä avaruuskeskuksesta olisi sinällään ollut jo varsin suuri uutinen, mutta lisäksi rakettia käytettiin nyt Kiinan uuden miehitetyn avaruusaluksen testaamiseen. Kyseessä oli tosin tekeillä olevan kapselin pieni versio: sen korkeus oli vain noin 2,3 metriä, leveys 2,6 metriä ja massa noin 2,6 tonnia. Varsinaisen avaruusaluksen maahanpaluukapseli tullee olemaan varsin todennäköisesti noin kaksi kertaa suurempi.

Kiinan tähän mennessä miehitettyihin avaruuslentoihinsa käyttämä Shenzhou-alus pohjautuu voimakkaasti venäläiseen Sojuz-alukseen, kun taas uusi alus on siitä saatujen kuvien mukaan täysin erilainen. Se muistuttaa läheisesti ammoisia Apollo-aluksia, eli siinä olisi kellomaisen maahanpaluukapselin lisäksi huoltomoduuli, jonka alaosassa on kookas rakettimoottori.

Tilaa aluksessa on kaikkiaan kuudelle hengelle, kun matkakohteena on esimerkiksi avaruusasema Maata kiertävällä radalla. Kiinan tulevan Tiangong-aseman kapasiteetti on juuri tämän kuusi henkilöä. Alus voisi olla avaruudessa kolme viikkoa yksistään tai jopa kaksi vuotta avaruusasemaan telakoituneena.

Kiinnostavan aluksesta tekee se, että se soveltuu myös kuulentoihin ja muihin lähiavaruutta kauemmaksi suuntaaville lennoille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkat Lagrangen pisteeseen tai lähiasteroideille. Silloin mukaan otettaneen vain neljä avaruuslentäjää ja huoltomoduuli on hieman suurempi: aluksen kokonaismassa laukaistaessa olisi noin 20 tonnia verrattuna avaruusasemalentojen 14 tonniin. Kauemmaksi menevät alukset tehdään myös kestämään hieman vauhdikkaampi paluu takaisin Maahan, eli niiden lämpösuojasysteemin tulee olla tehokkaampi. Vauhti voi olla silloin jopa 11,2 km/s.

Nyt tehdyllä koelennolla pienoismalli lensi avaruudessa maksimissaan 380 km korkeudessa olleella radalla noin 20 tuntia, sillä alus laskeutui sunnuntaina iltapäivällä 15.41 Pekingin aikaa Sisä-Mongolian arolle laskuvarjonsa varassa. Kuten alla oleva kuva kertoo, riepotteli kova tuuli alusta kovasti ja hilasi sitä hyvän matkaa pinnalla laskuvarjon mukana, mutta silti aluksen kerrotaan olleen erinomaisessa kunnossa.

Seuraavan kiinalaisten miehitetyn avaruuslennon odotetaan tapahtuvan myöhemmin tänä vuonna. Tiangong 2 -avaruusaseman runko-osa on tarkoitus laukaista Maata kiertämään syyskuussa ja todennäköisimmin seuraava taikonauttien lento tapahtuu heti sen jälkeen. Tämä Shenzhou 11 -lento, kuten myös sitä seuraavat käyttänevät vielä vanhaa avaruusalusta, sillä uuden aluksen odotetaan tulevan käyttöön vasta vuonna 2020. 

Kuvat: Xinhua

Kiinalaisten avaruusasema vaikeuksissa Jari Mäkinen La, 11/06/2016 - 11:49
Tiangong 1
Tiangong 1


Kiinan avaruusasema Tiangong 1, joka on kiertänyt Maata syyskuusta 2011 alkaen, on nähtävästi vaikeuksissa ja saattaa pudota pian Maahan holtittomasti.


Tiangong 1 on ensimmäinen kiinalainen avaruusasema ja olennainen osa maan suunnitelmassa rakentaa suurempi avaruusasema Maata kiertävälle radalle. Sitä on seuraamassa ainakin kaksi muuta samankokoista – noin 7,3 tonnia massaltaan olevaa – moduulia lähivuosina, jotka oli tarkoitus liittää toisiinsa yhdeksi, suureksi asemaksi.

Kolme Shanzhou-avaruusaluksilla lentänyttä miehistöä on vieraillut Tiangong 1:ssä ja näistä viimeisin oli Shenzhou 10 jo kolme vuotta sitten. Nie Haisheng, Zhang Xiaoguang ja Wang Yapin lähtivät asemalle 11. kesäkuuta 2011 ja viipyivät siellä kesäkuun 26. päivään saakka. Heitä ennen Shenzhou 8 -miehistö oli asemalla heti tuoreeltaan vuonna 2011 ja Shenzhou 9 vuonna 2012. 

