Kiina on kehittämässä uutta, nykyisin käytössä olevia kantoraketteja olennaisesti raskaampaa rakettimallia, nimeltään Pitkä Marssi 5, ja sen eri osien testaukset ovat jo käynnissä. 

Yksi näistä testattavista osista on raketin nokkakartio, jonka testi sujui juuri toivotulla tavalla: raketin kyydissä olevaa kuormaa laukaisun aikana suojaava nokkakartio halkesi suunnitellusti kahteen puolikkaaseen. Kaikkiaan neljä tonnia painavan ja halkaisijaltaan 5,2-metrisen kartion rakenne on tällainen, jotta sen puolikkaan putoaisivat sivuille turvallisesti pois aiheuttamatta vaaraa itse kantoraketille ja sen kuormalle.

Rahtitila on jopa 54 metriä pitkä ja raketti kykenee kuljettamaan sen sisällä avaruuteen jopa 25 tonnia painavia lasteja. Näin raketti on äreämpi kuin esimerkiksi eurooppalainen Ariane 5.

Vain tällä haavaa maailman voimakkain kantoraketti, amerikkalainen Delta IV Heavy, on tulevaa kiinalaisrakettia suorituskykyisempi, sillä se pystyy nostamaan 28,7 tonnia matalalle kiertoradalle. Tämän vuoden joulukuussa suunnitelman mukana ensilentonsa tekevä Falcon 9 Heavy tulee olemaan kaikkia voimakkaampi, sillä se kykenee laukaisemaan matalalle kiertoradalle peräti 53 tonnia.

Pitkä Marssi 5:n eräs kiinnostavimmista laukaisutehtävistä tullee olemaan kiinalaisten suunnittelema avaruusasema. Aseman keskusmoduuli on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2018 ja sitä on aikomus laajentaa vähitellen Kansainvälisen avaruusaseman tapaan. Aseman pitäisi olla valmis vuonna 2022, jolloin sen massa olisi 60 tonnia; ISS:n massa on noin 450 tonnia.

Koska Euroopan avaruusjärjestö ESA neuvottelee parhaillaan kiinalaisten kanssa eurooppalaisavaruuslentäjien lähettämisestä kiinalaisasemalle, on mahdollista että ESA-astronautitkin tulisivat tulevaisuudessa käyttämään uutta kantorakettia.

Raketin oli tarkoitus tehdä ensimmäinen lentonsa ensi vuonna, mutta hanke on kovasti myöhässä ja nyt ensilentoa suunnitellaan vuodelle 2017. Eräs ensimmäisistä lennoista tulee lähettämään matkaan Chang’e-5 -kuualuksen, jonka tehtävänä on tuoda Maahan näyte Kuun pinnalta.

Monikäyttöraketti ja sen serkut

Ennen tätä nyt tehtyä nokkakartiotestiä on raketin ensimmäistä vaihetta testattu kaksi kertaa. Siinä on kaksi kappaletta uusia nestemäistä vetyä ja happea käyttäviä YF-77 -moottoreita. Raketin keskirungon ympärillä on 2-4 apurakettia, jotka käyttävät myös vetyä ja happea ajoaineinaan.

Kaikkiaan Pitkä Marssi 5 olisi 60,5 metriä korkea ja sen laukaisumassa olisi 643 tonnia. Raketti olisi hyvin modulaarinen, eli sitä voisi käyttää apurakettien kanssa tai ilman niitä hyvin eri massaisten hyötykuormien laukaisuun. Se tulisi siten korvaamaan Kiinan nykyiset Pitkä Marssi -perheen kantoraketit CZ-2, CZ-3 ja CZ-4. Nimen CZ tarkoittaa Pitkää Marssia.

Pitkä Marssi 5:n lisäksi tekeillä on kaksi muuta kantorakettia, numerot 6 ja 7.

CZ-6 on itse asiassa Pitkä Marssi 5:n apuraketti, joka sopivilla ylemmillä vaiheilla varustettuna voi toimia kevyenä kantorakettina.

CZ-7 puolestaan on keskiraskas raketti, joka on pitkälti nykyaikaistettu, miehitettyjen Shanzhou-avaruusalusten laukaisussa käytettävä Pitkä Marssi 2F. Suurin uudistus on se, että raketti käyttäisi kerosiinia ja hapettimena nestehappea nykyisin käytettävien kalliiden ja myrkyllisten hydratsiinipohjaisten ajoaineiden sijaan. 

