1
min read
A- A+
read
La, 04/21/2018 - 09:18 By Markus Hotakainen

Yöt ovat jo kovin valoisia ja pilkkopimeyttä on hädin tuskin enää etelärannikollakaan. Jos sää sallii, kannattaa silti tähyillä tovi keväiselle yötaivaalle.

Lyyran tähdistön suunnasta sinkoilee näinä päivinä – tai öinä – tähdenlentoja eli meteoreja. Niitä on näkynyt harvakseltaan jo huhtikuun puolivälistä, mutta eniten niitä voi nähdä parina seuraavana yönä.

Kovin mahtavaa näytelmää lyridien meteoriparvi ei tarjoa, sillä maksimissaankin tähdenlentoja sujahtelee vain kymmenkunta tunnissa. Toisinaan aktiivisuus voi kuitenkin yllättäen kasvaa, mutta sitä on mahdoton tietää etukäteen.

Parven meteoreja aiheuttavat pölyhiukkaset ja kivensirut ovat peräisin jaksollisesta Thatcherin komeetasta, joka kiertää Auringon soikealla radallaan kerran 415 vuodessa.

Lyridien vaatimattomaan aktiivisuuteen vaikuttaa parven ikä, sillä ensimmäiset merkinnät lyrideistä ovat Kiinasta jo 600-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Komeetasta irronnutta ainesta on avaruudessa vain hyvin harvakseltaan.

Aika ajoin Maa kulkee kuitenkin pölyvanan tiheämmän kohdan läpi ja silloin tähdenlentoja näkyy huomattavasti tavallista enemmän. Esimerkiksi 1800-luvun alussa lyridien maksimissa meteoreja suihki taivaalla noin 700 tunnissa eli toistakymmentä minuutissa.

Jos uni ei maita ja taivas on pilvetön, parhaat mahdollisuudet lyridien näkemiseen ovat aamuyön tunteina. Silloin Lyyran tähdistö on korkealla ja kasvava Kuu on laskenut häiritsemästä loistollaan.

Kuva: ESO/S. Guisard

Tagit
meteori
Thatcherin komeetta
kuu