Kesän 2013 jälkeen asema on toiminut automaattisesti. Siinä on asennettuna koko joukko tutkimuslaitteita ja kameroita, joilla on muun muassa tehty havaintoja maan pinnasta ja meristä.

Yllättäen aikaisemmin tänä vuonna Kiinan tiedotusvälineet kertoivat Tiangong 1:n "tietojenkeruuvaiheen päättyneen" ja avaruusviranomaiset täsmensivät, että radioyhteys asemaan on katkennut. Nähtävästi tämän jälkeen asema ei ole ollut enää hallinnassa.

Nyt havaitsijat ympäri maailmaa ovat huomanneet Tiangong 1:n alkaneen pyöriä. Muun muassa Thomas Dormanin keräämien ja Space.com -sivuston julkaisemien havaintojen mukaan asema pysty enää pitämään aurinkopaneeleitaan suunnattuna Aurinkoon, joka saanee aikaan sen, että sillä ei ole tarpeeksi sähköä normaaliin toimintaan. Vaikka radioyhteys olisi siis ollut vielä olemassa, niin nyt se ei enää toimisi ainakaan jatkuvasti.

Onkin todennäköistä, että Kiina on menettänyt asemansa hallinnan, ja että se tulee putoamaan Maahan hallitsemattomasti. Se, milloin tämä tapahtuu, on vielä epävarmaa – etenkin kun aseman rataa nostettiin juuri joulukuussa korkeammalle, mistä putoaminen kestää kauemmin.

Ilmakehän rippeet vielä satojen kilometrien korkeudessa hidastavat siellä olevien kappaleiden ratanopeutta ja saavat ne putoamaan hitaasti alaspäin. Mitä alemmaksi ne tulevat, sitä nopeammin putoaminen tapahtuu, kunnes lopulta ne syöksyvät Maan ilmakehään. Pienimmät kappaleet tuhoutuvat siinä kokonaan, mutta Tiangongin kokoisesta asemasta tulee selviämään ilman kitkakuumennuksen jälkeen myös kappaleita pinnalle saakka.

Jos putoaminen tapahtuu asuttujen alueiden päällä, kappaleet voivat aiheuttaa vaaraa. Suurin osa maapallosta on kuitenkin merta ja harvaan asuttuja seutuja, joten todennäköisyys sille, että Tiangongin palanen putoaa päähän, on hyvin pieni. Suomessa riskiä ei edes ole, koska asema ei tule radallaan lainkaan Suomen päälle. 

Auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmakehän yläosien tiheyteen, joten arviot putoamisen ajankohdasta ovat hyvin epätarkkoja. Tällä haavaa näyttää siltä, että näin tapahtuisi loppuvuodesta 2017 – ellei Kiina saa asemaa hallintaansa, mikä on edelleen mahdollista.

Uusi asema laukaisuvalmiina

Vaikka Tiangong 1:n kohtalo on epäselvä, on sen seuraaja, Tiangong 2, valmiina laukaistavaksi kiertoradalle syyskuussa. Todennäköisesti heti sen jälkeen lähtee matkaan seuraava kiinalaisten miehitetty avaruusalus, Shenzhou 11, joka telakoituu avaruusasemaan.

Miehitettyjen Shenzhou-alusten lisäksi kiinalaiset ovat laukaisemassa ensi vuonna miehittämättömän rahtialuksen avaruusasemalleen. Ensimmäinen Tianzhou-nimen saanut alus on tarkoitus lähettää matkaan maan uudella Pitkä Marssi 7 -kantoraketilla.

Seuraavana vuonna on laukaisuvuorossa Tianhe 1 -niminen avaruusasema, joka toimisi keskuskappaleena varsinaiselle suuremmalle, lisäosista koottavalle avaruusasemalle. Sen massa olisi kokonaisuudessaan noin 60 tonnia, eli se olisi kooltaan ja muodoltaan vähän kuin ammoinen venäläinen Mir-avaruusasema. Kiinalaislähteiden mukaan asema voisi olla valmis vuonna 2022.

Nähtävästi Tiangong-asemat on nyt kiinalaissuunnitelmissa korvattu tällä uudella Tianhe-asemalla, joka muistuttanee yllä olevaa Tiangong 3 -nimellä vielä kolme vuotta sitten tunnettua asemaa.

Kiinalaisten jättiteleskooppi valmistumassa

FAST valmistumassa
FAST valmistumassa


Kiinalaisten jättiläismäinen radioteleskooppi on valmistumassa. Vielä nyt keväällä sen peilien asentaminen oli hieman kesken, mutta suunnitelmien mukaan se olisi valmis aloittamaan havainnot ensi syyskuussa..