Seiska tulisi myös laukaisemaan matkaan kiinalaisavaruusasemaa huoltamaan lähetettävät miehittämättömät Tianzhou-rahtialukset. Sen ensilennon on tarkoitus tapahtua jo ensi vuonna, jolloin Tianzhou-1 telakoituisi avaruudessa aikaisemmin lähetettävään uuteen, järjestyksessä toiseen Tiangong-pienoisavaruusalukseen.

Uusi tehdas ja laukaisuasema

Koska uusien, suurien rakettiosien kuljettaminen maanteitse laukaisualustalle olisi hankalaa, on Kiinassa tekeillä uusi laukaisukeskus sekä rakettitehdas.

Uusi Wenchangin saarella sijaitseva laukaisuasema on Kiinan eteläisessä Hainanin provinssissa, joka on niin lähellä päiväntasaajaa kuin Kiinassa on mahdollista. Sieltä lähetettävät satelliitit voivat käyttää hyödykseen enemmän maapallon pyörimisliikettä, joten joko samalla raketilla voidaan lähettää painavampi satelliitti tai saman satelliitin lähettäminen vaatii vähemmän ajoaineita.

Rakettien kuljettaminen Wenchangiin tapahtuu laivoilla Tianjiniin jo tehdystä uudesta tuotantolaitoksesta. Suurikokoinen tehdas pystyy teoriassa valmistamaan jopa 30 CZ-5 -kantorakettia vuodessa.

Kai muistatte vielä kiinalaisen kulkijan, joka laskeutui viime vuonna joulukuun 14. päivä Kuuhun ja lähetti joulun alla upeita kuvia sen pinnalta - ensimmäisenä luotaimena sitten 1970-luvun? Laskeutumisalus Chang'e 3 toimii edelleen, mutta piskuinen mönkijä Yutu eli Jadekaniini nuukahti Kuun öisessä kylmyydessä jo viime tammikuun lopussa.

Kulkijan laitteita oli tarkoitus suojata ankaraa pakkasta vastaan sulkemalla aurinkopaneelien muodostama kansi aina yön ajaksi, mutta niiden mekaniikka rikkoutui. Kun kansi jäi auki, kulkijan sisuskalut jäähtyivät noin -70 asteen tietämiin.

Päivitys 1. marraskuuta
Chang'e 5 -koelennon maahanpaluukapseli laskeutui perjantaina illalla onnistuneesti Kiinan Sisä-Mongolian provinssin autiomaahan noin klo 23:55 Suomen aikaa. Alus teki Kuun ohilennon 28. lokakuuta ja lennosta kerrottujen tietojen mukaan kaikki sujui hyvin. Kuvassa on tämän suunnitteilla olevan näytteenhakulennon hieman miehitetyn Shanzhou-avaruusaluksen muotoinen, mutta pienempi laskeutumiskapseli maahanpaluun jälkeen.

Alkuperäinen artikkeli:

Kiina laukaisi tostaina 23. lokakuuta illalla – aikaisin perjantaina 24.10. paikallista aikaa Kiinassa – tuoreimman luotaimensa kohti Kuuta. Kyseessä on miehittämätön lento, jolla testataan tekniikkaa, jonka avulla Chang’e 5 -luotaimen on tarkoitus tuoda vuonna 2017 näyte Kuusta takaisin maapallolle.

Chang’e 5-T1 -nimellä kutsuttua avaruusalusta kuljettanut Long March 3C -kantoraketti lähetettiin matkaan Xichangin laukaisukeskuksesta, joka sijaitsee Kiinan lounaisosassa Sichuanin maakunnassa. Kiinalaisviranomaisten mukaan laukaisu sujui hyvin ja kuualus suuntasi tähtäimessä olleelle radalle kohti Kuuta.

Kahdeksanpäiväisen lennon tärkein tehtävä on paluu takaisin Maahan: luotain lentää Kuun luokse ja Kuun vetovoima linkoaa sen saman tien takaisin kohti Maata, ja samaan tapaan kuin ammoiset Apollo-alukset, joutuu luotain paitsi säätämään paluureittinsä hyvin tarkasti, niin myös selviytymään normaalia voimakkaammasta ilmakehän kitkakuumennuksesta. Luotaimen nopeus ilmakehään iskeytymisen aikaan on noin 11,2 km/s.

