Eivät villihevoset yhtäkkiä ole hävinneet maailmasta, vaan käsitys przewalskinhevosesta viimeisenä aidosti villinä hevoslajina on ilmeisesti väärä.
Mongolian aroilla laiduntava przewalskinhevonen on saanut kieltäkääntävän nimensä venäläiseltä kenraalilta Nikolai Prževalskilta, joka löysi ne 1880-luvun alussa Gobin autiomaan vuoristoseuduilta. Laji tunnetaan myös aasianvillihevosena ja mongolianvillihevosena.
Geneettisen tutkimuksen perusteella lajin kantamuotona on Kazakstanissa asustaneen botai-kansan noin 5 500 vuotta sitten kesyttämä hevonen. Jos tulos pitää paikkansa, maailmassa ei ole enää ainuttakaan villihevosta. Samalla on selvinnyt, että yleinen käsitys nykyisen kesyhevosen polveutumisesta botai-kansan hevosista on yhtä lailla väärä.
"Se oli iso yllätys", sanoo tutkimukseen osallistunut Sandra Olsen Kansasin yliopistosta. "Kun aloitimme kaivaukset botai-alueilla vuonna 1993, olin varma, että olimme löytäneet varhaisimmat kesyhevoset. Yritimme osoittaa käsityksen oikeaksi, mutta DNA-tutkimusten perusteella botai-kansan hevoset eivät olekaan nykyisen hevosen vaan przewalskinhevosen esivanhempia."
Kaikki nykyisin elävät "villihevoset" ovat siis villiintyneet ihmisen ammoin kesyttämistä hevosista. Tällaisia ovat myös Pohjois-Amerikan mustangit, jotka polveutuvat espanjalaisten aikoinaan uudelle mantereelle tuomista ratsuista.
Kazakstanista löytyneiden hevosenluiden ja -hampaiden avulla tehtyä fylogeneettistä eli polveutumishistoriaa koskevaa tutkimusta täydennettiin eri puolilla Euraasiaa eläneiden hevosten perimästä saaduilla tiedoilla. Lisäksi sitä verrattiin sekä muinaisten että nykyisten hevosten aiemmin julkaistuihin genomeihin. Samalla kun przewalskinhevosen historia selvisi, kesyhevosen alkuperä jäi hämärän peittoon.
Yhtenä todisteena siitä, että botai-kansa todella onnistui kesyttämään hevosen, on entisaikojen asuinsijoilta löytyneiden luiden suuri määrä. Muinainen kansa ei viljellyt maata vaan eli pitkälti hevosenlihan varassa. Tutkijoiden mukaan metsästys olisi pian saanut villien hevosten laumat hupenemaan ja asuinpaikkaa olisi ollut pakko vaihtaa melko tiuhaan. Botai-kansan on kuitenkin todettu pysytelleen pitkään samoilla seuduilla.
Arkeologit ovat myös löytäneet merkkejä hevosaitauksista sekä saviastioista jälkiä maidosta. Nykyisessä Kazakstanissa hevosia lypsetään edelleen ravinne- ja vitamiinipitoisen maidon saamiseksi.
Przewalskinhevosen oletetaan polveutuneen botai-kansalta karanneistä yksilöistä. Sittemmin rotu on villiintynyt ja säilyttänyt villihevosille tyypillisiä piirteitä kuten pystyn harjan ja harmaanruskean värityksen, joka on tuttu luolamaalausten esittämistä hevosista. Ulkoiset ominaisuudet ovatkin yksi syy, miksi tutkijat ovat pitäneet przewalskinhevosta aitona villihevosena.
Laji julistettiin luonnosta kadonneeksi jo vuonna 1969 ja kaikki nykyisin elävät noin 2 000 przewalskinhevosta polveutuvat 15 yksilöstä, jotka otettiin kiinni 1900-luvun alussa.
Fylogeneettisestä tutkimuksesta kerrottiin Kansasin yliopiston verkkosivuilla ja se on julkaistu Science-tiedelehdessä (maksullinen).
Kuva: Alan Outram