Päivän kuva
Tämän Kiinan luoteisosassa olevassa Pingtangin maakunnassa sijaitsevan FAST-teleskoopin (kiinaksi 五百米口径球面射电望远镜 ja englanniksi Five-hundred-metre Aperture Spherical Telescope) rakentaminen aloitettiin viisi vuotta sitten kesällä 2011 ja sen suuri 4600 kolmiomaista palasta koostuva peili saadaan valmiiksi näihin aikoihin.

Silloin se nappaa maailman suurimman radioteleskoopin* tittelin nyt sitä pitävältä Arecibon kuuluisalta radioteleskoopilta, mihin verrattuna kiinalaiskorvan odotetaan olevan kolme kertaa herkemmän.

Kokoakin on enemmän, sillä uusi teleskooppi on nimensä mukaisesti läpimitaltaan puoli kilometriä, kun Arecibon antenni on 300 m. Kiinalainen teleskooppi on rakennettu Arecibon tapaan  luontaisesti maanpinnassa olevaan kuoppaan, mihin pallomaisen antennin tekeminen onnistuu kätevästi.

Koska maljamainen antenni on rakennettu kiinteäksi, ei sitä voi kääntää eri puolille taivasta, vaan teleskoopin "katse" kääntymään noin 40° sivuille suoraan ylhäällä olevasta taivaan navasta yläpuolella liikkuvaa vastaanotingondolia liikuttamalla sekä antennin pinnan muodostavia palasia kääntelemällä.

FAST sijaitsee 25° astetta pohjoiseen päiväntasaajasta, joten suuri osa tähtitaivaasta kulkee maapallon pyöriessä teleskoopin havaintokentän läpi, joten se pystyy tekemään havaintoja varsin suuresta osasta taivasta, vaikka se onkin kiinteästi paikallaan.

Kuva: China Daily

* Tarkalleen ottaen kaikkein suurin radioteleskooppi on tämänkin jälkeen Neuvostoliiton aikainen Venäjällä Kaukasusvuoristossa sijaitseva RATAN-600, mutta se on "vain" halkaisijaltaan 576 metriä oleva radioheijastimista tehty rengas. Vaikka sen halkaisija onkin siis suurempi, on sen pinta-ala huomattavasti pienempi.

Löytynyt: superkiinnostava jurakautinen salamanteri


Veijarin nimi on Qinglongtriton gangouensis ja sellaisen luuranko on sailynyt hämmästyttävän hyvin Kiinasta löydetyissä, vain hieman Brontosauruksia vanhemmissa kivissä. Se on ollut salamanteri, jotka ovat olleet pienten dinosaurusten ja erilaisten lintujen tapaan vähemmän kuuluisia, mutta hyvin kiinnostavia eläimiä jurakaudella.


Tarkalleen ottaen tämä yhden aukon evoluutiosta olevassa kuvassamme täyttävä sisilisko on useampi sellainen, 46 lähes täydellistä luurankoa, jotka löydettiin Kiinasta, Pekingiä ympäröivästä Hebein maakunnassa olevasta, myöhäiseltä jurakaudelta (n. 150 – 160 miljoonaa vuotta sitten) olevasta Tiaojishanin muodostemasta. Alueelta on löytynyt aikaisemminkin paljon erilaisia jurakautisten eläinten jäännöksiä, joten ammoin tuo osa maapalloa on kuhissut elämää – tai siellä vain merkit elämästä ovat säinyneet hyvin.

Joka tapauksessa nämä Qinglongtriton gangouensis -luurangot ovat kiinnostavia siksi, että löytöjen joukossa on paljon eri ikäisiä eläimiä, ja niiden avulla voidaan seurata hyvin sitä, miten ne ovat kehittyneet elämänsä kuluessa. Ne näyttävät mm. säilyttäneen axolotlien tapaan useita lapsuuden ja nuoruusajan piirteitään myös aikuisina ollessaan. Tällaisia ovat esimerkiksi selvästi ulkonevat kidukset.

qinglongtriton

Jos Qinglongtriton​ kävelisi tänään vastaan, sitä pidettäisiin varmastikin salamanterina, eli vesiliskona, joka näyttää hieman kuin suurelta sisiliskolta. Suurimmat luurangoista ovat kuuluneet arviolta 27 cm pitkille eläimille.