Mikäli kaikki sujuu suunnitelman mukaan, laskeutumiskapseli putoaa Kiinan puolella olevan Mongolian autioille alueille.

Kiina on kurottanut pieni askel kerrallaan kohti Kuuta. Se lähetti ensimmäiset luotaimensa Kuuta kiertämään vuosina 2007 ja 2010. Näiden Chang’e 1 ja 2 -luotaimien tehtävänä oli kartoittaa Kuun kamaraa ja testata teknisesti Kiinan taitoja päästä Kuun luokse ja sitä kiertämään.

Viime vuoden joulukuussa Kuun pinnalle laskeutunut Chang’e 3 osoitti, että Kiina pystyy lähettämään luotaimen Kuuhun ja toimimaan siellä. Vaikka itse laskeutuja on jo sammunut, sen mukana Kuuhun mennyt Yutu-kulkija on edelleen toiminnassa – vaikkakin se on myös nyt hiipumassa yli 9 kuukautta kestäneen toiminnan jälkeen. Yutu ei ole kyennyt enää liikkumaan tammikuun jälkeen, mutta jo se, että kulkija on kestänyt näin pitkään, on merkittävä saavutus.

Chang’e 4:n on tarkoitus toistaa kolmosen lento ensi vuonna, eli laskeutua Kuun pinnalle, mutta sen seuraaja Chang’e 5 tulisi siten paitsi laskeutumaan, niin myös sinkoamaan pienellä raketilla näytteen takaisin Maahan. Tämän kaavaillaan tapahtuvan vuonna 2017.

Muistatteko vielä viime joulukuussa maailmaa säväyttäneen kiinalaisen Chang’e 3 -kuulaskeutujan ja sen hellyttävän Yutu-kulkijan?

Vaikeuksista huolimatta kulkija on edelleen voimissaan, joskaan se ei ole liikkunut enää sitten tammikuun. Nyt kulkija on painunut jo 11. kerran uneen, kuten se on tehnyt aina Kuun pariviikkoisen yön koittaessa – tosin viime aikoina yöunet ovat kestäneet yhä pitempään ja pitempään.

Laskeutujaan ei ole enää saatu yhteyttä sitten kevään.

Eilen perjantaina julkaistun tiedotteen mukaan kulkijan pitäminen toiminnassa käy yhä vaikeammiksi ja se on hiipumassa. Yu Dengyun tosin muotoili asian Kiinan tietotoimisto Xinhualle näin: ”Yutu on hyvässä kunnossa ja toimii normaalisti, mutta sillä on edelleen ohjausongelma. Kulkija on kokenut kylmien öiden aikana olosuhteita, joihin sitä ei oltu suunniteltu. Siksi sen toiminta on lakkaamassa.”

Ohjausongelmalla hän tarkoittanee sitä, että Yutu ei ole sitten alkuvuoden liikkunut lainkaan, vaan on tehnyt vain muutamia mittauksia ja ottanut kuvia paikallaan ollen. Tosin kuvia tai tietoja ei ole annettu julkisuuteen. Erityisesti kulkijassa olevat pinnan koostumusta mittaava spektrometri ja pinnan alle sondaava tutka ovat olleet sitten tammikuun käytännössä toimettomia, koska ne ovat voineet tehdä vain mittauksia samasta kohdasta.

Kulkijan oli tarkoitus sulkea päivän ajaksi avautuvat aurinkopaneelit aina yön ajaksi, jolloin ne olisivat auttaneet pitämään lämpötilan tasaisempana. Koska paneelien liikutuslaitteisto on rikkoutunut, ovat paneelit olleet auki, ja siksi lämpötila kulkijan sisällä on laskenut noin -70°C tienoille.

Dengyunin mukaan sekä kulkija että sen Kuun pinnalle vienyt Chang’e 3 ovat täyttäneet tehtävänsä. Kulkija suunniteltiin toimimaan vain kolme kuukautta, mutta se on kestänyt Kuussa jo yhdeksän kuukauden ajan.

Zhang Yuhuan, Chang’e 3 -ohjelman varajohtaja, kertoi kesäkuussa, että kulkija rikkoontui puolentoista kuukauden toiminnan jälkeen osuttuaan kiveen pinnalla ajaessaan.

