Falcon 9:n moottorit räjähtivät käyntiin viime yönä klo 1.35 Suomen aikaa ja kantoraketti nousi komeasti matkaan. Otsikkokuva näyttää komean kaaren Floridan iltataivaalla, kun raketti kipusi kohti kiertorataa.

Se vei rahtinaan olleen tietoliikennesatelliitin tarkalleen oikealle radalleen.

Viimeinkin!

Avaruusrakettien laukaisuissa viivytykset ovat tavallisia ja hyvinkin pienet seikat saattavat olla syynä lentojen lykkäämiseen.

Viimeiset puolitoista viikkoa ovat tästä hyvä esimerkki, sillä Falcon 9 on kököttänyt Floridassa laukaisualustallaan jo sen aikaa ja sitä on koetettu lähettää matkaan jo neljä kertaa aikaisemmin yhdeksän päivän kuluessa.

Olennaisin syy viivytyksiin oli yhtiön käyttämä uusi tekniikka, jolla raketin polttoaine ja nestemäinen happi jäähdytetään tavallista viileämmäksi, jolloin niiden tiheydet ovat suurempia ja periaatteessa niitä saadaan tankattua enemmän raketin tankkeihin. Edellisellä laukaisulla syynä olivat liian kovat tuulet yläilmakehässä ja sitä edellisellä raketti olisi voinut lähteä lentoon, mutta sen lentoradan alla olevalle varoalueelle oli eksynyt laiva – sen poistumista odottaessa nestehapen lämpötila nousi jälleen liikaa.

Kylmemmät ajoaineet ja siten suurempi määrä niitä raketissa antavat lisäpotkua laukaisuun ja tekevät ensimmäisen vaiheen tuomisesta takaisin alas uudelleenkäytettäväksi helpompaa. Tosin jo ennalta tiedettiin, että tällä kerralla raketin lentorata on sellainen, että laskeutuminen oli hyvin hankalaa. Toimintansa päättäessään rakettivaihe lensi aiempia lentoja korkeammalla ja nopeammin, jolloin sen mahdollisuuden päästä normaalisti alas olivat pienet.

Yhtiön mukaan ensimmäinen vaihe osui sitä merellä 650 kilometrin päässä odottaneeseen, jalkapallokentän kokoiseen lavettiin, mutta liian suurella nopeudella. 

Syy laskeutumisen kannalta tavallista hankalampaan lentoon oli sen, että Falcon 9 toimitti tietoliikennesatelliittinsa normaalia korkeammalle, mistä siirtyminen kohti noin 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan päällä olevaa geostationaarirataa käy nopeammin.

Normaalisti raketit vievät tietoliikennesatelliitit avaruuteen olennaisesti matalammalle kiertoradalle tai siirtoradalle kohti korkealla olevaa geostationaarirataa ja satelliittioperaattorit ohjaavat satelliittinsa sitten sen omilla pienillä rakettimoottoreilla oikealle paikalleen päiväntasaajan päälle. Kun yleensä tähän kuluu 93 vuorokautta – SES:n teknologiajohtaja Martin Halliwellin mukaan – pääsee SES 9 nyt asemapaikalleen 45 vuorokaudessa.

Seuraava Falcon 9:n lento on suunnitteilla tämän kuun loppuun. Raketin on tarkoitus vielä maaliskuun 29. päivänä seuraava Dragon-rahtialus avaruusasemalle. Kyseessä on ensimmäinen Dragonin lento sitten viime kesänä tapahtuneen onnettomuuden, joka pysäytti kaikki Falcon 9:n laukaisut liki puoleksi vuodeksi.

Eräs viivytyksestä kärsineistä satelliiteista oli Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1, jonka oli tarkoitus nousta avaruuteen jo viime vuoden lopussa. Nyt se päässee matkaan touko-kesäkuussa, riippuen siitä kuinka hyvin ja aikataulussa seuraavat Falcon 9:n lennot sujuvat.

Suomalaissatelliitin kannalta lohdullista on kuitenkin se, että sen laukaisu on seuraava Kaliforniasta tehtävä Falcon 9:n lento; muut laukaisut tapahtuvat Floridasta, Cape Canaveralista.