Eläinten kehityshistoriassa Qinglongtritonit ovat ensimmäisiä vesiliskoja, mutta niissä on piireitä sekä vanhemmista että nuoremmista liskoista. Ne ovat siis samalla vähän kuin kehittyneitä vesiliskoja, kuten koirasalamanterit, mutta ovat myös kuin primitiivisemmät vesiliskot, kuten mm. Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa edelleen esiintyvät jättisalamanterit.

Löydöstä kerrottiin uusimmassa PLOS ONE -julkaisussa, mistä ovat myös jutun kuvat.

Kiinalainen kamereonttirobotti toiminnassa

Kiinalainen kamereonttirobotti toiminnassa

Tämä kiinalaisessa Wuhanin yliopistossa tehty väriään vaihtava, hitaasti eteenpäin hivuttautuva robotti ei vaikuta mitenkään erityiseltä, mutta se on erittäin kiinnostava

10.02.2016

Äkkiseltään ajateltuna laite, joka katsoo kameralla ympärillään olevaa värimaisemaa ja muuttaa pinnallaan olevia pieniä näyttöruutuja näkemänsä mukaiseksi, ei ole erityisen jännittävä keksintö. Tällaista tekniikkaa kuitenkin tutkitaan parhaillaan hyvin intensiivisesti eri puolilla maailmaa, koska erilaiset häivetekniikat olisivat hyvin toimiessaan erittäin kiinnostavia niin sotilas- kuin siviilisovellustenkin kannalta.

Tavoitteena on se, että laite voisi mukautua ympäristöönsä mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Kuten video näyttää, onnistuu Wuhanin yliopiston laite tässä varsin hyvin, joskin kameleonttirobotti liikkuu varsin hitaasti.

Robotti havaitsee ympäristöään "päässään" olevilla kameroilla, tulkitsee havaitsemaansa ja muuttaa pinnallaan olevia pieniä näyttöjä sen mukaisesti. Seuraavassa vaiheessa pinta pystyy näyttämään muitakin kuin perusvärejä, jopa monimutkaisia kuvioita kuten metsää tai pusikkoa, ja silloin laitteella alkaa olla enemmän sovelluskohteita. 

Kun nyt jäykät kuvaruudut korvataan myöhemmin taipuvilla ohutnäytöillä, tekniikkaa voisi käyttää jopa aktiivisesti toimivan näkymättömyysviitan tekemiseen.

Video on robotista kertovan, ACS Nano -julkaisussa olleen artikkelin oheismateriaalista.

Apinan vuosi alkoi Kiinassa – tuoko se kultaa vai kahvia mustana? Jari Mäkinen Ke, 10/02/2016 - 10:41
Kiinan astrologinen eläinrata
Kiinan astrologinen eläinrata


Kiinan uusi vuosi alkoi eilen 8. helmikuuta ja jatkuu 27. tammikuuta 2017 saakka. Vuoden symbolina on apina. Mutta mistä tulevat nämä kiinalaiskalenterin vuosien eläimet? Ja miksi nyt on vuorossa apina?


Päivän kuvaPäivän kuvana on tänään eläinrata sellaisena kuin kiinalaisastrologit sen ovat hahmottaneet. 

Eläinradaksi sanotaan tähtitaivaalla olevaa ympyrää, jonka kautta Aurinko ja planeetat näyttävät kulkevan vuoden aikana täältä Maasta katsottuna. Viiva kulkee tähtikartalla kaikkiaan 13 erikokoisen tähtikuvion kautta, mutta astrologiassa, siis tähdistä ennustamisessa, taivaankaari on jaettu yksinkertaisesti kahteentoista yhtä suureen osaan, jotka vastaavat 30 asteen kaaria ekliptikalla. Nämä on nimetty jotakuinkin näihin osiin osuvien tähtikuvioiden mukaan: Oinas, Härkä, Kaksonen, Rapu, Leijona, Neitsyt, Vaaka, Skorpioni, Jousimies, Kauris, Vesimies ja Kalat. 

Mukana on siis muitakin kuin eläimiä, ja se, että Käärmeenkantajan tähdistö ei ole päässyt mukaan, ei ennustamismenoa ole haitannut.

Näin siis täällä länsimaissa, mutta Kiinassa sikäläisessä kalenterissa on sama perusajatus. Sielläkin taivas on jaettu 12 osaan, mutta niiden nimet eivät tule tähdistöistä, vaan  12 eläimeen perustuvasta kiinalaisen astrologian haarasta. Se on varsinaisten astrologisten menetelmien rinnalla elävä kansanomainen selitysmalli, joka käyttää eläinten ominaisuuksia ihmisten luonnehtimiseen.