Sen jälkeen tieteellinen työ on ollut vähäistä, joskin Yutu havaitsi 15. huhtikuuta täydellisen auringonpimennyksen, kun Kuusta katsottuna maapallo kulki Auringon kiekon ylitse.

Nyt lennonjohto pitää kulkijaa toiminnassa mahdollisimman pitkään yksinkertaisesti siksi, että sen ja sen systeemien kestävyyttä Kuun olosuhteissa halutaan testata. Tämä on tulevien kuulentojen kannalta kenties tärkeämpää kuin tieteellisten havaintojen tekeminen.

Lounais-Kiinasta on löytynyt noin 245 miljoonaa vuotta vanha, erittäin hyväkuntoinen, mutta outo fossiili. Sen ulkomuoto on kuin suoraan kauhuelokuvasta. Otuksen yläleuka on jakaantunut kahtia, ja puolikkaiden välissä on sarja neulanteräviä hampaita.

Eläimen tieteellinen nimi kuvastaa tutkijoiden kummastusta: Atopodentatus unicus. Se tarkoittaa sananmukaisesti "ainutlaatuiset järkyttävät hampaat".

Tutkimus julkaistiin saksalaisessa Naturwissenschaften – the Science of Nature -tiedejulkaisussa. Springerin julkaisema ja varsin arvostettu lehti keskittyy etenkin biologisiin kysymyksiin liittyviin monitieteellisiin tutkimuksiin. Kiinalaisvoimin tehtyä tutkimusta johti Xiao-Chun Wu Kanadan luonnonmuseosta.

Painajaisten flamingovaraani

Löydetty matelija on sopeutunut hyvin vesielämään, mutta ei aivan täysin. Tämä selviää tarkastelemalla sen solakkaa virtaviivaista kehoa, lyhyttä kaulaa ja uimiseen sopivia eviä tai räpylöitä. Voi olla, että uintireissujen välillä se köllötteli luodoilla lämmittelemässä kuin norppa ikään. Kooltaan se vastasi pyöreästi komodonvaraania, suurinta nykyään elävää liskoa.

Fossiloituneen luurangon oudoin piirre on kuitenkin sen pää. Otuksen yläleuka kääntyy äkkiä jyrkästi alaspäin. Kuono saa hieman koukkumaisen muodon. Edestä katsoen se on litteä. Lopputulos mukailee kuokan tai lapion mallia, hieman kuin flamingon nokka.

Lisäksi eläimen yläleuka on keskeltä halki. Tämä kävi selväksi, vaikka puolet kallosta oli tuhoutunut. Syynä ei näytä olleen onnettomuus tai perinnöllinen vika. Leuan halkeamassa kasvaa nimittäin järjestelmällisesti hampaita.

Hampaisto on mittava. Hampaita löytyy sekä ala- että yläleuasta vajaat 200 neulamaista kappaletta. Suurin osa törröttää poskien takana, lomittain menevien kampojen tavoin. Tai aivan lapioleuan alaosassa. Noin 35 hammasta – eli vähän enemmän kuin meillä ihmisillä on kaiken kaikkiaan – on sijoittunut ristikkäin yläleuan halkeamaan. Lisäksi Atopodentatuksen hampaat eivät istu perinteisesti leukaluun kuopissa juurillaan kiinnittyneinä. Ne ovat sulautuneet kiinni suoraan leukaan.

Virtaviivaisen komodonvaraanin kokoisen eläimen yläleuan halkaisee siis kuin korkealle ulottuva huuli- ja kitalakihalkio. Ja koko suu on varustettu neulamaisten hampaiden rivistöillä. Sekä pysty- että vaakasuunnassa. Eläin oli luultavasti myös varsin nopea uimari.

Kiina on liittymässä pohjoisilla merialueilla öljyä etsivien maiden joukkoon, kun Kiinan valtiollinen energiayhtiö CNOOC on anonut tutkimuslupaa Islannin energiaviranomaiselta Orkustofnunilta.