Päivitys: laukaisuyritys keskeytettiin ja Space X:n mukaan seuraava yritys on ensi perjantaina. Alla olevaan, aiemmin julkaistuun juttuun ei ole tehty muutoksia.

Avaruusrakettien laukaisu ei ole vielä yhtä helppoa ja yksinkertaista kuin liikennelentokoneella paikasta toiseen lentäminen. Vaikka laukaisut ovat tulleet vuosikymmenten aikana olennaisesti luotettavammiksi ja helpommiksi, on joskus raketin saaminen matkaan ongelmallista – kuten nyt.

Kyseessä on jo neljäs yritys sitten viime viikon alun. Edellinen yritys oli viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, mutta silloin raketti päätettiin jättää laukaisualustalle dramaattisesti heti sen jälkeen, kun moottorit olivat jo käynnistyneet. 

Lentoradan alla olevalle vaara-alueelle oli eksynyt vene, jonka vuoksi lähtöä viivytettiin ja sen aikana jälleen nestehapen lämpötila pääsi nousemaan liikaa. Syy ei siis suoranaisesti ollut raketissa.

Tämä kantoraketin uusi versio käyttää tavanomaista kylmempää polttoainetta ja hapetinta, ja näiden pitäminen halutussa lämpötilassa on nähtävästi hankalaa.

Niin sanottu laukaisuikkuna aukeaa tänään 01:35 Suomen aikaa ja jatkuu klo 03:05 saakka; tänä aikana raketti pitää saada matkaan tai muutoin laukaisua joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Sää on 80 % todennäköisyydellä suotuisa.

Satelliitti vapautetaan raketin ylimmän vaiheen päästä omille teilleen noin 30 minuutin kuluttua lentoonlähdöstä.

Ongelmana laukaisussa on tähän saakka ollut siis nestehapen lämpötila. Space X käyttää raketissaan kerosiinia ja nestehappea, jotka on jäähdytetty tyypillistä alempaan lämpötilaan, koska silloin niiden tiheydet ovat suurempia ja näin mukaan saadaan ikään kuin enemmän ajoainetta. Sama tilavuusmäärä ajoainetta tuottaa enemmän työntövoimaa.

"Ylimääräinen" työntövoima on avuksi raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumisessa; Space X yrittää jälleen kerran tuoda raketin ensimmäisen vaiheen ehjänä takaisin Maan pinnalle ja käyttää sen mahdollisesti uudelleen.

Tähän saakka vain yksi laskeutumisyritys on onnistunut, ja se tapahtui viime joulukuussa kiinteälle maankamaralle. Sen sijaan kaikki yritykset laskeutua meren päällä olevalle jalkapallokentän kokoiselle lavetille ovat epäonnistuneet, tosin onnistuminen on ollut koko ajan yhä lähempänä.

Tällä kerralla tosin toiveet laskeutumisen onnistumisesta ovat aika heikot, koska ensimmäisen vaiheen toiminnan päättyessä raketin nopeus on paljon aikaisempia lentoja suurempi ja paluu takaisin alas tapahtuu korkeammalta.

Laukaisusta ja laskeutumisyrityksestä kerrottiin tarkemmin ensimmäisessä laukaisujutussamme.

Päivätys: laukaisua on jälleen lykätty. Lähtölaskenta keskeytettiin juuri ennen lentoonlähtöä.

Falcon 9:n kuormana on SES 9 -tietoliikennesatelliitti, joka on tarkoitus kuljettaa päiväntasaajan päällä olevalle geostationaariselle kiertoradalle.

Laukaisu tapahtuu yöllä aikaisintaan klo 1.46:51 Suomen aikaa. Sääennusteen mukaan olosuhteet ovat suotuisia 95 % todennäköisyydellä.

Raketin laukaisua yritettiin aikaisemmin jo yöllä keskiviikkona ja torstaina, mutta kummallakin kerralla lähtölaskenta keskeytettiin, koska raketin nestehapen määrässä ja/tai lämpötilassa oli epäselvyyttä.

