Tornadon tutumpi nimi Suomessa on trombi, joka on yleensä ukkospilveen liittyvä pienialainen ja hetkellinen pyörremyrsky.

Se syntyy, kun ukkospilven alla eri ilmakerroksissa tuulet puhaltavat eri nopeuksilla ja eri suuntiin siten, että tuulten välisiin tiloihin syntyy maanpinnan tasossa pyörteisyyttä. Kun siten ukkospilvessä oleva raju, nopeudeltaan jopa hirmumyrskyn luokkaa oleva hyvin paikallinen nousuvirtaus iskee tähän pyörteiseen ilmaan, saattaa se sopivissa olosuhteissa nostaa sen pystyyn, jolloin syntyy suppilomainen pyörremyrsky.

Tällaisia ilmiöitä tapahtuu etenkin tasamailla tai veden päällä, missä tuulet pystyvät puhaltamaan sopivasti ja ukkospilvet voivat kehittyä. Kuuluisimmat ja voimakkaimmat tornadot ovat Pohjois-Amerikan keskilännessä, mutta esimerkiksi Australiassa ja Brasiliassa on varsin paljon tornadoja.

Euroopassa niitä on lukumääräisesti eniten Saksassa, pinta-alaan suhteutettuna Alankomaissa. Suomessa niitä esiintyy lähinnä loppukesällä, etenkin silloin kun Suomeen virtaa kaakosta lämmintä ja kosteaa ilmaa. Merialueilla syntyy vesipatsaita loppukesällä ja syksyllä, jolloin merivesi on lämmintä. Nämä pyörteet voivat kulkeutua myös maalle aiheuttaen tuhoja.

Keskimäärin Suomessa havaitaan noin 10-20 trombia tai vesipatsasta vuosittain

Tornadoja on alettu tilastoimaan kunnolla vasta viime aikoina, joten otsikkokuvassa oleva kartta ei ole täydellinen. Mutta se osoittaa hyvin sen, että pyörremyrskyt eivät ole harvinaisia. Viime aikoina tornadojen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta suurin syy tähän lienee lisääntynyt raportointi ja parantuneet havaintotekniikat.

Tuhoisin eurooppalainen pyörremyrsky tapahtui näiden tilastojen mukaan elokuun 19. päivänä vuonna 1845 Ranskassa Normandiassa. Se oli luokittelussa voimakkain F5-luokan myrsky ja vaati 70 kuolonuhria.

Kakkonen ei ole paljon parempi: Ivanovossa noin 250 km Moskovan eteläpuolella koettiin F5-luokan tornado 9. kesäkuuta 1984. Se surmasi 69 ihmistä.

Kartan 9529 tornadoon täytyy lisätä vielä 548 viime vuonna havaittua eurotornadoa. Niistä 16 oli kohtalaisen voimakkaita (F2-F4) ja loput varsin mietoja (F0 tai F1) tapauksia. Kaikkiaan näissä sai surmansa kuitenkin kaksi ihmistä ja 133 loukkaantui.

Suomessa Ilmatieteen laitos kerää havaintoja trombeista ja pyytää myös yleisöä lähettämään havaintojaan: lisätietoja ja lomake on täällä.

Kartta on Pieter Groenenmeijerin ja Thilo Kühnen tutkimuksesta "A Climatology of Tornadoes in Europe: Results from the European Severe Weather Database", mistä on otettu myös juttuun tietoja.

Lyyran tähdistön suunnassa noin 53 valovuoden etäisyydellä on kääpiötähti W1906+40, jonka viileässä kaasukehässä on käynnissä melkoinen myllerrys: tähden pohjoisilla napaseuduilla riehuu valtaisa pyörremyrsky.

"Tähti on Jupiterin kokoinen ja myrsky on Jupiterin Suuren punaisen pilkun kokoinen", arvioi John Gizis Delawaren yliopistosta. "Tiedämme myrskyn riehuneen vähintään kahden vuoden ajan, todennäköisesti pidempäänkin."

Tähtien kaasukehät ovat tunnetusti rauhattomia paikkoja, mutta kääpiötähdet ovat yleensä varsin vilpoisia eikä niissä esiinny yhtä voimallisia ”sääilmiöitä” kuin kuumemmissa tähdissä. 

W1906+40:n pintalämpötila on vain 2 000 celsiusastetta, joten se luokittuu vaivoin tähdeksi. Sen sisuksissa tapahtuu kuitenkin ydinreaktioita ja se säteilee, joten se kuuluu niin sanottuihin L-kääpiötähtiin sen sijaan, että olisi ruskea kääpiö eli "epäonnistunut tähti".

W1906+40 löytyi alun perin WISE-avaruusteleskoopilla (Wide-field Infrared Survey Explorer), mutta tähti sijaitsee sattumoisin taivaanalueella, johon eksoplaneettoja etsivä Kepler-avaruusteleskooppi tuijotti neljän vuoden ajan. 

Keplerin tekemien havaintojen perusteella tähden kirkkaus muuttui tavalla, joka viittasi suureen tähdenpilkkuun, vastaavanlaiseen ilmiöön kuin oman päivätähtemme auringonpilkut. Valonvaihtelussa on yhdeksän tunnin jakso, joka vastaa tähden pyörähdysaikaa.