CNOOC on yhteistyössä norjalaisomisteisen Eykon Energy -yhtiön ja islantilaisen Petoron kanssa tässä hankkeessa, missä tutkitaan öljyn poraamisen kannattavuutta Drekin alueella Islannin koillispuolella. Lisenssistä kiinalaisilla olisi 60% ja Eykonin ja Petoron osuudet olisivat 15% ja 25%

Orkustofnunin mukaan yhtiöillä on "tarpeeksi taloudellista voimaa", jotta ne voivat sitoutua pitkäkestoiseen hankkeeseen ja vastata mahdollisesti eteen tulevista ympäristön ja turvallisuuteen liittyvistä vaatimuksista. Asiasta kertoo Energylivenews -nettisivusto.

Arktis kiinnostaa

Viime vuosina useat yhtiöt ovat alkaneet valmistella öljyn poraamista herkillä pohjoisen merialueilla. Muun muassa Venäjän Rosneft on käynnistänyt useita hankkeita läntisten öljy-yhtiöiden kanssa Barentsin merellä sijaitsevien öljyesiintymien hyödyntämiseksi. Mukana ovat esimerkiksi Shell, ENI, ExxonMobil ja BP.

Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan (The Arctic Oil & Gas Exploration & Production (E&P) Market 2011-2021) Arktiksen öljy- ja kaasumarkkinoiden arvo on noin 8,7 miljardia euroa ja Yhdysvaltain geologisen laitoksen arvion mukaan pohjoisessa olisi noin 90 miljardia barrelia öljyä sekä lähes 48 triljoonaa kuutiometriä kaasua. Tämä on noin 13% löytämättä olevasta kaasusta ja 30% öljystä.

Vähemmän yllättäen lähes kaikki energia-alan yhtiöt ovat osoittaneet kiinnostustaan pohjoista kohtaan, vaikka hyödyntäminen on kallista ja siihen liittyy suuria ympäristöongelmia. Kiina on tähän saakka ollut viimeinen suurvalta, joka ei ole ollut mukana arktiksen öljyn ja kaasun etsinnässä.

Suurin öljy-yhtiö, joka ei ole vielä toimnnassa mukana, on ranskalainen Total. Yhtiön toimitusjohtaja Christophe de Margerie totesi vuonna 2012 Finacial Timesin mukaan, että suuren öljyonnettomuuden riski Akrktiksen vesillä olisi liian suuri  – tosin hän oli enemmän huolissan yhtiönsä maineesta kuin ympäristöstä.

Viimeksi pohjoisten merialueiden öljyn ja kaasun hyödyntäminen nousi otsikoihin viime vuonna, kun Greenpeace kiinnitti asiaan huomiota osana Save the Arctic -hankettaan mm. kiipeämällä öljynporauslautalle.

Alla on kartta pohjoisen tärkeimmistä öljy- ja kaasualueista.

Kiinan uutistoimisto Xinhua kertoi 1. maaliskuuta, että kuukulkija Yutun vaikeudet ovat johtuneet viasta sen ajamisesta vastanneen tietokoneen kontrollerikortissa. Lausunto jättää vielä epäselväksi sen voiko kulkija olla edelleen yhteydessä Maahan ja jatkaa toimintaasna, vaikka se ei voisikaan enää liikkua eteenpäin. Joka tapauksessa se ei ole kaukana Chang'e 3 -laskeutujasta eikä se sinällään voisi enää tuoda paljoakaan uutta tieteellistä antia – lukuun ottamatta tutkaa, jolla se pystyy tutkimaan Kuun pinnan alla olevia mahdollisia kerrostumia.

Päivitys 3. maaliskuuta: Kiinan kansallisen avaruustutkimustoimiston edustaja Wu Ji kertoi, että Chang'e 3:n ja Yutun kamerat ja mittalaitteet toimivat, mutta "kulkija on pysähtynyt eikä voi enää liikkua."

Mutta mitä Kiinan kuukulkija ennätti tekemään tähän mennessä?

Ensimmäinen Kuun päivä

Yutu saapui Kuun pinnalle 12. joukuluuta Chang'e 3 -laskeutujan kyydissä ja klo 22:35 Suomen aikaa se ajettiin ramppia pitkin alas laskeutujan päältä Kuun pinnalle. Lennonjohdon mukaan laskeutuja "toimi kuten toivottiin, vaikkakin Kuun olosuhteet olivat odottamattoman vaikeat".

