Yllä: Tautiin kuolleen peuran aivot. Sylvie Lafond Benestad / Norwegian Veterinary Institute

Hirvieläinten näivetystauti on hullun lehmän taudin kaltainen vaarallinen ja tappava prionitauti. Taudin eteneminen on hidasta: se johtaa ensin laihtumiseen, apaattisuuteen, hermostuneisuuteen sekä muihin käytösmuutoksiin, ja lopulta vääjäämättä kuolemaan. Prioniksi kutsuttu viallinen proteiini käytännössä tuhoaa eläimen aivot. Tauti tarttuu eläimestä eläimeen, joskaan kaikkia leviämismekanismeja ei vielä tunneta. Se tarttuu ilmeisesti ainakin syljen mukana syötäviin kasveihin ja siitä uusiin uhreihin. Tauti tunnetaan yleisesti englanninkielisellä nimellä Chronic wasting disease (CWD).

Näivetystauti on uhka kaikille hirvieläimille. Se tunnistettiin ensi kerran vuonna 1967 mustahäntäkauriilta (ent. muulipeura). Tämän jälkeen sitä on kotiseuduillaan Pohjois-Amerikassa tavattu valkohäntäkauriilla, karibulla, vapitilla eli kanadanhirvellä sekä hirvellä.

Norjan tunturipeura on yksi peuran alalaji, muita ovat esimerkiksi Suomessa esiintyvä uhanalainen metsäpeura sekä amerikkalainen metsäkaribu. Poro on juuri tunturipeuran kesyksi jalostettu muoto. Peuran lisäksi Suomessa esiintyviä hirvieläinlajeja ovat hirvi, valkohäntäkauris, täpläkauris (ent. kuusipeura) sekä metsäkauris. Etelämpänä Euroopassa elää lisäksi isokauriita (ent. saksanhirvi) ja istutettuja japaninhirviä.

Yllä: Näivetystaudin esiintymisalue Pohjois-Amerikassa (USGS, National Wildlife Health Center) sekä Norjassa (OpenStreetMap).

Taudin ei tiedetä olevan millään tavalla vaarallinen ihmisille. Taudin epidemia-alueilla kuitenkin suositellaan, ettei hirvieläimistä syödä sellaisia osia, joissa CWD-proteiineja tiedetään olevan. Näihin kuuluvat aivot, selkäydin, silmät, perna, nielurisat, sekä imusolmukkeet.

Vielä ei ole selvää, kuinka prioni on Eurooppaan tullut. Mahdollisuuksia on kolme. Todennäköisin lienee ihmisen toiminta (se on tuotu vahingossa jonkin eliön tai maaperän mukana), mutta myös luontainen kulkeutuminen on mahdollista, esimerkiksi lintujen mukana. Kolmas vaihtoehto on, että proteiinimolekyylin laskostumisvirhe on tapahtunut Euroopassa identtisenä uudelleen. Vaikka prioni ei ole eliö eikä sitä siksi voida laskea vieraslajiksi, sen tuomat ongelmat kulkevat käsi kädessä vieraslajiongelmien kanssa.

Prioniesti tehdään ruhon aivokudoksesta. Tällä kertaa testi toistettiin kolmesti, ja kaikki kolme tulosta olivat positiivisia. Koska taudin eteneminen on hidasta, on todennäköistä että se on ehtinyt edetä muihinkin eläimiin.

Norjan eläinlääketieteen instituutti seuraa taudin etenemistä sikäläisissä peurapopulaatiossa.

Norjan Veterinærinstituttet julkaisi asiasta tiedotteen 5.4.2016.

Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Tiedetuubi.

Päivitys 6.4. klo 13.00: Otsikkokuvaa vaihdettu ja lisätty pohdintaa taudin kulkeutumisesta.
Päivitys 6.4. klo 14.00: Otsikko vaihdettu, aiempi oli "Tappava hirvieläinten tauti levinnyt Eurooppaan"
Päivitys 6.4. klo 14.20: Lisätty kartta ja korjattu sijaintitietoja. Löytöalue on Bergenistä koilliseen eikä "lähellä Ruotsin rajaa, Oslon itäpuolella" kuten aiemmin kerroimme.
Päivitys 7.4. klo 21.00: Korjattu prioniproteiinin laskostumistermi. Aiemmin kohdalla luki "koodausvirhe", mutta prionitaudit eivät johdu proteiinin väärästä koodauksesta vaan sen vääränlaisesta laskostumisesta.

Otsikkokuvassa oleva kuollut pohjoisnorjalainen poro ei liene sairastanut näivetystautia, mutta lopputulos on sama. Kuva: Jarmo Korteniemi 2012