Sorbonnen ensimmäinen nainen

To, 11/05/2015 - 10:51 By Jari Mäkinen
Marie Curie

Päivän kuvaTänään vuonna 1906, kello 13.30 Pariisin aikaa, tehtiin historiaa: ensimmäistä kertaa nainen astui kuuluisan Sorbonnen yliopiston suuren luentosalin eteen ja piti siellä virkaanastujaisesitelmänsä.

Tuo nainen oli Marie Curie, joka selitti noin 120-henkiselle opiskelijoista, yleisöstä ja lehdistöstä koostuneelle yleisölle työtään kaasujen sekä radioaktiisivuuden parissa.

Curie oli tuolloin jo tunnettu tutkija, sillä hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon kolme vuotta aikaisemmin, vuonna 1903. Hän tosin sai sen yhdessä miehensä Pierre Curien sekä kaksikko vielä jakoi sen Henri Becquerelin kanssa; palkinto tuli radioaktiivisuuden tutkimisesta ja löytämisestä.

Miestään Marie sai kiittää myös työpaikastaan yliopistolla, tosin ikävällä tavalla: hänen toivottiin jatkavan keväällä 1906 hevosvankkureiden alle jäänen ja tapaturmaisesti kuolleen Pierre Curien työtä. Silloinen (yliopisto)maailman miehinen ilmapiiri näkyi myös siinä, että Marieta ei nimitetty heti professoriksi, vaan vasta vuonna 1908. Silloin hänestä tuli Sorbonnen ensimmäinen naisprofessori.

Puolalaissyntyinen Marie sai urallaan vielä toisenkin Nobelin, tällä kertaa kemianpalkinnon vuonna 1911 siitä, että hän löysi kaksi uutta alkuainetta, poloniumin ja radiumin, sekä että oli onnistunut ensimmäisenä eristämään puhdasta radiumia. Poloniumin nimi viittaa luonnollisesti Puolaan ja radium siihen, että alkuaine säteilee.

Myöhemmin 1. maailmansodan käytännön tarpeen vuoksi Marie keskittyi pääasiassa radioaktiiviseen kuvantamiseen, koska sen avulla voitiin säästää runsaasti ihmishenkiä.

Säteily koitui tosin Marien kohtaloksi: hän sairastui vuonna 1934 tautiin, joka paljastui vasta pitkällisten, Sveitsissä tehtyjen tutkimusten jälkeen aplastiseksi anemiaksi, eli taudiksi, missä luuytimet eivät pysty tuottamaan tarpeeksi verisoluja. Sairaus oli tullut pitkäaikaisesta radioaktiiviselle säteilylle altistumisesta.

Hän kuoli 6. heinäkuuta 1934. Myöhemmin niin Marie kuin Pierrekin haudattiin uudelleen Panthéoniin, Pariisiin, muiden merkittävien ranskalaisten vierelle.