Muinainen meripeto oli kaikkien niveljalkaisten isoäiti

Ti, 03/17/2015 - 13:21 By Markus Hotakainen

No ei ehkä kaikkien, sillä niveljalkaiset on eläinkunnan suurin pääjakso. Siihen kuuluu yli miljoona lajia, joihin lukeutuu niin kärpäsiä, rapuja kuin hämähäkkejäkin.

Kaakkois-Marokosta löytynyt fossiili – Aegirocassis benmoulae – eli meressä noin 480 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi kaikkien aikojen suurimpia niveljalkaisiksi luokiteltavia eliöitä: sillä saattoi olla pituutta yli kaksi metriä.

Ja jos ollaan vielä tarkempia, Aegirocassis benmoulae ei ollut mikään peto. Muista anomalocariksiin eli "kummallisiin katkoihin" kuuluvista lajeista poiketen se ei saalistanut itseään pienempiä eläimiä, vaan siivilöi päänsä ulokkeilla planktonia vedestä – samaan tapaan kuin esimerkiksi hetulavalaat.

Aegirocassis ei muutenkaan ollut mikä tahansa vesieläin, vaan se on osoittautunut tärkeäksi linkiksi vanhempien kambrikauden anomalocaristen ja nykyisten niveljalkaisten välillä.

Aiemmin löydetyt anomalocaris-fossiilit ovat ongelmallisia, sillä niillä on jaokkeisen kehonsa kummassakin kyljessä uimaeviä vain yhdessä rivissä. Tämä piirre on aiheuttanut tutkijoille päänvaivaa, sillä se ei näyttänyt sopivan niveljalkaisten kehityksen myöhempiin vaiheisiin.

Yalen yliopiston paleontologin Derek Briggsin mukaan Aegirocassis selvittää arvoituksen. "Sillä on yhden sijasta kaksi riviä uimaeviä, mikä edustaa evoluutiota kohti nykyisten niveljalkaisten, esimerkiksi katkarapujen, raajojen kaksiosaista rakennetta."

Vaikka anomalocarikset ja myös Aegirocassis näyttävät nykyisten kaukaisten sukulaistensa rinnalla lähinnä avaruusolioilta, niillä oli jo satoja miljoonia vuosia sitten samankaltaisia rakenteellisia piirteitä kuin tällä hetkellä elävillä niveljalkaisilla.

Niin ikään Yalessa työskentelevä, tutkimusta johtanut Peter Van Roy oli löydöstä yllättynyt. "Se ratkaisee kertaheitolla sekä kysymyksen siitä, kuuluvatko anomalocarikset niveljalkaisten sukupuuhun, että niiden anatomiaan liittyneen visaisimman ongelman."

Kun vanhempia anomalocaris-fossiileja on löydön myötä tutkittu tarkemmin, niilläkin on joissakin tapauksissa tuplaevät; niitä ei vain aiemmin ole huomattu. Kun tiedetään mitä etsiä, löytäminen on paljon helpompaa.

Uusien tutkimusten mukaan on ilmeistä, että anomalocarikset edustavat muinaista kehitysvaihetta, joka edelsi päällekkäisten uimaevien sulautumista rakenteeltaan niveljalkaisille ominaisiksi raajoiksi.

Uudesta löydöstä on kerrottu Yalen yliopiston uutissivuilla.

Kuva: Marianne Collins / ArtofFact (kuvakaappaus Yalen luonnonhistoriallisen museon tuottamalta videolta)

 

Ihme otus

Ma, 08/18/2014 - 09:39 By Markus Hotakainen

Kanadan Kalliovuorilla sijaitseva Burgess Shale on kuuluisa kummallisista fossiileista. Yli 500 miljoonaa vuotta sitten kambrikaudella eläneiden olioiden jäänteet ovat raavituttaneet tutkijoiden päitä jo yli sadan vuoden ajan.

Yksi esiintymän omituisimmista lajeista on Hallucigenia, joka nimensä mukaisesti muistuttaa houreisen unimaailman hirviötä. Parin sentin mittaisen kummajaisen sijoittaminen eliökunnan sukupuuhun on ollut työlästä, sillä sen rakenteestakaan ei ole ollut varmuutta.

Merenpohjassa ryömineen Hallucigenian pitkulaisessa kehossa on toisella puolella piikkejä ja toisella puolella ulokkeita, joiden luonnetta ei ole tiedetty. Toiset niistä ovat jalkoja, toiset eivät, mutta kummat? Eikä eliön pää- ja häntäpuolestakaan ole ollut varmuutta.

Nyt tutkijat ovat päätyneet siihen, että muinaisen Hallucigenian nykysukulaisia ovat käsnäjalkaiset, trooppisissa metsissä asustavat matomaiset eläimet. Sukulaisuussuhteesta on esitetty arveluja jo aiemmin, mutta varmistava yhteinen tekijä löytyi niiden jaloista tai tarkemmin sanottuna kynsistä.

Sekä Hallucigenian että käsnäjalkaisten kynsissä on kerroksittain ihmisen kynsinauhaa muistuttavaa ainesta. Käsnäjalkaiset käyttävät ravinnon “pureskeluun” kynsin varustettuja jalkojaan ja sama päti ilmeisesti myös Hallucigeniaan.

Käsnäjalkaisten esi-isän varmistuminen muutti laajemminkin ajatuksia evoluution kulusta. Aiemmin oltiin siinä käsityksessä, että niveljalkaiset – joihin lukeutuvat hämähäkit, hyönteiset ja äyriäiset – ovat läheistä sukua käsnäjalkaisille. Tutkijoiden mukaan niin ei kuitenkaan ole, vaan ne ovat lähinnä kaukaisia serkkuja. Esimerkiksi karhukaiset ovat paljon likeisempää sukua niveljalkaisille.

Tutkimuksesta kerrottiin Cambridgen yliopiston tiedotteessa (www.cam.ac.uk/research/news/misunderstood-worm-like-fossil-finds-its-pl…).