Hyttysistä löydetty uudenlainen virus Etelä-Amerikassa
30.08.2016

Suuressa virusten etsintäkampanjassa on tehty ällistyttävä löytö: ensimmäinen moniosainen virus, joka iskee eläimiin.

Löydetyn viruksen toimintaa voi havainnollistaa vaikkapa ihmisenä, jonka torso, kädet ja jalat kulkevat paikasta toiseen erillisissä paketeissa. Yksi junalla, toinen laivalla, mikä mitenkin. Perillä osat sitten kootaan, ja jos kaikki tarpeellinen on saapunut, niin ihminen toimii pienen venyttelytuokion jälkeen taas ihan täydellisesti.

Löytö tehtiin hyttysestä USAn armeijan tartuntatautien tutkimusinstituutissa. Tutkimusartikkeli julkaistiin Cell Host and Microbe -tiedelehdessä.

Virus sai alustavan nimen Guaico Culex virus (GCXV) löytöpaikkansa, Trinidadin Guaicon, mukaan. Sitä löytyi myös Peusta ja osittaisena Panamasta. Culex on isäntähyttysten suvun nimi.

Yleisesti otettuna virukset ovat vain RNA- tai DNA-koodinpätkiä, joita ympäröi proteiini- ja joskus rasvakuori. Ne soluttautuvat sisälle isäntäeliön soluihin ja valtaavat sen koneiston itsensä monistamista varten.

GCXV-viruksen perimä on kuitenkin jakaantunut osiin. Se on viidessä eri geenipätkässä, ja jokaisella on oma kuorensa. Osat kulkeutuvat isäntäeläimen soluihin yksi kerrallaan, eri reittejä. Hyttysen täytyy saada tartunta vähintään neljästä, mielellään jokaisesta viidestä viruksen geenipätkästä, jotta viruksen lisääntyminen voi alkaa. Viidennen osasen tarkoitusta ei tarkalleen tunneta, mutta se voi esimerkiksi kontrolloida viruksen toimintatehokkuutta ja vaarallisuutta.

Vastaavia osasina kulkeutuvia viruksia on löydetty aiemmin muitakin, mutta ainoastaan kasveilta ja sieniltä. Eläinviruksilla tuon tartuntatekniikan ei uskottu toimivan, mutta ennuste meni kuin menikin mönkään. Toistaiseksi ei ole selvillä, millaista evolutiivista etua virukset oikein saavat osasiin jakautumisesta.

Tutkimus on osa suurempaa projektia, jossa etsitään hyttysten levittämiä viruksia. Tarkoitus on löytää taudinaiheuttajat ennen kuin niistä koituu ongelmia. GCXV ei tartu ihmiseen.

Culex-suvun hyttyset kuitenkin levittävät useita ihmiselle vaarallisia virustauteja, kuten Länsi-Niilin virusta ja ns. St Louisin aivotulehdusta.

Tutkijat ovat kuitenkin löytäneet yhden GCXV:n lähisukulaisviruksen ugandalaisesta gueretsa-apinasta. Tämän viruksen perimä oli myös jakaantunut, mutta geenipätkät olivat yhä saman kuoren sisällä. Apinaa isäntänään pitävä virus voisi periaatteessa joskus vielä loikata ihmiseenkin.

Vuosittain tunnistetaan tuhansia uusia viruksia. Niitä löytyy joka lähtöön, ja ne vaivaavat kaikkia tunnettuja eliöryhmiä - niin eläimiä, kasveja ja sieniä, kuin myös bakteereja ja arkkejakin.

Varovainen arvio maailman virustyyppien määrästä on noin 100 miljoonaa ja ihmisiä vaivaa vähintään 129 virusta. Kumpikin luku on vain minimi-arvo.

Asiasta kertoi aiemmin NPR, Suomessa ensimäisenä Tiedetuubi.

Otsikkokuva: Bruno Biagioni / Jarmo Korteniemi