Tämä kantoraketin uusi versio käyttää tavanomaista kylmempää polttoainetta ja hapetinta, koska niiden tiheydet ovat jäähdytettyinä suurempia ja näin mukaan saadaan enemmän ajoainetta. Lisäksi näin raketin työntövoima on tavanomaista suurempi.

"Ylimääräinen" työntövoima on avuksi raketin ensimmäisen vaiheen laskeutumisessa; Space X yrittää jälleen kerran tuoda raketin ensimmäisen vaiheen ehjänä takaisin Maan pinnalle ja käyttää sen mahdollisesti uudelleen.

Tähän saakka vain yksi yritys on onnistunut, ja se tapahtui viime joulukuussa kiinteälle maankamaralle. Sen sijaan kaikki yritykset laskeutua meren päällä olevalle jalkapallokentän kokoiselle lavetille ovat epäonnistuneet, tosin onnistuminen on ollut koko ajan yhä lähempänä.

Tällä kerralla tosin toiveet laskeutumisen onnistumisesta ovat aika heikot, koska ensimmäisen vaiheen toiminnan päättyessä raketin nopeus on paljon aikaisempia lentoja suurempi ja paluu takaisin alas tapahtuu korkeammalta.

Laukaisusta ja laskeutumisyrityksestä kerrottiin tarkemmin aikaisemmassa jutussamme.

(Juttua on päivitetty perjantaina 26.2. yöllä klo 2 Suomen aikaa)

Kantoraketin oli tarkoitus nousta matkaan klo 1.46 Suomen aikaa Cape Canaveralista, Floridasta, mutta lähtölaskentakello pysäytettiin kohtaan 1:41 minuuttia ennen lentoonlähtöä, koska raketin käyttämän nestemäisen hapen tankkauksessa oli ongelma. Space X ei ilmoittanut saman tien ajankohtaa uudelle laukaisuyritykselle, vaan totesi sen tapahtuvan "seuraavien päivien kuluessa".

Laukaisua yritettiin jo edellisenä yönä, mutta silloin lennonjohto päätti lykätä laukaisua vuorokaudella, koska rakettimoottoreissa käytettävän nestehapen lämpötila ei ollut aivan niin matala kuin toivottiin – nähtävästi sama tai samankaltainen ongelma toistui nytkin, koska varsinainen tankkaus oli jo ohitse keskeytyksen tapahtuessa.

5,2 tonnia massaltaan olevan SES 9 -tietoliikennesatelliitin toimitus geostationaariradalle on Falcon 9:n suorituskyvyn ylärajoilla, ja kun käytetyt ajoaineet (nestehappi ja kerosiini) ovat tavallista kylmempiä, saadaan niitä pakattua tankkeihin hieman enemmän. 

Näin lentoon saadaan hieman lisää marginaalia mahdollisten ongelmien varalta.

Kyseessä on raketin uusi, voimakkaampi versio, joka käyttää superkylmää polttoainetta ja hapetinta. Kerosiini on jäähdytetty -6°C:n lämpötilaan ja nestehappi on -207°C:n lämpötilassa normaalin -183°C:n sijaan. Polttoaine ja nestehappi ovat tiheämpiä ja antavat siten lähes 20 % lisää potkua Merlin 1D -rakettimoottoreille.

Tarkoituksena on myös yrittää jälleen kerran laskeutumista raketin ensimmäisellä vaiheella. Viilennyksen ansiosta mukaan saatava polttoaine ja hapetin ovat osaltaan tarpeen juuri siksi, että näin rakettivaiheella on tarpeeksi menovettä käytössään laskeutumista varten.

Rakettivaihehan vempauttaa itsensä oman osuutensa päätyttyä takaisin tulosuuntaan ja hidastaa lentoansa rakettimoottoreilla, jotka hetkeä aikaisemmin kiihdyttivät rakettia sekä sen kuormaa kohti kiertorataa. Rakettivaihe avaa sivuillaan taitettuina olevat laskeutumisjalat ja laskeutuu pystysuoraan helikopterin tapaan merellä noin 650 km mantereesta olevalle jalkapallokentän kokoiselle kelluvalle lavetille.

