Seuraa suorana: Rosetta-luotaimen lennon loppuhuipentuma ja tuho

Lentodynamiikkatiimi ESOCissa
Lentodynamiikkatiimi ESOCissa
Jari Mäkinen

Nyt ei enää ole paluuta: Rosetta on itsetuhokurssilla kohti komeettansa pintaa ja osuu siihen arvioiden mukaan klo 13:38:32 (+/- 2 minuuttia) Suomen aikaa. Tieto tapahtumasta saadaan 40 minuuttia myöhemmin. Alla on suora lähetys lennonjohdosta, missä Tiedetuubi on myös paikalla: lisäämme videon alle kommentteja ja huomioita!

Tällä hetkellä lennonjohdossa ei ole juuri muuta tehtävää, kuin ottaa vastaan luotaimesta tulevia tietoja ja odottaa.

Luotain on jo havainnut kaasun tiheyden kasvavan sen lähetyessä komeettaa, ja se ottaa jatkuvasti kuvia niin navigointikamerallaan, kuin myös muilla kameroillaan. Erityisesti Rosettan OSIRIS-kameran kuvia odotellaan kiinnostuneina: alla eräs viimeisimmistä, tänään aamupäivällä 11:18 Suomen aikaa otettu kuva 5,8 kilometrin korkeudesta. Kuva on 225 metriä halkaisijaltaan ja sen tarkkuus on 11 cm/pikseli.

OSIRIS on tehty katsomaan kaukaa komeettaa, eikä se sovellu hyvin lähihavaintoihin. Kameralaitteiston teleobjektiivi ei pysty näkemään selvästi enää 1,5 kilometrin korkeudelta alaspäin, ja laajakulmaobjektiivin raja on noin 350 metriä. Sen alapuolelta otetut kuvat ovat siis hieman sumeita, mutta niitä voidaan parantaa myöhemmin kuvankäsittelyllä.


Rosetta ohjataan tänään itsemurharadalle – huima tutkimusmatka päättyy huomenna

Rosetta komeetan pinnalla
Rosetta komeetan pinnalla
Rosetta-luotaimen rata
Jari Mäkinen

Tänään illalla Euroopan avaruusjärjestön lennonjohtokeskus Saksassa lähettä Rosetta-luotaimelle haikean viestin: muuta rataasi siten, että tulet törmäämään komeetta Churyumov-Gerasimenkoon huomenna. Törmäys tapahtunee klo 13:40 Suomen ainaa (±20 minutes), ja koska signaalilta kestää 40 minuuttia saapua maapallolle, viimeinen signaali Rosettasta saataneen klo 14:20 Suomen aikaa.

Takana on 12,5 vuotta kestänyt lento, joka on ehdottomasti eräs parhaiten onnistuneista ja kiinnostavimmista koko avaruustutkimuksen historiassa. Se lähetettiin matkaan maaliskuussa 2004 ja kymmenen vuotta kestäneen planeettainvälisen lennon jälkeen se heräsi horroksestaan tammikuussa 2014. Sen jälkeen luotain ohjattiin varovasti yhä lähemmäksi komeettaansa, lopulta vempautettiin kiertämään komeettaydintä ja sen jälkeen tämä rekka-auton kokoinen luotain on kerännyt valtavan määrän mittaustietoja ja kuvia komeetasta.

Tänä aikana lähestyi radallaan Aurinkoa, muuttui kylmästä, likaisesta lumipallosta aktiiviseksi pyrstötähdeksi, ja alkoi jälleen etääntyä. Se hiipui ja pian myös Rosetta hiipuisi, koska vähän ajan päästä ei Auringon valo riittäisi enää tuottamaan energiaa luotaimen kaikille tutkimuslaitteille. 

Siksi jo kesällä tehtiin päätös lopettaa Rosettan lento kunniakkaasti nyt syyskuun viimeisenä päivänä. Samalla luotaimella uskallettiin alkaa tehdä aikaisemmin liian rohkeiksi arveltuja toimia, kuten todella lähelle komeetan pintaa lentämistä. Lähimmillään luotain on viilettänyt kamerat surraten vain kilometrin korkeudessa pinnasta.

Huomenna Rosetta pääsee vieläkin lähemmäksi, sillä se ohjataan törmäämään komeettaansa – tosin hyvin hellävaraisesti.

Ideana on yksinkertaisesti lähestyä komeettaa hitaasti ja kuvata sekä mitata sitä koko lähestymisen ajan. Rosetta suunnataan kohti kumiankkalaisen komeettaytimen "päätä" (siis kaksiosaisen ytimen pienempää pallukkaa) alueelle, joka tunnetaan nimellä Ma’at. Kaikki paikat komeetalla ovat saaneet nimensä egyptin mytologian ja historian mukaan.

Kohteena tuolla alueella on yksi komeetan aktiivisista alueista, ikään kuin sen pinnassa oleva aukko, josta purkautuu kaasua. Aukko on noin sata metriä halkaisijaltaan ja noin 50 metriä syvä.

Aukon reunoilla näyttää olevan noin metrin kokoisia töyssyjä, joiden oletetaan olevan komeetan perusrakennusainetta. Ne olisivat ytimen paljasta sisustaa, joka olisi peräisin Aurinkokunnan alkuajoilta.

Syyskuun aikana luotain lensi useita kertoja alueen ylitse ja teki siitä tarkkoja havaintoja.

Viime lauantaina, 24. syyskuuta, se ohjattiin radalle, joka on johtanut viimein paikkaan, mistä lopullinen, lähes pystysuoraan tapahtuva laskeutuminen alkaa tänään illalla.

Lähestyminen alkaa 20 kilometrin korkeudesta ja tapahtuu hyvin hitaasti, jotta luotain voi kuvata ja tehdä mittauksia koko ajan. Se myös kerää ja analysoi hiukkasia, joita sen radalla on lähestymisen aikana. 

Laskelmien mukaan luotain osuu pintaan perjantaina klo 13.40 Suomen aikaa, mutta koska lähellä komeettaa rata ei ole aivan täysin ennakoitavissa, voi törmäys tapahtua noin 20 minuuttia ennemmin tai myöhemmin.