Nähtävästi päivänpaisteen puolella kulkijan lämpötila oli noussut yli sadan asteen, kun taas varjon puolella ollut puoli värjötteli pakkasessa. Todennäköisesti tästä syystä kulkija oli osittain sammutettuna kaksiviikkoisen Kuun päivän kuumimman ajan 16.–20. joulukuuta. Sinä aikana kulkija ei liikkunut lainkaan.

Sen jälkeen joulukuun 22. päivänä Yutu sen sijaan otti laskeutujasta kuvia ja videota eri kuvakulmista ajaessaan laskeutujan pohjoispuolelta etelään.

Yutu myös otti pienen robottikäsivartensa kättöön, ojensi sen eteenpäin, rullasi noin 40 metrin päähän laskeutujasta ja sitä alettiin valmistella ensimmäiseen kaksiviikkoiseen yöhön, jolloin se ei saa aurinkopaneeleistaan virtaa ja lämpötila sen sisällä laskee pakkaselle.

24. joulukuuta Yutu ja laskeutuja asetettiin kumpikin horrokseen, nukkumaan sähköä säästäen yön ylitse.

Toinen päivä

Aamu koitti laskeutumispaikalla 11. tammikuuta ja silloin sekä kulkija että laskeutuja heräsivät. Yutu teki mittauksia Kuun pinnasta 16. tammikuuta ja kaikki näytti sujuvan hyvin, tosin kiinalaiset eivät kertoneet juurikaan mitään uutta kuukaksikostaan.

Sitten, 25. tammikuuta tiedotusvälineet ilmoittivat kulkijan kokeneen "mekaanisen ohjausepänormaaliuden", joka johtui jälleen "vaikeista Kuun pinnan olosuhteista". Nähtävästi Yutu ei reagoinut enää kunnolla sille lähetettyihin radioviesteihin, joten sitä ei pystytty asettamaan halutulla tavalla horrokseen ennen toisen Kuussa vietetyn yön saapumista. Kulkija ei nähtävästi ennättänyt kääntämään aurinkopaneeleitaan suppuun avatusta asennosta ja myös kameramasto jäi pystyyn. Nämä eivät sinällään olleet vaarallisia asioita, mutta syyt niiden takana eivät luvanneet hyvää.

Kolmas päivä

Uusi päivä sarasti nyt 12. helmikuuta, ja lennonjohto toivoi saavansa silloin uudelleen yhteyden kulkijaan. Se ei lähettänyt mitään. Siitä ei kuultu pihaustakaan, joten kiinalaiset kertoivat Yutun sammuneen lopullisesti.

Mutta sitten, 13. helmikuuta, vain vuorokautta myöhemmin, Yutu piippasi iloisesti ja lennonjohto onnistui saamaan siihen kaksisuuntaisen radioyhteyden. Kuuohjelman tiedottaja Pei Zhaoyu kertoi, että kulkija pystyy kommunikoimaan, mutta kärsii ongelmista.

Kun kolmas yö laskeutui 22. helmikuuta, kulkija ei ollut liikkunut menneen päivän aikana lainkaan. Se ei ollut tehnyt käytännössä mitään. Kiinalaiset kertoivat, että Yutu ei ollut mennyt normaalisti horrokseen yön ajaksi, mutta sen panoraamakamera, infrapunakamera sekä pinnan alle sondaava tutka olivat toimineet. Niiden ottamia mahdollisia kuvia tai mittauksia ei ole kuitenkaan julkistettu, mutta se ei ole uutta: myös kahden ensimmäisen päivän aikana saaduista tiedoista vain osa on nähtävästi annettu julkisuuteen.

Seuraava päivä Chang'e 3:n ja Yutun laskeutumislaipaikalla Sinus Idirumilla koittaa 10. maaliskuuta, ja silloin toivottavasti kuulemme lisää Kiinan kiinnostavasta kuuseikkailusta.

Kiinan kuukulkija Yutu, suomeksi "Kuupupu", on nähtävästi sammunut nyt kokonaan, vaikka yli viikko sitten se näytti elonmerkkejä. Kun päivä alkoi jälleen paistaa Yutun ja sen Kuun pinnalle vieneen Chang'e 3:n laskeutumisalueella Sateiden meren luoteiskolkassa, jo kerran kuolleeksi julistettu Yutu lähettikin viestejä ja toiveet sen saamisesta jälleen toimintaan heräsivät.

