Suomalainen Space Systems Finland -yhtiö on valittu tekemään ohjelmisto ensimmäiseen eurooppalaisen Mars-kulkijaan. Kyseessä on kesällä 2018 matkaan laukaistava ExoMars-kulkija, jonka on tarkoitus laskeutua punaisen planeetan pinnalle vuoden 2019 alussa.
"Hanke alkoi itse asiassa juuri ennen kesälomakauden alkua ja työt käynnistyvät täyteen tehoonsa parhaillaan", kertoo Matti Anttila SSF:sta. "Tämä on ensimmäinen Marsin pinnalle suuntautuva hankkeemme ja toinen konkreettinen työmme, joka liittyy planeettalentoihin – teemme myös Merkuriukseen suuntaavan BepiColombon havaintolaitteisiin ja sen emoalukseen ohjelmistoja."
Euroopan avaruusjärjestön ExoMars-hankkeeseen kuuluu vuonna 2016 laukaistava Marsin kiertolainen ja kahta vuotta myöhemmin sitä seuraava kulkija, mihin tilattu ohjelmisto tehdään. ESAn kumppanina lennoilla on Venäjän avaruusvirasto Roskosmos, joka toimittaa tutkimuslaitteita sekä laukaisee kummatkin Mars-lennot matkaan.
SSF:n osuus hankkeessa on tehdä kulkijaan sen varaohjelmisto, jonka voimin kulkija voi toimia siinä tapauksessa, jos varsinainen kulkijaa ohjaava ohjelmisto ei käynnisty kummassakaan ohjaustietokoneen prosessoreissa. Normaalitilanteessa ExoMars ei siis toimi tällä tilattavalla Recovery Software Image -ohjelmistolla, mutta jos kaikki muu pettää, niin suomalaisohjelmisto tulee apuun: sen avustuksella lennonjohto voi tutkia ja päivittää varsinaista pääohjelmistoa.
Vaikka kyseessä onkin varaohjelmisto, on se olennainen osa kulkijan tekemistä, ja voi olla hyvinkin elintärkeä koko hankkeessa. Kaikissa avaruuslaitteissa on eritasoisia varatoimintoja ja ohjelmistoja, jotka pystyvät tekemään perustoimintoja ja mahdollistavat avaruuslaitteen hallinnan äärimmäisissä hätätilanteissa. Syynä ohjelmiston käyttötarpeelle voisi olla esimerkiksi muistipiirien meneminen sekaisin kosmisen säteilyn johdosta.
Kyseessä on myös merkittävä tunnustus suomalaiselle ohjelmistotyölle, sillä vastaavia ohjelmia tuottavia yhtiöitä, jotka ovat tehneet tai tekemässä ohjelmistoa Mars-kulkijaan, ei ole montaa koko maailmassa.
Jo aiemminkin vaativia ohjelmistoja Euroopan avaruusjärjestölle tehnyt SSF toimii ExoMars-hankkeessa Airbus Defence and Space -yhtiön alihankkijana, joka vastaa kulkijan tekemisestä. Suomalaistilauksen osuus kaikkiaan noin 1,2 miljardia euroa maksavista ExoMars-lennoista on 750 000 euroa.
Historiaa aina 1990-luvun hassuun Mars-mönkijään
SSF oli epäsuorasti mukana ammoisessa Mars 94/96 -hankkeessa ja sen jälkeen muun muassa Matti Anttilan kautta pienen, telaketjujen avulla kulkevan Mars-mönkijän poralaitteiston suunnittelussa. Miro-niminen porahanke (kuva oikealla) oli yhtiössä työn alla 1990-luvun lopulta aina 2004 asti. Laite on edelleen koekäytössä ESAn teknisessä keskuksessa ESTECissä olevassa Mars-simulaattorissa.
"Itse asiassa sen jatkoprojektit poikivat ensimmäiset yhteytemme ExoMars-hankkeeseen poratestien muodossa", kertoo Anttila. "Meillä on edelleen poraushanke meneillään, sillä olemme mukana jo toista vuotta EU:n tutkimusrahoituksen 7. puiteohjelman UPCD-porahankkeessa, jossa teemme Mars-ultraääniporan prototyyppiin ohjelmistoa".
"Vaikka tämä saatu tilaus on sinällään merkittävä tunnustus, on se kuitenkin tärkeämpi siksi, että se on jatkumoa avaruusalusten lento-ohjelmisto- ja kriittisten systeemien ohjelmisto-osaamisellemme. Loppujen lopuksi ohjelmiston käyttötarkoituksella ei ole niin merkitystä, kun tehdään ohjelmistoa, joka on laadunvarmistuksen ja luotettavuuden suhteen huippua. Tämä on meille jälleen hyvä tilaisuus näyttää osaamistamme ja luotettavuuttamme kumppanina."
Aiemmin SSF on tehnyt ohjelmistoja mm. painovoimaa mitanneeseen GOCE-satelliittiin sekä Herschel- ja Planck-avaruusteleskooppeihin, ja nyt ajankohtaisia ovat uuden Mars-hankkeen lisäksi jo työn alla oleva ohjelmisto Sentinel-4 -satelliittiin.