 

 

Rosetta-luotaimen rata

Signaali Maahan tästä saadaan 40 minuuttia myöhemmin, ja vaikka törmäys tapahtuu vain kävelyvauhdilla, on todennäköistä, että Rosetta rikkoontuu niin, että se lakkaa toimimasta. On siis odotettavissa, että signaali katkeaa lopullisesti.

On toki mahdollista, että luotain pysyykin toiminnassa vielä jonkin aikaa, ja siihen saadaan yhteys silloin tällöin. Komeetan pyöriessä Rosetta kääntyy välillä näkymättömiin, eikä se pysty kääntämään suurtehoantenniaan kohti Maata.

Joka tapauksessa luotain saa heti pinnalla ollessaan vähemmän sähköä aurinkopaneeleistaan, ja mitä kauemmaksi Auringosta komeetta erkaantuu, sitä vähemmän valoa lankeaa Rosettan aurinkopaneeleille. Se siis sammuu parhaimmassakin tapauksessa varsin pian. Todennäköisimmin kuitenkin huominen perjantai on viimeinen päivä, kun siihen ollaan yhteydessä.

Se on haikeaniloinen päivä, ja saamme siitä tunnelmia suoraan lennonjohdosta.

Alla on vielä ESAn video Rosettan "laskeutumisesta" komeetan pinnalle:

Avaruustapahtumien superviikko alkamassa

Elon Musk
Elon Musk
Jari Mäkinen

Harvoin on edessä yhtä jännittävää viikkoa avaruusasioiden suhteen, kuin tämä alkava viikko. Perjantaina illalla voi katsoa taakse ja hengähtää – toivottavasti tyytyväisenä – mutta katsomme jo ennakkoon, mitä tuleman pitää.

Tämän viikon odotettu tarjonta alkaa jo tänään illalla ko 21 Suomen aikaa, kun Nasa julkistaa odotetut "yllättävät" tiedot Europan jääpeitteessä. On varsin todennäköistä, että kyse on halkeamista Europaa peittävässä jääkerroksessa tai jopa jään alla olevan veden pulppuamisesta pinnalle. 

Kerroimme tästä ennakkoarvailusta jo viime viikolla jutussamme.

Tilaisuus tuo kuitenkin varmasti paljon kiinnostavia yksityiskohtia, ja onhan myös mahdollista, että kyse on jostain aivan muusta.

Tänään alkaa Meksikon Guadalajarassa Kansainvälisen astronauttisen unionin suuri maailmankokous, joka tuonee tullessaan myös paljon kiinnostavia uutisia. 

Kaikkein odotetuin tapahtuma on kuitenkin huomenna tiistaina, kun SpaceX -yhtiön Elon Musk pitää kenties elämänsä odotetuimman puheensa. Musk on kertonut jo eri yhteyksissä suunnitelmastaan lennättää suuri määrä ihmisiä Marsiin uudella superraketillaan, mutta nyt hänen odotetaan kertovan hankkeesta enemmän. Yleisössä on myös maailman parhaat raketti-insinöörit ja avaruustutkijat, joten heille ei voi tarjota mitä tahansa haavekuvaa.

Muskin Mars Colonial Transporter -systeemi koostuu epävirallisin termein aluksesta, joka on nimeltään BFS (Big Fucking Spaceship, jonka suomeksi voisi kääntää sanoilla "pirun iso avaruusalus"), ja sen laukaisevasta kantoraketista, joka on samaan tyyliin BFR (Big Fucking Rocket, eli "pirun iso raketti"). Raketin moottorina olisi uudenlainen Merlin-rakettimoottori, ja kokonaisuudessaan BFR olisi nimensä mukainen, sillä se voisi singota satatonnisen lastin Marsiin. Todennäköisesti ainakin raketin ensimmäinen vaihe olisi uudelleenkäytettävä.

Kerromme näistä enemmän huomenna.

Toinen Meksikosta odotettava uutinen kertoo Sea Launch -yhtiön tulevaisuudesta. Kyseessä on kerrassaan mainio hanke, joka käytti venäläisiä kantoraketteja ja vanhaa, muokattua öljynporauslauttaa satelliittien laukaisemiseenavaruuteen täsmälleen päiväntasaajalta. 

Kun sateliitti lähetetään matkaan päiväntasaajalta idän suuntaan, auttaa maapallon pyörimisliike mahdollisimman paljon lähetyksessä, jolloin raketti voi olla hieman kevyempi tai kuorma hieman suurempi kuin muualta laukaistaessa. 

Suomi oli olennaisessa osassa hankkeen synnyssä, koska Zenit-raketteja tuottanut venäläinen NPO Energia, amerikkalainen ilmailujätti Boeing ja norjalainen, lauttapuolesta tietävä Kvaerner Maritime solmivat sopimuksen yhteistyöstä Turussa vuoden 1993 marraskuussa.

Sea Launch -nimen saanut yhtiö teki näin laukaisuita vuodesta 1999 vuoteen 2007, jolloin laukaisuonnettomuuden vuoksi monet yhtiön asiakkaat siirsivät tilauksensa muualle. Yhtiö meni konkurssiin vuonna 2009 ja lopetti toimintansa.

Nyt keskiviikkona Guadalajarassa pidetään tiedotustilaisuus, missä huhujen mukaan kerrotaan venäläisen S7 -lentoyhtiön ostavan Sea Launchin ja aloittavan sen toiminnan uudelleen.

Torstaina ja perjantaina huomio kääntyy puolestaan Darmstadtiin, Euroopan avaruusoperaatiokeskukseen, ja sen kautta komeetta Churyumov-Gerasimenkoa kiertävään Rosetta-luotaimeen. Luotain ohjataan laskeutumaan komeetan pinnalle perjantaina, ja luotaimen radan muuttamisen törmäykseen sopivaksi aloitettiin jo lauantaina (kuva yllä).

Kyseessä ei ole siis törmäys, vaan lennonjohto koettaa lähestyä komeetan pinnalla olevaa purkausaukkoa mahdollisimman hitaasti, jotta Rosetta voi tehdä siitä mahdollisimman paljon mittauksia ja ottaa kuvia lähestymisen aikana. Alustavan suunnitelman mukaan Rosetta osuu komeetan pintaan noin klo 16 Suomen aikaa perjantaina ja silloin sen todella komea lento päättyy – ja tutkijat pääsevät viimein kunnolla tietojen kimppuun, sillä tähän mennessä he ovat ennen kaikkea keränneet materiaalia ja keskittyneet saamaan sitä lisää.