Kun tähteä tarkkailtiin myös Spitzer-infrapunasatelliitilla, kävi ilmi, ettei kyse olekaan magneettisesta ilmiöstä vaan valtavasta, kolme kertaa Maata suuremmasta pilvipyörteestä. Tähden pintalämpötila on niin alhainen, että sen kaasukehässä muodostuu pilviä, jotka koostuvat erilaisista mineraaleista.

Aiemminkin kääpiötähtien kaasukehissä on havaittu myrskyjä, mutta ne ovat olleet paljon lyhytikäisempiä, kestoltaan vain joitakin tunteja tai korkeintaan päiviä. 

"Emme tiedä, ovatko tällaiset tähtien myrskyt harvinaisia vai yleisiä, emmekä tiedä, miksi tämä on jatkunut niin pitkään", Gizis toteaa. Jatkossa tutkijoiden onkin tarkoitus tutkia muita samankaltaisia tähtiä ja etsiä merkkejä niiden kaasukehissä mahdollisesti riehuvista pyörremyrskyistä.

Kääpiötähden myrskystä kerrottiin NASAn uutissivuilla ja tutkimus julkaistaan Astrophysical Journal -tiedelehdessä.

Kuva: NASA/JPL-Caltech (piirros)

Tyynen valtameren hurrikaanikausi on voimakkain ja aktiivisin mitä on koskaan mitattu. Nyt sen tuorein suuri hurrikaani Patricia on myös virallisesti voimakkain Amerikan puolella koskaan mitattu pyörremyrsky.

Perjantaiaamuna tällä hetkellä meren päällä kohti Meksikoa suuntaavan myrskyn tuulennopeus ylsi huimaan 320 kilometriin tunnissa.

Ennusteen mukaan myrsky rantautuu tänään illalla paikallista aikaa (yöllä Suomen aikaa) Meksikon Jaliscon maakuntaan. Se kuuluu siis voimakkaimpaan viidennen kategorian luokkaan ja sen odotetaan aiheuttavan suurta tuhoa. Meksikossa onkin aloitettu jo laajamittaiset varotoimet myrskyn todennäköisimmin uhkaavilla alueilla.

Muun muassa Puerto Vallartan rantakaupungissa ja Meksikon toiseksi suurimmassa kaupungissa, Guadalajarassa, suoritetaan evakuointeja. Puerto Vallartan iski vuonna 1959 tätä olennaisesti miedompi hurrikaani, joka jätti jälkeensä noin 1800 kuollutta.

Paitsi että Patrician tuulien nopeudet ovat todella suuria, on myös sen ilmanpaine matalampi kuin on mitattu: tätä ennen matalin matalapaine oli hurrikaani Wilma kymmenisen vuotta sitten. Sen ilmanpaine oli 882 hPa, kun nyt Patricia on 880 hPa (880 mbar). Paine ja tuulet liittyvätkin yhteen, sillä tuulen nopeus tulee juuri suuresta paine-erosta.

Todennäköisesti myrskyn silmässä paine on vielä pienempi, sillä sieltä ei ole saatu vielä mittauksia.

Tuulen ja kaatosateiden lisäksi hurrikaanin aiheuttama voimakas merenkäynti saa aikaan tuhoa rannikkoseuduilla. Aaltojen odotetaan olevan noin 12-metrisiä.

Juuri parhaillaan supertaifuuni Yolanda rökittää Filippiinejä voimakkailla sateillaan ja erittäin vaarallisilla tuulillaan. Puuskissa tuulen nopeudeksi on mitattu jopa noin 310 km/h, mikä tekee siitä erään hurjimmista koskaan mitatuista pyörremyrskyistä. Mikäli tätä Tyynen valtameren myrskyä mitattaisiin Atlantilla käytössä olevalla hurrikaaniasteikolla, kuuluisi se erittäin voimakkaiden myrskyjen luokkaan 5.

Taifuuni tunnetaan siis nimellä Yolanda Filippiineillä, mutta sitä kutsutaan myös Haiyaniksi.

Ilmanpaine myrskyn keskustassa on laskenut torstain kuluessa alle 900 millibaarin, millaista lukua ei ole mitattu 22 vuoteen pyörremyrskylle; pieni ilmanpaine tietää suurta paine-eroa ja siten hyvin voimakkaita tuulia.

Ennusteen mukaan Yolanda siirtyy perjantain kuluessa Filippiinien yli Etelä-Kiinan merelle ja heikentyy hieman ennen saapumistaan uudelleen mantereelle jotakuinkin Vietnamin kohdalla.

Oheisessa NOAA:n tekemässä kuvakoosteessa on satelliittikuvan päälle laitettu kolmiulotteinen hahmotelma taifuunin pilvien korkeudesta. Värit ilmentävät vesihöyryn määrää ja siten epäsuorasti sateen voimakkuutta.

Laiva- ja lentoliikenne ovat jo hiljentymässä Filippiineillä ennen myrskyn saapumista: sen etenemistä ja vaikutuksia Aasian lentoliikenteeseen voi seurata mm. Flightradar24:n kartalla.