Space X onnistui tässä laskeutumisessa ensimmäisen kerran viime joulukuussa, mutta tuo laskeutuminen tapahtui kiinteälle maalle lähelle laukaisupaikkaa. Sen sijaan kaikki yritykset laskeutua lavetin päälle merellä ovat epäonnistuneet erilaisista syistä. Syyt on yleensä pystytty selvittämään hyvin jälkikäteen ja kerta toisensa jälkeen laskeutuminen on onnistunut yhä paremmin – tai siis epäonnistunut yhä vähemmin. Viimeisin tällainen laskeutumisyritys olisi onnistui lähes täydellisesti, kunnes yksi laskeutumisjaloista petti – oletettavasti siitä syystä, että jalka ei ollut lukittunut kunnolla laskeutumisasentoon.

Tällä kerralla toiveet tosin eivät ole korkealla.

Satelliitti vaatii noin kaksi sekuntia pitemmän ensimmäisen vaiheen toiminnan, joten polttoainetta on joulukuista lentoa vähemmän käytettäväksi laskeutumiseen. Myös ensimmäisen vaiheen nopeus on liki kaksi kertaa suurempi kuin joulukuussa ennen laskeutumismanöveerien aloittamista, mikä osaltaan vaatisi suurempia rakettimoottorien polttoja ja samalla enemmän polttoainetta.

Paitsi että suurempi nopeus vaatii lisää polttoainetta, se rasittaa rakettivaihetta mekaanisesti enemmän. 

Mutta voi olla, että Space X vain haluaa hillitä odotuksia, jotka aiemmilla kerroilla ovat olleet lähes ylimitoitettuja: monet kuvittelivat koko lennon epäonnistuneen, kun rakettivaihe vain töppäsi laskeutumisessa.

*

Alla on yhtiön tekemä video joulukuun lennosta ja sen onnistuneesta laskeutumisesta; tällä kerralla siis laskeutumista ei tehdä kiinteälle maalle, vaan yritetään jälleen merellä olevalle lautalle.

Falcon 9 teki viime yönä Suomen aikaa virheettömän lennon kuljettamalla kyydissään olleet satelliitit avaruuteen. Lisäksi raketin ensimmäinen vaihe onnistui laskeutumaan takaisin Maahan.

Tämä on suuri helpotus SpaceX -yhtiölle, jonka edellinen laukaisu kesäkuussa epäonnistui ja jonka aiemmat yritykset saada rakettivaihe ehjänä takaisin alas ovat lähes onnistuneet – mutta eivät kuitenkaan.

Onnistunut lento on hyvä uutinen myös Aalto-1 -satelliitille, jonka pääsy avaruuteen on viivästynyt kantoraketin tarkistusten ja korjausten vuoksi. Ellei enää tule yllätyksiä, niin Suomen ensimmäinen oma satelliitti pääsee matkaan maaliskuussa.

Aiempi juttumme aiheesta on täällä: Falcon 9 palaa lentoon.

Space X -yhtiön Falcon 9 -kantoraketit ovat pysyneet maassa viime kesäkuussa tapahtuneen epäonnistuneen laukaisun jälkeen, kun onnettomuuden syy on selvitetty ja vika korjattu. 

Nyt tapahtunutta laukaisua lykättiin tarkistusten vuoksi vielä joulukuun alusta viikonloppuun, ja siitä edelleen vielä tähän maanantai-iltaan (paikallista aikaa Floridassa), koska sääolosuhteet laskeutumista varten olivat paremmat.

Kantoraketti nousi lentoon klo 3:28 (Suomen aikaa) ja klo 3:44 ensimmäiset kyydissä olleista 11 satelliitista vapautettiin avaruuteen oikeille radoilleen.

Kyseessä oli Falcon 9:n 20. laukaisu.

Samalla kun raketin ylempi osa nousi avaruuteen satelliitit mukanaan, sen suurikokoinen, yhdeksällä rakettimoottorilla varustettu ensimmäinen osa teki monimutkaisen lentoradan vempautusliikkeen ja suuntasi uudella radallaan takaisin kohti Cape Canaveralia.