Torstaina kuitenkin tutkijat esittelevät jo saatuja tuloksia, ja vaikka tiedossa tuskin on mitään uutta ja ihmeellistä, on kyseessä eräs parhaimmista tilaisuuksista koko menneen lennon tieteellisen annin kartoittamiseen.

Tiedetuubi on mukana ESOCissa tuossa tilaisuudessa ja seuraamassa Rosetta-luotaimen viime hetkiä. Loppuviikosta on tiedossa siis varsin paljon komeetta-asiaa!

Kansa haluaa kunnianhimoa ja astronautin

Piirros: Matti
Jari Mäkinen

Lauantaina 10. syyskuuta järjestettiin joka puolella Eurooppaa varsin omalaatuinen tilaisuus. Jokaisessa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n jäsenmaassa oli kutsuttu tavallisia kansalaisia keskustelemaan siitä, mitä avaruudessa kannattaisi tehdä, miltä avaruuslennot näyttävät heidän mielestään nyt ja kuinka avaruustoimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Näin tehtiin myös Suomessa.

22 maassa samanaikaisesti pidetty keskustelutilaisuus oli suoraa seurausta ESA:n ohjat viime kesänä ottaneen pääjohtaja Jan Wörnerin heittämästä haasteesta. Sen mukaan ESA:n pitäisi olla aiempaa avoimempi ja etsiä uudenlaisia yhteistyömuotoja muidenkin kuin perinteisten avaruusalan toimijoiden kanssa.

Jo ennen virkaansa astumista Wörner vertasi ESA:a sinfoniaorkesteriin, joka soittaa perinteisesti tarkan nuotiston mukaan sinfonioita, mutta jonka pitäisi pitää myös epämuodollisia “jammaussessioita”.

Wörner on järjestänyt jo aikaisemmin erilaisia sessioita, mutta nyt pidetty koko Euroopan laajuinen kansalaiskeskustelu oli niistä ehdottomasti massiivisin.

Noin 2 000 enemmän tai vähemmän tavallista kansalaista kerääntyi jäsenmaissa pidettyihin tilaisuuksiin, jotka oli organisoinut ESA:lle pariisilainen kansalaisvaikuttamiseen erikoistunut Missions Publiques -toimisto kansallisten kumppaniensa kanssa.

Kiivas päivä Ilmatieteen laitoksella

Keskustelu pidettiin luonnollisesti myös Suomessa. Yli 60 henkilöä vastasi myönteisesti elokuun alussa heitettyyn kutsuun saapua päiväksi puhumaan avaruudesta ja heistä 42 saapui mukaan. Tätä voi pitää varsin hyvänä lukuna, kun ulkona oli upea kesäinen päivä.

Kirjoittajan avaussanojen jälkeen Tekesin avaruustoiminnoista vastaava palvelujohtaja Kimmo Kanto kertoi hieman viimeaikaisista alan tapahtumista Suomessa ja Suomen avaruustoimista. Keskustelua edeltänyt viikko olikin kiivas ja kiinnostava, sillä peräti kaksi ESA:n korkeinta johtajaa oli käynyt Suomessa ja ESA oli heittänyt idean avaruusjärjestön tukemasta “avaruuskiihdyttämöstä”, avaruusalalla toimivien uusien yritysten hautomon perustamisesta Suomeen.

Suomessa on tällä hetkellä harvinaislaatuista pöhinää avaruustoimien suhteen, ja päivän aikana käyty keskustelu erityisesti alleviivasi tätä. Avaruusala on selvästi nyt nosteessa ja tätä nousukiitoa kannattaa pitää yllä!

Päivän aikana keskustelijat kävivät läpi pienissä ryhmissä kuutta eri aihekokonaisuutta lomakkeiden ja vapaan keskustelun merkeissä. Näitä pohjustettiin videoilla sekä lehdellä. Tarkoituksena oli antaa hieman tietoa keskustelun pohjaksi, mutta ei johdattaa liikaa mielipiteitä.

Ryhmiä oli saapunut vetämään opiskelijoita Meridiaani ry:stä, tähtitieteen opiskelijajärjestöstä. He kahlasivatkin läpi kysymyspatterin sekä luotsasivat puheita ryhmissä upeasti!

Tilaisuus pidettiin Ilmatieteen laitoksella, missä osallistujat saivat myös tutustua muun muassa laboratorioon, missä Mars-instrumentteja tehdään sekä testataan. Lisäksi Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan tiederyhmän jäsen Walter Schmidt tuli paikalle kertomaan tuoreimpia uutisia (sekä näyttämään myös toistaiseksi julkaisemattomia kuvia).

Virallisia tuloksia keskusteluista saadaan vielä odottaa tämän viikon loppuun saakka, mutta saadun palautteen mukaan osallistujat halusivat lähes yksituumaisesti lisää panostusta perustutkimukseen, Euroopan pysyvän erillään sotilaallisista avaruusohjelmista, toimia avaruusromun vähentämiseksi sekä ennen kaikkea käytännön sovelluksia arkiseen elämään.

Mitä Suomeen tulee, niin vastaajat antoivat hieman huutia viimeaikaiselle avaruusalan kunnianhimottomuudelle ja kaipasivat paitsi omaa astronauttia niin myös lisää intoa ja potkua meikäläiseen avaruustoimintaan. Innostusta ainakin on nyt ilmassa!

Lisätietoa keskustelusta on osoitteessa www.citizensdebate.space, jonne myös tulokset tulevat. Päivän esitykset ja netissä käyty keskustelu löytyvät tapahtuman Facebook-sivulla, jossa keskustelu jatkuu edelleen.

Piirros: Matti 
Eräs osallistujista, nimimerkki Matti, kommentoi mietteitään myös piirroksen muodossa.

Kirjoittaja toimi keskustelun organisoijana Suomessa ja kirjoitti tämän saman tekstin myös Tekesiln spaceinfo.fi -sivulle.

