Tutkasatelliittiparvi taivaalle
Iceyen tiloihin heti sisään tultaessa on seinällä suurikokoinen tutkakuva, joka on otettu yhtiön prototyyppitutkalla. Sen perusteella kehitetään avaruuteen pienen satelliitin mukana lähetettävää versiota.
Näitä on tarkoitus lähettää ainakin kuusi kappaletta avaruuteen siten, että satelliittien avulla voitaisiin tehdä havaintoja varsin pikaisesti mistä päin tahansa maapalloa.
“Ideana on vastata globaalisti ajan suhteen kriittisiin haasteisiin, eli olemme palveluntarjoaja. Liiketoimintamallimme on kerätä nopeasti havaintoja eri puolilta maapalloa ja tuottaa niistä tietotuotteita asiakkaillemme.”
Ensi alkuun ideana on kuvata usealla tutkasatelliitilla pohjoisia merialueita ja kertoa laivoille missä jää liikkuu ja on. Tämä oli alkuperäinen idea ja siitä juontuu myös yhtiön nimi Iceye, eli jääsilmä.
Pitemmällä tähtäimellä jään lisäksi havaintoja voidaan tehdä oikeastaan kaikesta, mihin avaruudesta Maata kuvaava mikroaaltotutka pystyy.
“Meillä on 11 idearikasta insinööriä ja ideoita syntyy koko ajan, mutta nyt on tärkeää keskittyä yhteen ja saada systeemi toimimaan.”
On varsin ennenkuulumatonta, että suomalaisyhtiö aikoo laukaista paitsi kuusi satelliittia taivaalle ja niin myös tehdä itse niihin olennaisimmat osat. Todennäköisesti hieman alle satakiloisten piensatelliittien tekeminen annetaan jollekin alihankkijalle, mutta tutkat Iceye haluaa tehdä itse.
Avainosaaminen halutaan pitää omassa hallussa.
“Meillä on oma elektroniikkavalmistusilinja, koska huomasimme nopeasti, että näin pääsemme nopeammin eteenpäin ja voimme tehdä sitä mitä haluamme. Voimme tehdä uusia järjestelmiä ja versioita hyvinkin nopeasti. Ainoa, mitä emme voi tehdä itse, on monikerrospiirilevyt.”
Laurilan mukaan on tärkeää, että tiimin jokainen jäsen ymmärtää tutkalaitteen tekniikan ja on ollut mukana sen tekemisessä. “Tässä firmassa ei ole ketään, joka ei osaisi juottaa labrassa. Se on todellinen kilpailuvaltti.”
Edullisesti tarpeeksi hyvää
Muiden uuden ajan avaruusyhtiöiden tapaan Iceye aikoo käyttää satelliiteissaan edullista, lähes kaupan hyllyllä olevaa teollisuuselektoniikkaa. Verrattuna perinteisesti avaruuslaitteissa käytettyihin osiin on se olennaisesti edullisempaa ja huomattavasti suorituskykyisempää.
Erona on kuitenkin hieman matalampi luotettavuustaso. Se ei kuitenkaan haittaa, koska edullisia, pieniä, nopeasti tehtäviä ja laukaistavia voidaan tarpeen mukaan lähettää avaruuteen uusia.
“Laadunvalvonta ja testaaminen on monissa satelliittihankkeissa yli puolet budjetista, mikä suorituskykyisissä ja yksittäin tehtävissä tieteellisissä hankkeissa onkin ymmärrettävää. Meidän kaltaisessa satelliittikonstellaatiossa katsotaan asiaa toisesta näkökulmasta: ei tehdä liian hienoa ja kallista, vaan otamme huomioon vain tarpeellisen luotettavuusmarginaalin.”
“Meidän tulee olla tarpeeksi hyviä, mutta edullisia, jotta voidaan tuottaa kustannustehokkaasti juuri sitä dataa mitä asiakkaat haluavat.”
Iceyen satelliitit eivät pärjääkään havaintotarkkuudessa monille nyt avaruudessa oleville tutkasatelliiteille, mutta ne kilpailevatkin niitä vastaan havaintojen nopeudella.
“Meillä on esimerkiksi vain yksi kuvausmoodi satelliitissamme, ja keräämme tietoa satelliiteista suoraan pilvipalveluun, mistä se on luotettavasti ja nopeasti saatavissa missä vain, milloin vain.”
Viiden vuoden päästä bisneksessä
Juuri nyt Iceye on hyvässä kiidossa ja se tähtää täyteen toimintaan viiden vuoden kuluessa.
Ensin taivaalle lähetetään yksi satelliitti, kenties jo parin vuoden päästä vuonna 2017, ja sen avulla tekniikkaa sekä palveluverkostoa testataan. Sen jälkeen lähetetään perään konstellaation loput satelliitit.
Kun havaintoja virtaa taivaalta, voidaan tietoja soveltaa vähitellen muihinkin kuin jäätilanteen seurantaan. Meret ja vesialueet ovat tutkasatelliitille helpoimpia havaintokohteita, mutta sovelluskohteita on myös kuivalla maalla. Yksi tällainen voisi olla metsien kartoitus.
Tarpeen mukaan satelliittien määrää voidaan lisätä, ja jos tarvetta ilmenee, voi Iceye tehdä ja lähettää myöhemmin muunlaisiakin satelliitteja – vaikkapa minikokoisella spektrometrikameralla varustettuja.
Euroopassa vastaavaa suunnittelevia kilpailijoita ei ole, mutta Yhdysvalloissa esimerkiksi Planet Labs suunnittelee laukaisevansa 200 satelliittia taivaalle vastaavanlaisia havaintoja tekemään.
Vastaava ei ole mitenkään haihattelua suomalaisyhtiöllekään: “Jos palvelumme menevät kaupaksi ja se tuottaa rahaa, niin sijoittajia kyllä löytyy. Silloin hanke saa maksaa satoja miljoonia ja sitä voi skaalata hyvinkin suureksi.”
Avaruustoimessahan ei edes taivas ole rajana.
Artikkeli on julkaistu myös spacefinland.fi -sivustolla.