Jokaisella eläimellä on oma elementtinsä ja yin/yang-määre. Yin-merkki on passiivinen, feminiininen, pehmeä ja rauhallinen. Yang-merkki on aktiivinen, maskuliininen, kova ja liikkuva. Yin ja yang vaikuttavat osaltaan eläimen luonteeseen. Yin-merkkejä voidaan kuvailla introverteiksi ja yang-merkkejä ekstroverteiksi.

Nyt alkaneen apinan vuoden määreet ovat metalli ja yang, eli luvassa on mytologian mukaan dynaaminen, maskuliininen ja metallinkova vuosi. 

Näitä muita kiinalaisen eläinradan eläimiä ovat härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, kukko, koira, sika ja rotta. Seuraavaksi on vuorossa kukon vuosi.

Kuhunkin eläinmerkkiin liittyy myös koko joukko muita määreitä ja niitä käytetään myös kuvaamaan kuukausia, päiviä ja jopa tunteja. Esimerkiksi tämän vuoden apinan kuukausi on seitsemäs, sen onnennumerot ovat 1, 7 ja 8 (ja epäonnen numerot 2, 5 ja 9), onnenkukka krysanteemi ja onnenvärit valkoinen, kulta ja sininen. Sen sijaan epäonnen värejä ovat punainen, musta, harmaa ja mustan kahvin väri.

Eikä tässä vielä kaikki!

Apinan onnentunnit ovat 15:00 – 16:59, eli iltapäivä kolmesta viiteen on tänä vuonna paras ja onnellisin ajanjakso.

Apinan vuoteen yhdistetään myös älykkyys, määrätietoisuus, optimistisuus, romanttisuus, sosiaalisuus, itsetietoinen, notkealiikkeisyys, kiinnostuneisuus, yhteisöllisyys ja nopea reagointikyky. Sen sijaan arroganssi, itsekkyys, rauhattomuus ja epäluuloisuus ovat pannassa tänä vuonna. 

Vaikka kyse onkin mytologiasta ja huuhaasta, niin tuon edeltävän toivoisi todella olevan totta!

Kalenterin pohjana siellä on ns. kuukalenteri, jonka mukainen kuukausi on kahden uudenkuun välinen aika. Kuuvuoden alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen, mikä osui siis eiliseen.

Mistä Kiinan eläinmerkit ovat peräisin?

Vanhimmat tunnetut viittaukset eläinnimitysten käyttöön ovat ajalta 200-300 ennen ajanlaskun alkua., mutta niissä eläimistö on osittain erilainen ja niillä kuvataan rikollisten ominaisuuksia.

Nykyinen kiinalaisastrologian eläimistö ja niiden järjestys on hyvin samankaltainen turkkilais-mongolialaisten kansojen vastaavan järjestelmän kanssa. Näitä on käytetty nykymuodossaan astrologisissa tulkinnoissa ensi kerran 600-luvulla, tai ainakin sieltä peräisin olevissa lähteissä on niistä merkintöjä.

Oletetaan, että Intiasta tulleet vaeltavat buddhalaiset munkit joko toivat eläintulkinnat tullessaan tai ainakin edesauttoivat niiden leviämistä ansaitessaan elantonsa ennustamalla tavalliselle kansalle. Vaeltavilla munkeilla ei ollut yleensä niin korkeaa koulutusta, että he olisivat pystyneet tekemään tarkempia astrologisia laskelmia, joten syntymävuoden eläin oli helpoin tapa luokitella ihmiset.

Eläinmerkkien mytologinen alkuperä juontuu todennäköisesti Buddhasta, joka kutsui kaikki eläimet luokseen ollessaan lähdössä maan päältä. Vain kaksitoista eläintä saapui paikalle. Buddha nimitti palkinnoksi 12 vuotta näiden eläinten mukaan ja määräsi ne hoitamaan vuorollaan maan ja sen asukkaiden asioita, kukin kykyjensä ja luonteensa mukaisesti.

 

Kiina julkisti huiman määrän kuukulkijansa ottamia kuvia

Yutu Kuun pinnalla
Yutu Kuun pinnalla
Maa ja Kuu Chang'e 5:n kuvaamana


Suuri määrä kaksi vuotta sitten Kuun pinnalle laskeutuneen Chang'e 3 -aluksen ja sen Yutu-kuukulkijan ottamia kuvia on nyt katsottavissa netissä. Kiinalaisessa kuukuva-arkistossa on myös mainioita aiempien kuuluotaimien ottamia kuvia.


Joulukuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2013 laukaistu ja kahta viikkoa myöhemmin Kuun pinnalle pehmeästi laskeutunut kiinalainen Chang’e 3 -alus oli ensimmäinen Kuun pinnalle laskeutunut ihmisen tekemä laite sitten vuoden 1976. Sen mukana Kuuhun saapui pieni Yutu-niminen (kirjaimellisesti Jade-kaniini) kulkija, joka ajeli vähän aikaa laskeutujan luona, kunnes se pysähtyi paikalleen.

Sekä laskeutuja että kulkija ovat kuitenkin edelleen toiminnassa ja lähettelevät välillä kuvia sekä tietoja Maahan.

Laitteiden lähettämästä tieteellisestä annista ei ole tarkkaa tietoa, mutta niiden kuvia on nyt saatavilla suuri määrä. Kuvien julkaisu liittyy Kiinan kuututkimusohjelman aikomukseen lisätä yleisön kiinnostusta ja osallistumista tuleviin kuulentoihinsa. Seuraavana ovat vuorossa vuonna 2018 Chang'e 4 -laskeutuja ja kulkija, jotka on tarkoitus lähettää Kuun Maahan näkymättömälle takapuolelle.

Tammikuun alussa Kiina julkisti myös kilpailun yleisölle tutkimuslaitteesta, joka voitaisiin asentaa mukaan aluksien tietoja Maahan välittävään luotaimeen. Kilpailu on avoin vain kiinalaisille, mutta myös muiden maiden osallistuminen on mahdollista – kunhan vain hankkeet tehdään yhteistyössä kiinalaisten kanssa.

Kiinan kuukuva-arkisto on osoiteessa moon.bao.ac.cn, mutta sen käyttäminen on varsin hankalaa, koska se on kiinaksi. Englanninkielistä versiota ei ole.

Sen sijaan Planetary Societyn aina aktiivinen Emily Lakdawalla on koonnut lataamistaan kuvista kaksi kiinnostavaa sivustoa:

- Chang'e 3:n Yutu-kulkijan panoraamakameran kuvat, jotka on julkaistu 20. tammikuuta 2016 mennessä
Chang'e 3:n maisemakameran samaan päivään mennessä julkaistut kuvat

Kiinalaiset ovat tehneet myös oman koostesivunsa Chang'e 3:n ja Yutun kuvista. Vaikka sivun tekstit ovat kiinaksi, ovat kuvat selvästi nähtävissä sekä katsottavissa suurempinakin.

Myös aiempaa materiaalia on hyvin saatavissa nykyisin verkossa.

Kuuta kiertäneiden luotainten Chang'e 1:n ja Chang'e 2:n kuvia on omissa arkistoissaan, ja niistä on tehty myös vapaasti luettavia e-kirjoja: 

- Chang'e 1:n kuvakartasto (kiinaksi ja englanniksi)
Chang'e 1:n topografinen kuuatlas (kiinaksi ja englanniksi)
Chang'e 2:n korkearesoluutiokuvia (vain kiinaksi)

 

Maa ja Kuu Chang'e 5:n kuvaamana

Chang'e 4 suuntaa Kuun takapuolelle

Seuraava Kiinan kuulento tulee siis olemaan Chang’e 4, jonka on itse asiassa Chang’e 3:n varaversio. Näillä näkymin se laukaistaan matkaan vuoden 2018 lopulla.

Koska Kuun Maahan näkymättömältä puolelta ei voi olla suorassa radioyhteydessä Maahan, on yhteydenpitoa varten suunnitteilla erityinen tietoliikennesatelliitti. Kyseessä on Chang’e 2 -kuuluotaimeen perustuva laite, joka asetetaan Maasta katsoen Kuun takana sijaitsevan L2-pisteen tienoille. Sieltä se voi olla suorassa yhteydessä niin laskeutujaan kuin Maahankin samanaikaisesti.

Tarkoitus on lähettää tämä matkaan kesällä 2018.

Edellinen kiinalaisalus Kuun luona testasi tätä L2-pisteeseen lentämistä. Kokeellinen Chang’e 5 -alus otti yllä olevan kuvan Maasta ja Kuusta lokakuun 28. päivänä vuonna 2014.

 

Päivitys 2.2.2016 klo 22.45: Tarkennettu kuvausta L2-pisteestä. Se ei sijaitse Maan ja Kuun välissä, kuten aiemmin kerroimme.

Kiina suunnittelee maailman suurinta hiukkaskiihdytintä

Kuva LHC:n tunnelista
Kuva LHC:n tunnelista

Uutiset kiinalaisista tieteen jättihankkeista jatkuvat: valtavan radioteleskoopin lisäksi Kiina aikoo rakentaa maailman suurimman ja tehokkaimman hiukkaskiihdyttimen.