Tällainen voisi olla uusi "Arktinen avaruuskiihdyttämö"

Jari Mäkinen

ESA ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tänään esitelleet uutta ajatusta perustaa Suomeen niin sanottu Avaruuskiihdyttämö. Nimi on hieno, mutta mitä se tarkoittaa? Kävimme yhdessä ESAn avaruuskiihdyttämöistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kertoo, että Euroopan avaruusjärjestö on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta perustaa "Arktinen avaruuskiihdyttämö" Suomeen. Idea on mitä mainioin, ja sopii hyvin ESAn nykyisen pääjohtaja Jan Wörnerin ajamaan linjaan, jonka mukaan ESA etsii aktiivisesti uusia tapoja olla aktiivisempi myös pienissä jäsenmaissa.

Aiemmin Wörner on ehdottanut muun muassa sitä, että se voisi toimia myös ikään kuin joidenkin maiden kansallisena avaruusjärjestönä ja ottaa hoitaakseen normaalisti kansallisen avaruusjärjestön toimia. Tällaisia voisivat olla satelliittien suunnittelut ja laukaisut, jotka pienen yksin hoidettavaksi voisivat olla hyvin hankalia. Perinteisesti ESA on pyrkinyt jopa eroon kansallisista hankkeista, joten kyseessä on varsin olennainen linjan muuttuminen.

Avaruuskiihdyttämöt sen sijaan eivät ole mitään uutta. ESA on pyrkinyt kaupallistamaan avaruustekniikkaa ja avaruuden avulla syntyneitä palveluita sekä sovelluksia jo pitkään eri Euroopan maissa tukemalla enemmän tai vähemmän aktiivisesti näiden kiihdyttämöjen, eli "inkubaattorien" perustamista.

Ne tunnetaan lyhenteellä BIC, eli Business Incubator Centre, ja niitä on jo 16 maassa: Itävalta, Belgia, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Avaruuskiihdyttämöjen tehtävänä on toimia eräänlaisina start-up keskuksina, jotka tarjoavat tukea ja apua yrittäjille ottamalla ne kiihdyttämöön tyypillisesti kahden vuoden ajaksi. Siellä yhtiöillä on käytössään paitsi avaruusalan asiantuntijoita, niin myös liiketoiminnan tuntijoista, jotka opastavat yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. BIC voi myös rahoittaa startup-yrityksiä verkostonsa avulla.

Tärkeä osa toimintaa on myös toiminnan, kilpailuiden ja tapahtumien järjestäminen, ja myös yleisen avaruusalan kiinnostuksen lisääminen. Oman avaruusjärjestön puutteessa kiihdyttämö olisi tarpeellinen myös tässä mielessä Suomeen.

ESAn teknologiansiirto-ohjelman alaisuudessa olevat avaruuskiihdyttämöt tukevat vuodessa yli 130 yritystä ja niiden työn tuloksena on syntynyt tähän mennessä yli 400 yritystä.

Suomea lähin BIC sijaitsee Ruotsissa, ja senkin erikoisalueena on pohjoisuus. Ruotsin BIC on jakaantunut kolmeen paikkaan, Uppsalaan, Trollhättaniin ja Luulajaan, mistä keskuksen toimintaa johdetaan. Suomen BIC tulisi siten Ruotsin keskuksen ohelle hääräämään Artkiksen alueella – mutta työtä eriittää kummallekin, ja Suomella on itse asiassa hyvät mahdollisuudet kiilata viime aikoina hieman hyytyneen ruotsalaisen avaruustoiminnan ohitse.

BIC Noorwijk oli ensimmäinen 

Aivan ESAn suurimman toimipaikan, Hollannin Noordwijkissä sijaitsevan Euroopan avaruustekniikkakeskus ESTECin vieressä on pienteollisuusalue, joka on viime aikoina laajentunut voimakkaasti. Sen eräs ensimmäisistä rakennuksista oli jännittävä, kaarevan nurmikon peittämän katon alla oleva BIC Noordwijk. Tai tarkalleen ottaen BIC Noorwijk 1, sillä kakkosrakennus on suunnitteilla viereen.

Keskus avattiin vuonna 2004, ja sitä pitää yllä erityisesti tarkoitusta varten perustettu yhtiö, SBIC Noordwijk. SBIC tulee yksinkertaisesti sanoista Space Business Incubator Centre. Myös Suomessa todennäköisesti keskusta pyörittämään perustettaisiin yhtiö tai jokin jo olevista start-up -kiihdyttämöistä ottaisi sen hoitaakseen.

BIC Noorwijkin rakennus on käytännössä kuin toimistohotelli, mistä vuokrataan edulliseen hintaan eri kokoisia tiloja uusille yrittäjille. Mutta he voivat olla paikalla vain kaksi vuotta, tai hieman pitempään, jos tilanne niin vaatii. Lisäksi yrityksillä on yhteisiä kokoushuoneita ja muita toimistohotellien tarjoamia palveluita.

Noordwijkin keskus on hieman erityinen ESTECin läheisyyden vuoksi, koska siellä olevat avaruusasiantuntijat pääsevät nopeasti paikalle, ja myös päinvastoin. Muissa keskuksissa luotetaan enemmän paikallisiin toimijoihin, mutta ESAn asema avaruuskiihdyttämön "suojelijana" tuo myös vierailijoita muista keskuksista.

Avaruuskiihdyttämöt tukevat luonnollisesti myös toisiaan, ja etenkin hollantilaiset ovat joutuneet/päässeet usein mentorin rooliin uusia keskuksia perustettaessa.

Hollannin keskuksessa olevat yhtiöt toimivat viihteen, ympäristön, terveyden, teollisuuden, lifestyle-alan, paikannustekniikan ja -palveluiden, ohjelmistojen, tietoliikenteen ja biotieteiden aloilla. Monet näistä sopisivat erinomaisesti myös Suomeen mahdollisesti perustettavan Avaruuskiihdyttämön aloiksi, mutta lisäksi täällä mukaan otettaisiin arktisuus. Tämä tarkoittaa varmasti palveluita sekä tekniikkaa napaseuduilla – etenkin pohjoisen lähialueilla – ja muissa vaativissa ympäristöissä käytettäväksi.

