Laite toimii siten, että siihen saatavilla oleva vetypanos laitetaan sisään ja Upp on saman tien käyttövalmis. Yhdellä panoksella lataa yhtiön mukaan noin viisi kertaa normaalin älypuhelimen akun täyteen, ja laite itse pystyy tilaamaan puhelimessa olevan sovelluksen avulla lisää panoksia, kun vety alkaa loppua.
Hankaluus on luonnollisestikin se, että laitteeseen sopivat vain sen omat panokset, eikä polttokennojen vetypanoksia ole muutenkaan laajalti saatavissa; niitä saanee pian kuitenkin suurimmista elektroniikkaliikkeistä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hintatasosta ei ole vielä tietoa.
Verrattuna aikaisempiin kuluttajille tarkoitettuihin polttokennoihin on Upp hyvä ja viimeistellyn tuntuinen laite.
Vaikka Upp toimii kaupungissa ja missä vain, on se kuitenkin omimmillaan paikoissa, missä verkkovirtaa on heikosti saatavilla; muun muassa viidakossa, autiomaissa ja liikennevälineissä. Osassa niistä aurinkovoima on myös hyvä vaihtoehto, mutta pienellä aurinkogeneraattorilla ei saa yhtä nopeasti yhtä suurta virtaa kuin polttokennolla.
Polttokennot yleistyvät
Polttokennojen tekniikka sinällään ei ole mikään uutta, sillä ensimmäiset polttokennot kehitettiin jo vuonna 1839. 1900-luvulla polttokennoja käytettiin vain erikoissovelluksissa, kuten esimerkiksi avaruusalusten sähkönlähteenä, kunnes nyt polttokennoa on saatu kehitettyä hurjasti eteenpäin. Niitä on erilaisia, niiden hyötysuhteet ovat paljon polttomoottoria paremmat ja polttokennotekniikan kehittämiseen panostetaan tällä hetkellä paljon.
Rakenteeltaan polttokenno on hyvin yksinkertainnen, sillä se on vain pönttö, jossa on anodi, katodi ja välissä elektrolyytti, joka estää polttoaineen ja hapettinen suoran yhteyden, mutta joka päästää ionit lävitseen. Laite on siis kuin paristo, paitsi että se toimii niin kauan kuin polttoainetta ja hapetinta riittää. Ja polttoaineena voi olla vety ja happi, tai vaikkapa alkoholi ja sokeri – vaihtoehtoja on monia. Jätteeksi polttokennosta tulee siis vain vettä, joten laite on erittäin kiinnostava moniin sovelluksiin.
Kaupallisesti kaikkein kiinnostavimmat (siviili)sovellukset ovat toistaiseksi sähköautot, mutta tekniikka soveltuu hyvin myös suuren kokoluokan voimalaitoksiin tai vaikkapa pieneen älyelektroniikkaan: jonain päivänä polttokenno voi löytyä jopa laastarista!
Suomessa on tutkittu varsin paljon polttokennoja. Esimerkiksi Äetsään rakennettiin vuonna 2000 Pohjoismaiden ensimmäinen asuintaloon lämpöä ja sähköä tuottava polttokennolaitos, jonka teho oli noin 3kW. VTT, Wärtsilä ja muutamat muut yhtiöt ja tutkimuslaitokset kehittävät laitteita ja suomalainen Hydrocell Oy on eräs tunnetuimmista erikoispolttokennojen valmistajista maailmassa – heidän tuotteensa eivät (ainakaan toistaiseksi) ole aivan kuluttajatekniikkaa!