Maan tiedeakatemian suurenergiafysiikan instituutin johtaja Wang Yifang kertoi eilen China Daily -lehdelle, että uuden kiihdyttimen suunnittelu saataneen valmiiksi ensi vuonna ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2020.

Kiihdyttimestä on tarkoitus tehdä kaksi kertaa suurempi ja peräti seitsemän kertaa voimakkaampi kuin nykyinen ennätyksenhaltija, Sveitsissä oleva Eurooppalaisen hiukkastutkimuskeskuksen CERN:in LHC.

Sijoituspaikaksi tulee todennäköisesti Pekingin koillispuolella oleva Qinhuangdaon kaupunki.

Wangin mukaan kiihdyttimen suunnittelu alkoi vuonna 2013, siis vuotta kuuluisan Higgsin bosonin löytämisen jälkeen, ja laitteen yksi tarkoitus onkin tutkia muun maussa tätä omituista bosonia tarkemmin. Suurempi kiihdytin saattaa avata myös kokonaan uuden ajan hiukkasfysiikassa, ja siksi suuria kiihdyttimiä suunnitellaan toki muuallakin. Näistä suunnitelmista konkreettisin ja pisimmällä oleva on CERNin seuraavan sukupolven lineaarikiihdytin. Sekään ei tule kuitenkaan pärjäämään kiinalaiselle, mikäli se rakennetaan suunnitelman mukaisesti.

Tarvoitteena on mahdollisesti jopa 100 km halkaisijaltaan oleva rengasmainen kiihdytin, jossa törmäytettäisiin elektroneja ja positroneja toisiaan vastaan.

Samalla suunnitellaan jo kiihdyttimen parantamista siten, että elekronien sijaan hiukkasina olisivat protonit. Sen teho riittäisi jopa 100 TeV:n tärmäyksiin – vertailun vuoksi LHC:n teho nyt on 13 TeV. Siinä missä alkuperäinen kiihdytin voisi alkaa toimia mahdollisesti vuonna 2025, olisi tämä tehokkaampi versio käytössä vuonna 2040.

Wangin mukaan uutta kiinalaistutkimuslaitosta ei ole tarkoitus tehdä vain kiinalaisille, vaan se avattaisiin myös muualta maailmasta tuleville tutkijoille.

Vaikka uusi Kiinan kiihdytin olisikin kansainvälisesti käytössä, tulee sen kehittämisestä ja ylläpidosta tulevat innovaatiot sekä sovellukset ennen kaikkea kiinalaisten omaan käyttöön; suurissa tiedehankkeissa itse tiede on monasti vain sivuosassa. Ja tässä tapauksessa mukana on myös enemmän tai vähemmän suuri ripaus politiikkaakin.

Otsikkokuvassa on osa LHC-kiihdytintä tunnelissaan (Kuva: CERN)

Komea kangastus hämmästytti Kiinassa - tai ainakin netissä

Kuva: Zhongtian news CH52
Kuva: Zhongtian news CH52

Kaakkois-Kiinassa ihmeteltiin lokakuun alussa (9.10.?) outoa taivaallista kaupunkia. Tummanpuhuvat jättimäiset pilvenpiirtäjät pilkistelevät pilvien lomasta ja näyttävät leijuvan selvästi paikallisen taivaanrannan yläpuolella.

Raporttien mukaan ilmiötä todistivat sadat ihmiset ainakin Jiangxin ja Foshanin alueella. Näyn ei sinällään sanota kestäneen kuin minuutteja, mutta siltikin nettiin on lokakuun aikana ilmestynyt ilmiöstä jonkin verran kuvia ja uutisia.

* Epätavallista ilmiötä on länsimediassa uutisoitu näyttävänä kangastuksena, ja ainakin IFL Sciencen mukaan se on Fata Morgana -tyyppiä. Kun ylempänä oleva ilmamassa on alempaa lämpimämpi, sen tiheyskin on radikaalisti erilainen. Kohteesta tuleva valo taittuu voimakkaasti ilmamassojen rajapinnassa (tai oikeastaan rajapinnoissa), ja siksi kohde näyttää olevan korkeammalla kuin todellisuudessa onkaan.