Mukaan keskukseen tulee hakea, sillä halukkaita on enemmän kuin paikkoja. Yrityksen toimialan tai sen idean tulee liittyä jotenkin avaruustekniikkaan tai avaruuden hyödyntämiseen ja sen käyttämiseen muulla kuin perinteisesti avaruuteen liittyvillä markkinoilla. Yhtiön pitää olla nuorempi kuin viisi vuotta tai sen tulee olla juuri perustettu. Sen tulee myös toimia virallisesti avaruuskiihdyttämön tiloissa.

Hakuprosessi on tehty puolestaan hyvin yksinkertaiseksi, sillä halukkaan tulee ensin vain ottaa yhteyttä haluamaansa avaruuskiihdyttämöön, lähettää hakemus netissä olevien ohjeiden mukaisesti ja toivoa parasta. Mikäli avaruuskiihdyttämössä on tilaa ja idea katsotaan hyväksi, ovat ovet avoinna.

ESA on kiinnostunut pohjoisesta – ja Suomi on löytänyt avaruuden uudelleen

Helsingissä on meneillään parhaillaan Arktinen ja avaruus -tapahtuma, joka on koonnut kokoontunut 80 asiantuntijaa ja teollisuuden edustajaa eri puolilta Eurooppaa. Huomiseen jatkuvan kokouksen tavoitteena on yhdessä laatia avaruusjärjestö ESA:lle viesti siitä, mitkä ovat arktisen ulottuvuuden toiveet avaruusjärjestön ohjelmissa. Keskustelussa ovat ilmaston ja ympäristön merkitys arktiselle luonnolle, arktiset luonnonvarat ja turvallisuuskysymykset.

Euroopan talous- ja tiedeministerit kokoontuvat 1.–2.12. päättämään avaruusjärjestö ESA:n tulevista ohjelmista.

"Tavoitteena on integroida arktisuus ESA:n ohjelmiin, koska arktisten alueiden teollispoliittinen merkitys on suuri", ESA:n teollisuusyhteistyöstä vastaava johtaja Eric Morel de Westgaver.

"ESA näkee arktisen alueen strategisesti tärkeäksi toiminnassaan, koska arktisuus yhdistää yrityksiä ja on keskeinen suunnannäyttäjä uusissa avaruussovellutuksissa. Arktiseen osaamiseen perustuvat uudet hankkeet ESAn ohjelmissa avaisivat yhteistyötä ja markkinoita pohjoismaiselle arktiselle osaamiselle sekä yrityksille aiempaa paremmin."

Suomelle linjaus tarjoaa paljon mahdollisuuksia, sillä se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisten yritysten monipuolisille ja innovatiivisille ratkaisuille ja palveluille esimerkiksi arktisen alueen valvontaan, laivaliikenteeseen ja kaukokartoitukseen tai jopa arkipäivän puhelinsovellutuksiin.

Osasyynä lisääntyneeseen avaruusinnostukseen myös viranomaisten puolella on etenkin nykyinen pienten avaruusyhtiöiden syntyryntäys, joka on osaltaan tullut Aalto-1 -satelliitista rönsynneistä ideoista ja aktiivisuudesta piensatelliittien alalla. Samalla uudet yritykset ovat innostuneet avaruuspohjaisten palveluiden kehittämisestä. 

Avaruuskiihdyttämö tarjoaisi näillekin uuden, tukevan pohjan, mutta ennen kaikkea se voisi toimia seuraavan sukupolven yritysten kehittämisen tukena.

"Kiihdyttämön toimintamalli on vielä neuvotteluasteella, mutta yhdistävä tekijä on arktinen osaaminen", kertoo sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström. 

"Sitä on mm. Sodankylässä (Sodankylä National Satellite Data Center), Oulussa ja Helsingissä. Myös muista arktisen alueen maista voi olla edustajia yhteistyöverkostossa. Syksy käytetään mallin suunnitteluun, jotta kiihdyttämö voisi aloittaa ensi vuoden alussa. Päätös tehdään tämän vuoden aikana."

Asia menee siis eteenpäin nyt nopeasti!

Jutun osamateriaalina on käytetty TEM:in tiedotetta.

Uusi amerikkalainen avaruussukkula valmis koelentoihin

Dream Chser nousee piirroksessa avaruuteen
Dream Chser nousee piirroksessa avaruuteen
Jari Mäkinen

Sierra Nevada -yhtiön Dream Chaser -minisukkula on valmis aloittamaan koelennot. Pitkään suunniteltu, mutta kovasti takaiskuja kokenut hanke pääsee eteenpäin nyt valmistuneen koekappaleen myötä. Avaruuteen ei tämä laite vielä lähde, vaan sen tehtävänä on testata koneen lento-ominaisuuksia ilmakehässä.

Dream Chaser oli eräs NASAn aikanaan hylkäämistä tarjokkaista uusiksi avaruusaluksiksi, joiden on tarkoitus aloittaa parin vuoden sisällä astronauttien kuljettaminen avaruusasemalle. Valituiksi tulivat Boeing-yhtiön CST-100, eli Starliner, ja SpaceX:n Dragon-aluksen uusi, ihmisten kuljettamiseen soveltuva versio. Kumpienkin koelennot on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.

Sierra Nevada nieli katkeran – ja monien mielestä epäreilun – tappion, mutta jatkoi Dream Chaser -aluksensa kehittämistä. Kun NASA pyysi tarjouksia uusiksi rahtialuksiksi, yhtiö tarjosi alustaan siihen, ja tuli valituksi. Ylös avaruusasemalle vietävän rahdin (noin viisi tonnia) lisäksi on olennaista, että alus pystyy tuomaan takaisin Maahan 1700 kg:n rahtia siten, että kiihtyvyydet eivät ylitä 1,5 g:tä – suhteellisen mukava kyyti alas on tärkeää monille tieteellisille näytteille.

Niinpä hanke on mennyt eteenpäin, mutta nyt siivekäs minisukkula tulee lentämään ilman astronautteja. 

Teknisesti Dream Chaser on sukua 60-luvulla testatuille omalaatuisille lentolaitteille, joiden hieman litteän rungon muoto itsessään saa aikaan nostovoimaa. Näin siipiä ei tarvita lainkaan, mikä tekee aluksesta kompaktin ja kätevän. Lento-ominaisuudet eivät ole hääppöiset, mutta tärkeintä onkin vain liitää avaruudesta takaisin lentokentälle ja laskeutua, ei lennellä ympäriinsä.