Nähtävästi kyseessä olivat kuitenkin radioviestit, jotka olivat täynnä virheitä ja sekavaa tietoa, mikä usein on merkki siitä, että avaruusalus ei ole vielä täysin sammunut, mutta ikään kuin kuolinkouristuksissa. Sen jälkeen viestejä ei ole kuulunut, joten erittäin todennäköisesti Yutu on nyt hiipunut.

On mahdollista, että kylmän yön aikana vaurioituneet osat olivat vähän aikaa toimintakunnossa, kun Aurinko alkoi lämmittää, mutta ne rikkoontuivat lopullisesti päivänpaisteen muuttuessa paahtavammaksi ja lämpätilan myös kulkijan sisällä noustessa.

Valitettavasti Kiinasta ei ole kuulunut asian tiimoilta mitään, eikä Chang'e 3:n viimeaikaisista tekemisistä ole kerrottu lainkaan.

Terveisiä siis Kiinaan: odotamme tietoa!

Kerroimme laajasti Yutusta, Chang'e 3:sta ja laskeutumisalueesta joulukuussa julkaistussa artikkelissa.

"Hyvää yötä, Maa, hyvää yötä, ihmiskunta", twiittasi kiinalaisten kuukulkija Yutu tammikuun lopussa, kun lennonjohto oli menettänyt toivonsa saada kulkija haluttuun tilaan ennen kuin Kuun kylmä, kaksiviikkoinen yö alkoi. Kuupupuksi kutsutun kulkijan ei uskottu selviävän kylmästä ja pimeästä, joten lennonjohto ennätti jo julkistaa kulkijan kuolleeksi.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Kuupupu on osoittautunut sitkeähenkiseksi: Kiinan tiedotusvälineet kertoivat kulkijan ottaneen yhteyttä maavalvomoon ja myös radioliikennettä seuraavat harrastajat ympäri maailman ovat vahvistaneet Yutun lähettäneen signaaleita.

Kiinan kansallisen uutistoimisto Xinhuan mukaan maavalvomossa ollaan toiveikkaita. "Tilanne on paranemassa, heräämisestä on pieniä merkkejä. Odottakaa lisätietoja."

Kyseessä oli jo toinen Yutu-kulkijan ja sen Kuun pinnalle vieneen Chang'e 3 -laskeutujan yö Kuussa. Ne laskeutuivat Kuun pinnalle 14. joulukuuta ja toimivat normaalisti joulukuun 26. päivään saakka, jolloin ne vaivutettiin horrokseen kohtaamaan kaksi viikkoa kestävän yön. Sen aikana lämpötila laskee noin 180 pakkasasteeseen.

Tärkein ja näkyvin saavutus ennen ensimmäistä yötä oli Yutu-kulkijan liikkeelle saaminen. Se on tämän jälkeen kiertänyt ja kuvannut itse laskeutujan muutaman metrin päästä. Tämän jälkeen se lähti siirtymään kohti etelää. Lopulta se pysäytettiin noin 40 päähän Chang'e:sta.

Kaksikko heräsi normaalisti toiseen päiväänsä ja ne aloittivat toimintansa: Yutu ajoi laskeutujan ympäri ja kauemmaksi, laskeutuja puolestaan otti parempia ja tarkempia kuvia. Kiinalaiset eivät kerro mitä kaikkea toisen päivän aikana tehtiin, mutta kaikki sujui nähtävästi hyvin siihen saakka, kunnes Yutu ei vastannut enää normaalisti ennen toisen yön alkamista. Näin sitä ei pystytty valmistelemaan uneen, vaan se jäi kylmyyden armoille.

Yön aikana kulkijaan ei voitu olla yhteydessä, mutta toiveet heräämisestä eivät olleet korkealla. Nyt maanantaina nähtävästi Yutu ottikin yhteyttä Maahan ja lennonjohto pystyi saamaan sen täyteen hallintaansa – kunnes yhteys katosi kokonaan. Kiinalaiset ennättivät näin julistaa jo Kuupupun kuolleeksi.

Mutta nyt pupu lienee jälleen lennonjohdon ohjauksessa. Tehkäämme kuten Xinhuan haastattelema lennonjohtaja sanoi: odotellaan lisätietoja!

Tiedetuubin edellinen, laajasti Yutusta kertova artikkeli on täällä: Kiinan toinen kuupäivä alkaa.