Saadaanko Philaeen yhteys?
11.03.2015

Kun Rosetta-luotaimen pieni laskeutuja Philaen pomppulaskeutui komeetta Chuyumov-Grasimenkon pinnalle viime marraskuussa, se joutui nalkkiin, eikä pystynyt olemaan enää yhteydessä Maahan akkujensa hiivuttua.

Sen jälkeen laskeutujaa on koetettu löytää pinnalta – mutta turhaan. Silti sen likimääräinen sijainti on kuitenkin selvillä noin 40 metrin tarkkuudella ja sen asennostakin on saatu vinkkiä. Periaatteessa näihin aikoihin Aurinko paistaa jo sen verran laskeutumisalueelle, että Philae saa mahdollisesti tarpeeksi virtaa aurinkopaneeleistaan, jotta se voi kerätä akkuunsa sen verran sähköä, että se voisi olla yhteydessä Maahan.

Niinpä yhteyttä yritetään nyt torstaina aamulla ensimmäistä kertaa sitten marraskuun. Olisi kuitenkin erittäin suuri onnenkantamoinen, jos laskeutuja piippaisi vastauksensa iloisesti heti ensimmäisen yrityksen jälkeen; joka tapauksessa ensimmäinen teoreettinen mahdollisuus saada elonmerkki Philaelta on klo 6:00 Suomen aikaa torstaina 12.3. aamulla. 

Yhteyden muodostaminen alkaa kuitenkin jo klo 03.18 Suomen aikaa, jolloin Rosetta alkaa huhuilla laskeutujaa ja kuunnella radiolaitteillaan siltä mahdollisesti tulevaa vastausta. Yhteysyrityksiä jatketaan 20.3. klo 06.00 Suomen aikaa saakka. Kahdeksan vuorokauden aikana on yhteensä 11 aikaväliä, jolloin sekä Aurinko paistaa Philaen aurinkopaneelille että Philae on Rosettan antennin vastaanottosuunnassa.

“Philae saa nyt kaksinkertaisesti auringonvaloa verrattuna siihen, mitä se sai viime vuoden marraskuussa”, sanoo laskeutujan projektipäällikkö Stephan Ulamec Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR:sta.

“Laskeutuja on mahdollisesti vielä liian kylmässä herätäkseen, mutta yhteyttä kannattaa jo yrittää. Tästä alkaen mahdollisuus saada yhteys aikaiseksi paranee joka yrityksellä.”

Jotta Philae heräisi, sen sisäosien lämpötilan täytyy olla vähintään –45°C ja sen pitää saada aurinkopaneeleistaan 5,5 wattia energiaa. Muussa tapauksessa se jatkaa olemista horroksessa, mihin se vaipui marraskuussa. Horrostilassa se on ohjelmoitu käyttämään kaiken keräämänsä energian lämpimänä (ja siten toimintakunnossa) pysymiseen.

Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko, sitä kiertävä Rosetta ja komeetan ytimen pinnalla Abydos-alueella kellellään lepäävä Philae ovat nyt noin 320 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Etäisyys pienenee nyt koko ajan ja lähimmillään komeetta on Aurinkoa ensi elokuussa.

Kun Philae herää…

Heti sen jälkeen, kun Philae huomaa saavansa tarpeeksi virtaa ja olevansa tarpeeksi lämmin, se herää syvästä horroksesta ja alkaa käyttää akkuun kerääntynyttä sähköä lisälämmittämiseen. Se kytkee radiovastaanottimensa päälle 30 minuutin välein ja kuuntelee signaalia Rosettasta. Vastauksen lähettäminen vaatii kuitenkin vielä lisää energiaa, joten on mahdollista, että Philae on jonkin aikaa jo toiminnassa, mutta ei kykene vielä vastaamaan Rosettan huutoon.

“Jos Philaeen saadaan yhteys, 24. maaliskuuta Ranskassa Pariisissa pidettävässä suunnittelukokouksessa päätetään, mitä havaintoja tehdään ja missä järjestyksessä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.

“Ennen sitä pitää kuitenkin selvittää, onko Philae toimintakunnossa ja mitä tutkimuksia on mahdollista tehdä.” 

Jos yhteys saadaan, havaintojen tekoa voidaan jatkaa syksyyn saakka, koska paikka suojaa Philaelta ylikuumenemiselta Auringon lähestymisestä huolimatta.

Ilmatieteen laitoksen Philae-laskeutujaan toimittamat SESAME/PP-mittalaite ja massamuisti toimivat hyvin laskeutumisvaiheessa ja myös rankan laskeutumisen jälkeen. 

“Toiveet ovat korkealla, että laitteistot ovat valmiina jatkamaan mittauksia, jos yhteys Philaeen saadaan luotua.”

“Kuvien ja muiden analyysien perusteella tiedetään, että Philae on tipahtanut komeetan reunan yli ja alas jonkinlaiselle “parvekkeelle”, joka sijaitsee komeetan sivuseinässä”, Walter Schmidt kertoo. 

Philaen kolmella puolella kuvissa voidaan nähdä kallioseinäke, mutta yksi sen kameroista osoittaa arvioiden mukaan suoraan ulkoavaruuteen. Gravitaatio on kuitenkin sivullepäin. Uusia kuvia pyritään ottamaan herätyksen jälkeen, jotta sijaintipaikasta saadaan tarkempaa tietoa.