Näistä koekoneista tehtiin 90-luvulla uusi versio, HL-20, josta suunniteltiin pienempää kumppania avaruussukkulalle ja avaruusaseman pelastusalusta. Hanke kuitenkin lopetettiin ennen kuin se ennätti kunnolla alkaakaan.

Lentoonkin samankaltaiset alukset ovat jo päässeet: Neuvostoliitto kokeili useilla koelennoilla 1980-luvun alussa BOR-4 -nimistä alusta, joka oli juuri tällainen pienikokoinen ja omalaatuisen muotoinen avaruuslentokone.

Dream Chaserin erilaisia mallikappaleita on testattu jo eri olosuhteissa, muun muassa vuonna 2013 aluksen koekappaletta pudotettiin helikopterista ja se lensi automaattisesti alas kiitoradalle.

 

Nyt lopullinen versio aluksesta pääsee ensimmäisen kerran vastaavanlaisiin kokeisiin. Viime kuun lopussa Sierra Nevada toimitti Nasan Armstrongin lentotutkimuskeskukseen aluksen ilmakehässä tehtäviin koelentoihin sopivan version, jonka testaaminen aloitetaan lähiaikoina. Verrattuna kolmen vuoden takaisiin kokeisiin on siis kyseessä nyt uusi versio aluksesta ja sellainen, jonka avaruuskelpoinen versio tulee aloittamaan lennot vuonna 2019.

Nasa on toistaiseksi sitoutunut ostamaan Sierra Nevadalta kuusi lentoa avaruusasemalle – olettaen luonnollisesti, että kokeet sujuvat hyvin.

Onko tässä Eurosukkula?

Vuonna 2013, saatuaan rukkaset Nasalta, Sierra Nevada otti yhteyttä myös Eurooppaan ja kyseli yhteistyömahdollisuuksia. Neuvottelut johtivatkin siihen, että saksalainen OHB-konserni solmi suunnitteluyhteistyösopimuksen yhtiön kanssa ja Saksan ilmailu- ja avaruushallinto sekä Euroopan avaruusjärjestö seurasivat mukana erilaisin yhteistyöhankkein.

Niinpä nyt lentävässä Dream Chaserissa on runsaasti eurooppalaista tekniikkaa. Muun muassa lentoinstrumentteja, lämpösuojausta ja telakoitumislaitteet avaruusasemaan ovat Euroopassa tehtyjä.

Aluksesta on hahmoteltu myös Ariane 5:n avulla mahdollisesti laukaistava euroversio.

Samalla ajatus aluksen lennättämisestä astronauttien kanssa elää voimakkaana. Periaatteessa alus sopisi pienin muutoksin seitsemän avaruuslentäjän kyydittäjäksi, ja on täysin mahdollista, että näitä lentoja alettaisiin joskus tekemään Kouroustakin.

Mutta nyt huomio kannattaa vielä suunnata pudotuskokeisiin, jotka näyttävät mihin Dream Chaser oikein pystyy.

Tule ja sano suorat sanat avaruuspäättäjille!

Avaruussukkula maapallon reunan päällä
Avaruussukkula maapallon reunan päällä
Jari Mäkinen

Lauantaina syyskuun 10. päivänä pidetään ainutlaatuinen tilaisuus joka puolella Eurooppaa: tavalliset ihmiset voivat tulla kertomaan mitä mieltä he ovat avaruustoiminnasta ja -tutkimuksesta. Mitä pitäisi tehdä ja mitä ei kannattaisi tehdä? Tilaisuus pidetään myös Suomessa.

Kun Euroopan avaruusjärjestön uusi johtaja Jan Wörner astui virkaansa, hän halusi kutsua kaikkia  – ei vain asiantuntijoita – mukaan ideoimaan eurooppalaista avaruustoimintaa.

Avaruuslentojen, -rakettien ja -luotainten tekeminen on luonnollisesti varsin vaativaa asiantuntijatyötä, mutta avaruustoiminnan tavoitteiden hahmotteluun voi osallistua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut.

Meillä kaikilla on mielipide siitä mikä on hyödyllistä ja mikä ei, ja mitä Euroopan kannattaisi tehdä avaruudessa: tulisiko jatkaa vaatimatonta puuhastelua maapallon ympärillä vai lähteä rohkeasti tutkimusmatkoille kauemmas avaruuteen? Pitäisikö matkaan lähettää astronautteja, vai ainoastaan robottiluotaimia? Vai kannattaisiko keskittyä vain suoraa hyötyä tuottaviin avaruushankkeisiin?

Siksi ESA järjestää 10. syyskuuta koko Euroopan kattavan kansalaiskeskustelun aiheesta, ja kaikki kutsutaan mukaan. 

Jokaisessa  Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaassa järjestetään keskustelu, mihin kutsutaan 100 henkilöä ennakkoilmoittautumisten perusteella.

Suomessa noin puolet paikoista on jo täytetty, mutta mukaan mahtuu vielä: ilmoittautua voi osoitteessa www.citizensdebate.space.

Keskustelua!

Keskustelutilaisuudessa tarjotaan perustietoja avaruudesta, mutta ennen kaikkea osanottajille annetaan tilaisuus kertoa oma mielipiteensä asioista.

Sitä varten osallistujat jaetaan pienryhmiin, joissa keskustelu tapahtuu. Kaikki mielipiteet, ideat, kommentit ja kaikki ajatuksen kirjataan ylös, ja lähetetään kansallisina raportteina Pariisin pääkonttoriin. Suomen tilaisuuden tuloksia käytetään hyväksi myös suomalaista avaruustoimintaa hahmoteltaessa.

Osallistumisesta ei makseta palkkaa, mutta sen palkkiona on mahdollisuus päästä vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen avaruudessa ja avaruusasiaa tihkuva päivä samanhenkisten seurassa.

Paikan päällä keskustelijoille tarjotaan aamupalaa, lounas ja virvokkeita ... sekä roppakaupalla avaruutta. Kokoontumispaikkana on Ilmatieteen laitos Helsingin Kumpulassa, joten paikka sinällään jo huokuu avaruusasiaa.

