Hyperspektrikamera yksi jalokivistä
Yksi VTT:llä kehitteillä oleva puolijohdetutkimuksen helmi on kevyt ja erittäin tarkka hyperspektrikamera, jolla selviää niin ihosyöpä kuin seteliväärennöskin (ylempi kahdesta yllä olevasta kuvasta).
Teknologian mahdollisuudet ovat huimat: aina kun suuresta laitteesta saadaan kehittyä pieni ja kannettava, sen kaupallinen potentiaali on valtava.
Kamera on miniatyrisoitu spektrometri, joka perustuu mikromekaaniseen rakenteeseen. Hyperspektriteknologiassa kohteesta otetaan kuvaa kymmenillä valon aallonpituuksilla, kun normaali kamera kykenee kolmeen aallonpituuteen.
VTT:n ryhmänjohtajan Anna Rissasen mukaan kuvasta nähdään spektrisormenjäljet, joiden perusteella aineita ja kohteita voidaan analysoida ja tunnistaa.
Esimerkiksi ihosta voidaan sen avulla tunnistaa terveet ja pahanlaatuiset ihoalueet toisistaan ja päätellä hoidettavan ihokasvaimen sijainti ja laajuus. Tästä on käynnissä pilottivaiheen tutkimushanke, jossa ovat mukana VTT:n lisäksi Jyväskylän yliopisto, Päijät-Hämeen keskussairaala ja HYKSin Iho- ja allergiasairaala.
Kameralla on mahdollisuuksia myös esimerkiksi silmänpohjankuvauksiin ja ympäristömittauksiin.
”Nyt pystymme kehittämään kameroita eri aallonpituusalueisiin, näkyvästä valosta aina termiseen infrapunaan asti, sekä muokkaamaan niitä erilaisiin sovelluksiin”, Rissanen kertoo.
Toinen lupaava sovellus on samaan teknologiaan perustuva pienikokoinen laite, jolla voi mitata vaikka kosteutta tai lääkeainepitoisuuksia reaaliaikaisesti prosessiolosuhteissa. Tämän kaupallistamista varten on perustettu yhtiö Spectral Engines (alempi yllä olevista kuvista).
(Valtion) teknillinen tutkimuslaitos
VTT:n historia alkoi 16. tammikuuta 1942 Valtion teknillisenä tutkimuskeskuksena, kun presidentti Risto Ryti antoi uudelle organisaatiolle tehtäväksi "harjoittaa teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa".
VTT:n oli lisäksi testattava viranomaisten ja yksityisten henkilöiden sekä yritysten tai yhteisöjen pyynnöstä materiaaleja ja rakenteita. Laitoksella oli myös oikeus tehdä maksullisia toimeksiantotutkimuksia.
Kun 1960-luvulla VTT oli Suomen suurin tutkimuslaitos, on nykyisin sanan ”valtio” nimestään pudottanut ja yhtiöitetty Teknologian tutkimuskeskus VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio. Sen asiakkaita ovat kotimaiset ja kansainväliset yritykset sekä julkinen sektori.
Nyt syyskuussa juhlittu mikroelektroniikka tuli mukaan 50 vuotta sitten, kun VTT:n puolijohdelaboratorio ja Teknillisen korkeakoulun elektronifysiikan laboratorio aloittivat toimintansa. VTT:n ja TKK:n yhteistyö on ollutkin kautta koko historian hyvin tiivistä ja VTT sijaisee myös lähellä TKK:n seuraajan Aalto-yliopiston kampusta – tai oikeastaan sen keskellä.
Keksintöilmoituksia VTT on tehnyt lähes 300 ja ohjelmistoilmoituksia noin 20. Patenttisalkussa sillä on 1300 patenttia ja patenttihakemusta.
Kun toimintoja ollaan nyt supistamassa, ottaa VTT patenttisalkkunsa käyttöön ja tarjoaa irtisanottaville työntekijöilleen muun muassa mahdollisuutta yrittäjyyteen patenttiensa hyödyntämisen kautta.
VTT:n vaiheikkaasta historiasta on lukemisen arvoinen kirja, Karl-Erik Michelsenin kirjoittama historiikki ”Valtio Teknologia Tutkimus”. Lisää kirjasta julkaisijan sivuilta: www.finlandiakirja.fi/fi/karl-erik-michelsen-valtio-teknologia-tutkimus…
Jari Mäkinen on kirjoittanut jutun viimeisen, VTT:n historiaa käsittelevän kappaleen.
