Karttaperhonen, osa I

Yksi ja sama perhonen, kaksi erilaista sukupolvea. Karttaperhosen ulkonäkö riippuu siitä, milloin sen näkee lentelemässä.

17.05.2018

Toukokuun aikainen lämpöaalto on hellinyt myös perhosia ja äkisti herännyt luonto on tarjonnut niille einestä. Suomen perhoslajiston myöhäisiä tulokkaita on karttaperhonen, joka tavattiin maassamme ensimmäisen kerran vasta 1970-luvun alkuvuosina.

Alkujaan keski- ja itäeurooppalainen laji pysyi harvinaisena vuosituhannen vaihteeseen saakka, mutta sittemmin karttaperhonen on ilmastonmuutoksen myötä yleistynyt eikä sen näkeminen ole etenkään eteläisessä ja itäisessä Suomessa enää mitenkään erikoista.

Erikoista on sen sijaan karttaperhosen kahden sukupolven välinen selkeä ero ulkonäössä.

Keväinen sukupolvi on liikkeellä juuri nyt eli toukokuun loppupuolella ja kesäkuussa. Kuvan yksilö on kuvattu Nuuksiossa tänään eli 17.5. Se muistuttaa jonkin verran herukkaperhosta, mutta on väreiltään kirkkaampi ja kooltaan pienempi.

Nimensä karttaperhonen on saanut siipien alapinnan kuvioinnista, joka muistuttaa huomattavasti perinteistä karttakuvaa. Tieteelliseltä nimeltään laji – nimenomaan kevätversio – on Araschnia levana f. levana.

Vuoden toinen, niin sanottu kesäsukupolvi, tunnetaan nimellä Araschnia levana f. prorsa. Sen siivet ovat voittopuolisesti tummanruskeat, joskus lähes mustat, kevätversiolle tyypillistä oranssia on vain siipien reunamilla. Valkoista sen sijaan kulkee siivissä leveänä raitana.

Tällaista saman vuoden aikana esiintyvien sukupolvien välistä eroa sanotaan sesonkidimorfismiksi.

Äkkiseltään karttaperhosen kesäsukupolven yksilö muistuttaa jonkin verran haapaperhosta, mutta koon puolesta niitä on mahdoton sekoittaa: karttaperhosen siipien kärkiväli on vain noin kolmannes haapaperhosen vastaavasta mitasta.

Karttaperhosen toinen sukupolvi lähtee lentoon heinäkuun puolenvälin tietämissä. Ajallisen ja ulkonäöllisen eron seurauksena sitä ei usein edes tunnisteta karttaperhoseksi – tai sitten keväistä sukupolvea luullaan joksikin "oudoksi" tulokaslajiksi.

Kuva: Markus Hotakainen