Koska etäisyydet Suomessa ovat pitkiä, varataan yksi keskustelupöytä Skype-yhteyksille. Näin mukaan pääsee siis myös netin kautta; mainitse halukkuudestasi videoyhteyteen ilmoittautumislomakkeessa erityistarpeet-kohdassa.

Päivän kuluessa keskusteluun voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa. Päivän avainsana on #ESACD2016.

Keitä halutaan mukaan?

Jos olet avaruuslennoista kiinnostunut ja tiedät niistä jo jotain, niin siitä on apua. Mutta se ei ole välttämätöntä.

Tärkeintä on olla kiinnostunut ja utelias, sekä halukas kuuntelemaan myös muiden mielipiteitä – siis keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä pienryhminä eri avaruustoimintaan liittyviä kysymyksiä.

Yksittäiset ajatukset tuottavat yhdessä samanhenkisten kanssa pohtiessa usein uusia, vieläkin kiinnostavampia ajatuksia!

Ilmoittaudu mukaan täällä: www.citizensdebate.space.

Video: Viikko luolassa – ei sovi ahtaanpaikankammoisille!

Video: Viikko luolassa – ei sovi ahtaanpaikankammoisille!

Se on hauskaa, jännittävää, näyttävää ja kiinnostavaa – mutta myös vaarallista.

Jari Mäkinen
19.08.2016

Luolatutkimus, speleologia, on Suomessa hieman vähemmän tunnettu harrastus, mutta maissa, missä on enemmän luolia, on se varsin yleinen: kuten laskettelurinteitä, on luolia monenlaisia helpoista hyvinkin vaativiin. Joihinkin voi mennä vaikka korkokengissä vain hetkeksi ihailemaan, toisiin täytyy varustautua kuin tutkimusmatkaan.

Luolia löytyy koko ajan lisää, ja niistä paljastuu koko ajan uusia asioita. Luolissa on oma omituinen ekosysteeminsä, ja joissain luolissa on myös merkkejä niissä ammoin eläneistä ihmisistä.

Geologeille luolat ovat luonnollisesti tapa päästä geologisten kerrostumien sisään; siellä voi nähdä maapallon pintakerroksen lähes toiminnassa. 

Joskus luolat ovat liiankin aktiivisia: niissä virtaavat joet tai irtokivet voivat täyttää kulkutien ja kapeat halkeamat voivat puristua kiinni kesken tutkimusmatkan. 

Ja joskus tutkija voi loukkaantua satojen metrien syvyydessä kapeimman luolan äärimmäisessä sopukassa, kuten kävi juuri viime viikolla Pyreneillä: kesti päiväkausia, ennen kuin pelastajat pääsivät paikalle (luolaa matkalla suuremmaksi räjäytellen).

Euroopan avaruusjärjestö on käyttänyt luolia myös astronauttien koulutukseen jo vuosien ajan. Tänäkin vuonna ESAn CAVES-hanke lähetti kuusi avaruuslentäjää eri maista viikoksi Sardiniassa olevaan luolaan.

Idea on yksinkertainen: luolassa oleminen vastaa monessa mielessä avaruuslentoa, koska ympäristö on omituinen, aistit muuttuvat luolassa olemisen aikana, luolailijoiden tulee toimia ryhmänä ja tiukat turvaohjeet ovat koko ajan mielessä. 

Kun osallistujat tulevat myös eri maista, kuten tällä kerralla Kiinasta, Japanista, Espanjasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä, on kyseessä myös erittäin konkreettinen tapa tutustua toisten kulttuurien ajatusmaailmaan ja tapoihin toimia. 

Yllä oleva video kertoo CAVES 2016 -koulutuksesta, ja siitä voi lukea lisää CAVES-blogissa: http://blogs.esa.int/caves.

Video: ESA/CAVES

Kuuasema, jotain hurjempaa, vai paljon vähemmän – tule mukaan keskustelemaan Euroopan avaruustoiminnasta!

Jari Mäkinen

Euroopan avaruusjärjestön uusi johtaja Jan Wörner järisytti monia perinteitä vuoden alussa virkaansa astuessaan. Hän alkoi puhua kuuaseman puolesta ja kutsui kaikkia – ei vain asiantuntijoita – mukaan ideoimaan eurooppalaista avaruustoimintaa. Siksi ESA järjestää 10. syyskuuta koko Euroopan kattavan kansalaiskeskustelun aiheesta, ja sinutkin kutsutaan mukaan.

Konsepti on varsin vallankumouksellinen: täsmälleen kuukauden kuluttua, 10. syyskuuta, samaan aikaan kaikissa Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaissa noin 2000 henkilöä keskustelee avaruudesta. 

Kaikki mielipiteet, ideat, kommentit ja kaikki ajatuksen kirjataan ylös, ja lähetetään kansallisina raportteina Pariisin pääkonttoriin. Niiden läpi kahlaamisessa on avaruusjärjestön väellä työtä, mutta sen toivotaan tuovan uusia tuulia eurooppalaiseen avaruustoimintaan.

Kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan, mutta koska paikkoja on vain sata jokaisessa maassa, pääsee vain osa halukkaista mukaan.

Tilaisuus järjestetään myös Suomessa, ja siihen voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella: www.citizensdebate.space.

Tule mukaan!

Jos olet avaruuslennoista kiinnostunut ja tiedät niistä jo jotain, niin siitä on apua. Mutta se ei ole välttämätöntä.

Tärkeintä on olla kiinnostunut ja utelias, sekä halukas kuuntelemaan myös muiden mielipiteitä – siis keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä pienryhminä eri avaruustoimintaan liittyviä kysymyksiä.

Yksittäiset ajatukset tuottavat yhdessä samanhenkisten kanssa pohtiessa usein uusia, vieläkin kiinnostavampia ajatuksia!

Osallistumisesta ei makseta palkkaa, mutta sen palkkiona on mahdollisuus päästä vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen avaruudessa ja avaruusasiaa tihkuva päivä samanhenkisten seurassa.

Paikan päällä keskustelijoille tarjotaan aamupalaa, lounas ja virvokkeita ... sekä roppakaupalla avaruutta. Kokoontumispaikkana on Ilmatieteen laitos Helsingin Kumpulassa, joten paikka sinällään jo huokuu avaruusasiaa.