* Fata Morganat tai muutkaan kangastukset eivät kuitenkaan nouse yleensä kovin korkealle horisontista. Videolla pilvenpiirtäjät kuitenkin näyttävät leijuvan ylettömän korkealla, joten kyse voisi periaatteessa olla kameralla tehdystä rankasta zoomauksesta. Sellaisen avulla kun kaukaisetkin kohteet saa helposti näyttämään jättimäisiltä ja lähellä olevilta - etenkin jos kuvaan ei jää mitään lähempänä olevaa vertailukohtaa. Toisaalta pilvenpiirtäjät näyttävät paljon selvemmiltä kuin tyypilliset Fata Morgana -kangastukset, joten kyse voi olla muustakin. Vihjeen antaa se, että talot horisontissa ovat pilvikaupunkia pienempiä, ja eri kulmassa.

* Harrastajien ja ammattilaisten tekemän analyysin perusteella kyse voi hyvin olla myös pelkästä heijastuksesta (kuvaajan takana olevat pilvenpiirtäjät heijastuvat edessä olevasta ikkunasta) tai tarkoituksellisesta väärennöksestä.

Yksi asia on kuitenkin varma: Kyse ei ihan varmasti ole NASAn tai Kiinan hallituksen teknologiakokeilu, portaali toiseen ulottuvuuteen, eikä mikään muukaan salaliittoteoreetikkojen netissä vatvoma mysteerinen asia.

Tässä Kiinasta napattu näyttävä video:

Päivitys 21.10.: Juttuun lisätty lisätty kommentti mahdollisesta väärennöksestä. Tähdellä (*) merkittyjä kappaleita ja otsikkoa muokattu. Alkuperäisessä uutisessa kerroimme, että kangastus oli todistettu.

Otsikkokuva: kuvakaappaus Zhongtian news CH52:n videolta.

Kiina rakentaa jättimäistä radioteleskooppia

Havainnekuva Kiinaan tekeillä olevasta radioteleskoopista
Havainnekuva Kiinaan tekeillä olevasta radioteleskoopista
Teleskooppi kuvattuna ilmasta

Kiinan luoteisosassa olevassa Pingtangin maakunnassa ollaan rakentamassa maailman suurinta radioteleskooppia. Tämän "500 metriä halkaisijaltaan olevan teleskoopin" rakennuspaikka on kuuluisan Arecibon radioteleskoopin tapaan luontainen maanpinnassa oleva kuoppa, mihin pallomaisen antennin tekeminen onnistuu kätevästi.

Rakentaminen aloitettiin kesällä 2011 ja töiden pitäisi olla ohi ensi vuoden syyskuussa. Silloin tämä kiinalaisteleskooppi nappaa maailman suurimman tittelin nyt sitä pitävältä Arecibolta, mihin verrattuna uusi jättiläinen on arvioiden mukaan kolme kertaa herkempi. Kokoakin on enemmän, sillä uusi teleskooppi on nimensä mukaisesti läpimitaltaan puoli kilometriä, kun Arecibon antenni on 300 m.

Koska maljamainen antenni on rakennettu kiinteäksi, ei sitä voi kääntää eri puolille taivasta, vaan sen yläpuolella liikkuvaa vastaanotingondolia liikuttamalla sekä antennin pinnan muodostavia 4600 kolmiomaista palasta kääntelemällä saadaan teleskoopin "katse" kääntymään noin 40° sivuille suoraan ylhäällä olevasta taivaan navasta. Koska teleskooppi sijaitsee 25° astetta pohjoiseen päiväntasaajasta, kulkee suuri osa tähtitaivaasta sen havaintokentän läpi, joten se pystyy tekemään havaintoja varsin suuresta osasta taivasta, vaikka se onkin kiinteästi paikallaan.

Kuva: Teleskooppi näkyy erinomaisesti myös Googlen karttapalvelussa. 

Teleskoopin havaintotarkkuus on 4 kaarisekuntia, eli se voisi viipaloida täydenkuun noin 450 osaan. Radioteleskoopille tämä on erittäin hyvä tarkkuus; vain interferometrian (kaukana olevien radioteleskooppien käyttämistä kuin yhtenä suurena teleskooppina) avulla päästään radioalueella parempiin tarkkuuksiin. Kiinalaisteleskooppi tulee toimimaan 0,3 – 3,0 GHz:n alueella.

Hintaa uudelle radio-observatoriolle tullee lopulta noin 100 miljoonaa euroa.

Teleskooppi kuvattuna ilmasta

Kuva: Yllä olevaan Arecibon radioteleskooppiin verrattuna kiinalaisteleskoopin olennainen ero on paitsi koko ja antennin pinnan rakenne, niin myös vaijerien varassa roikkuva ja niiden avulla liikuteltava vastaanotingondoli. Se on olennaisesti kevyempi ja sen sisällä on vielä laitteisto, jonka avulla polttopisteen (ja siinä olevan vastaanottimen) sijaintia voidaan säätää erittäin tarkasti.