Timoteita tutkinut agronomi Venla Jokela oli Tiedetuubin @suoranalabrasta-hankkeen twiittaajana syyskuun lopussa, jolloin hän oli tarkastamassa väitöskirjaansa.
Nyt se on valmis ja Venla väittelee ensi perjantaina 27.11.2015 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Regulation of flowering and canopy structure in timothy (Phleum pratense L.)".
Kyseessä on siis timotei (Phleum pratense L.), suomalaisniittyjen ja pohjoisten alueiden eräs tutuimmista ja viljellyimmistä nurmirehukasveista.
Sen kasvuston rakenne määrittää säilörehusadon määrää ja laatua siten, että kortta muodostavat versot ovat sulavuudeltaan parhaimpia. Toisaalta korjuuajankohta vaikuttaa merkittävästi säilörehun laatuun, ja korrelliset versot menettävät sulavuuttaan nopeammin kuin lehdet. Kukkivat versot ovat usein jo liian huonoja laatuominaisuuksiltaan säilörehuksi.
Venlan tutkimus on osoittanut, että päivän pituus on tärkein sen kukintaa säätelevä tekijä. Lisäksi hän huomasi, että kylmäkäsittely lyhensi kukinnan alkamista useimmalla tutkitulla lajikkeilla.
Tutkimustuloksista ilmenee, että timotein versoon muodostui puutunutta solukkoa eli ligniiniä riippumatta kasvin kehitysasteesta. Aiemmin nurmiheinien versojen sulavuuden heikkenemisen on uskottu olevan yhteydessä kasvin kehitysasteeseen.