Koska etäisyydet Suomessa ovat pitkiä, varataan yksi keskustelupöytä Skype-yhteyksille. Näin mukaan pääsee siis myös netin kautta; mainitse halukkuudestasi videoyhteyteen ilmoittautumislomakkeessa erityistarpeet-kohdassa.

Ilmoittaudu mukaan täällä: www.citizensdebate.space.

Miksi kansalaiskeskustelua?

Avaruus on nykyisin olennainen osa jokapäiväistä elämäämme, mutta sen merkitystä on vaikea havaita. Se on joka puolella ja vaikuttaa pieniinkin arkisiin asioihin. 

Samalla avaruudessa tapahtuu paljon enemmän kuin koskaan historian aikana. Avaruusasemalla asuu, elää ja tekee työtä kuusi ihmistä, tutkimusluotaimet keräävät valtavasti tietoa planeetoista sekä muista aurinkokunnan kappaleista, ja mitä moninaisimmat satelliitit havaitsevat maailmankaikkeutta ympärillämme.

Kun kyse on avaruuslentojen tulevaisuudesta, yleensä katsotaan takaisin Apollo-kuulentojen aikaan. Monet haluaisivat tehdä uudelleen sellaista, jotain rohkeaa, mutta samalla monikaan ei haluaisi rahoittaa lentoja juuri lainkaan.

Avaruudessa on paljon mahdollisuuksia, mutta aivan liian usein niitä lähestytään perinteisesti ja asiantuntijalähtöisesti. 

Siksi ESAn pääjohtaja haluaa kuunnella "tavallisia" ihmisiä. Mitä kansalaiset haluavat avaruustoiminnalta? Mitä kannattaisi tehdä, ja mitä ei? Tulisiko Euroopan olla avaruuslennoissaan nykyistä rohkeampi, vai päinvastoin? 

Tuloksena muidenkin kuin avaruusammattilaisten kuulemisesta saattaa olla uusia, jännittäviä asioita, jotka voivat jopa muotoilla koko Euroopan avaruusstrategiaa uuteen suuntaan!

*
Keskustelutilaisuudet järjestää ESAlle ranskalainen Missions Publiques -toimisto, jonka kumppanina Suomessa on Jari Mäkinen. Mäkinen on myös Tiedetuubin perustaja ja tilaisuutta tullaan siten seuraamaan myös aktiivisesti Tiedetuubissa.

Loppu tuli: hyvästit Philaelle

Philae pinnalla (taiteilijan näkemys)
Philae pinnalla (taiteilijan näkemys)
Jari Mäkinen

Marraskuussa 2014 komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalle pomppulaskeutunut Philae-luotain on ollut viime kesästä alkaen vaiti, mutta nyt yhteydenpito siihen ei ole enää edes teoriassa mahdollista: Rosetta-luotaimessa oleva yhteydenpitoon käytetty radiolaite kytketään hetken kuluttua pois päältä. Lopullisesti.

Tänään klo 12 Suomen aikaa Rosetta-luotaimen EES-yksikkö, eli Electrical Support System Processor, deaktivoidaan osana luotaimen valmistelua sen omaan loppuun, joka koettaa syyskuun 30. päivänä.

Luotain ohjataan silloin lentämään hitaasti komeetan pinnalle, missä se tekee ensin mittauksia ja ottaa kuvia, ja sen jälkeen luotain sammutetaan. Eräs planeettatutkimuksen huimimmista seikkailuista päättyy silloin.

Mutta toinen tarina siis päättyy jo tänään, joskin tämä on ollut lähinnä toiveikasta odottelua viime kesästä alkaen. Viimeinen pihahdus komeetan pinnalle laskeutuneesta, ja sieltä onnistuneesti havaintoja lähettäneestä Philae-luotaimesta kuultiin 9. heinäkuuta 2015, eli yli vuosi sitten. 

Silloin se ei kuitenkaan pystynyt lähettämään havaintoja, vaan lähinnä telemetriatietoja, joiden perusteella havaittiin laskeutujan kokeneen kovia ja että ainakin toinen sen radiolaitteista oli rikkoontunut. Mutta silti lennonjohto sekä Philae-tiimi olivat toiveikkaita, ja Rosetta on kuunnellut koko ajan sen jälkeenkin josko laskeutujasta kuuluisi jotain.

Se on pysynyt kuitenkin vaiti. Kenties se ei ole kestänyt komeetan aktiivisuuden huippuaikaa ja on peittynyt komeetasta suihkunneeseen jäähän ja pölyyn. Kenties lämpötilavaihtelut ovat saaneet sen kaikki radiolaitteet rikkoontumaan. Tai kenties yksinkertaisesti sen laskeutumispaikka osoittautui niin hankalaksi, ettei laskeutuja ole saanut tarpeeksi energiaa aurinkopaneeleistaan.

Philae päätyi komeetan pinnalla varsin pahaan paikkaan ja jäi lepäämään vinoon asentoon.

On todennäköistä, että laskeutuja oli asettunut horrostilaan, mistä herääminen olisi ollut epätodennäköistä; se oli ohjelmoitu nukkumaan, kun energiaa ei ole riittävästi tai olosuhteet olivat liian vaikeat normaalitoimintaan.

Joka tapauksessa parhaassakin mahdollisessa tapauksessa Philae saisi enää nipin napin tarpeeksi valoa, koska komeetta etääntyy parhaillaan Auringosta. Nyt heinäkuun lopussa matkaa Aurinkoon on jo 520 miljoonaa kilometriä, ja myös itse Rosetta joutuu kamppailemaan vähenevän sähkövirran kanssa. Joka päivä sen paneelit tuottavat nyt noin 4 W vähemmän tehoa.

Koska Philaen yhteysyritykset ovat vieneet osan käytössä olevasta energiasta, päätti lennonjohto antaa Philaen nyt olla ja keskittyä tekemään itse Rosetta-luotaimella mahdollisimman paljon hyviä havaintoja ennen sen lennon päättymistä.

Edessä on samalla surullinen, mutta erittäin iloinen Rosetta-lennon loppunäytelmä.

Tilaa aihepiirin ESA RSS-syöte