Laskeutuminen tapahtui (saatavissa olevien tietojen mukaan täydellisesti) klo 3:40 noin kymmenen kilometriä laukaisualustasta etelään sijainneelle alueelle.

Päivitys sunnuntaina illalla klo 23:30:
Laukaisua on päätetty lykätä vuorokaudella, koska laskelmien mukaan todennäköisyys onnistuneelle ensimmäisen vaiheen laskeutumiselle silloin 10% parempi. Uusi yritys klo 03:33 Suomen aikaa tiistaina.

- - -

Amerikkalainen SpaceX -yhtiö on laukaisemassa ensi yönä Suomen aikaa jälleen Falcon 9 -kantoraketin avaruuteen. Kyseessä on ensimmäinen lento sitten viime kesäkuun, jolloin samanlainen raketti räjähti kesken kaiken.

Onnettomuus ei aiheuttanut vaaraa kenellekään, koska se tapahtui raketin ollessa jo korkealla ja meren päällä, mutta sen seurauksena laukaisut jouduttiin keskeyttämään onnettomuuden syyn  tutkinnan ajaksi. 

Tämä vaikutti suoraan myös ensimmäisen suomalaisen satelliitin Aalto-1:n laukaisuajankohtaan, sillä ennen onnettomuutta sen odotettiin pääsevän Falcon 9:n kyydillä matkaan nyt joulukuussa. Mikäli ensiöinen lento sujuu hyvin, on Aalto-1:n laukaisu vuorossa maaliskuussa.

Päivitys lauantaina 10.1. klo 12:10

Space X -yhtiön osittain uudelleenkäytettävä Falcon 9 -kantoraketti laukaistiin onnistuneesti avaruuteen tänään lauantaina klo 11:47 Suomen aikaa. Lennolla testattu raketin ensimmäisen vaiheen laskeutuminen Atlantilla olevalle lavetille sen sijaan onnistui vain osittain: raketti onnistui erinomaisesti muuttamaan lentorataansa, laskeutumaan alas ilmakehään ja suunnistamaan täsmälleen lavettialuksen päälle, mutta osui sen pintaan liian suurella nopeudella, joten se vauruoitui lentokelvottomaksi.

Lento ei siis onnistunut tältä osin odotetulla tavalla, mutta sen tärkein tarkoitus olikin toimittaa avaruusasemalle rahtia kuljettava Dragon-alus matkalleen. Se onnistui erinomaisesti ja Dragon on jo avannut aurinkopaneelinsa sekä aloittanut paripäiväisen matkansa asemalle.

Ensimmäisen vaiheen laskeutumisesta lavetille ei saatu harmaassa ja sumuisessa säässä hyviä kuvia, mutta siitä on paljon telemetriatietoja ja lento auttaa kehittämään tekniikkaa edelleen.

Päivitys lauantaina illalla klo 19:30:

Alustavien tietojen mukaan rakettivaiheen ritilämäisiä aerodynaamisia ohjaimia käyttäneen hydraulisen systeemin neste loppui kesken, minkä vuoksi nopeus laskeutuessa oli suurempi kuin piti. Seuraavalla Falcon 9:n lennolla hydraulisysteemissä on 50% enemmän nestettä ja tänään saatujen kokemusten perusteella laskeutumisen onnistumisen todennäköisyys on suurempi.

Otsikkokuva on laskeutumista esitelleestä animaatiosta – ei todellinen kuva laskeutumisesta.

Alkuperäinen artikkeli lauantain aamulta:

Laukaisua yritettiin edellisen kerran tiistaina, jolloin lähtölaskenta keskeytettiin vain minuutti ja 21 sekuntia ennen lentoonlähtöä, kun raketin toisen vaiheen rakettimoottorin ohjauksessa ilmeni vikaa. 

Tietokoneiden havaitsema poikkeava mittausarvo olisi johtanut automaattiseen lähdön keskeyttämiseen, joten lennojohtajat pysäyttivät kellon itse vain minuutti ja 21 sekuntia ennen suunniteltua lähtöaikaa.

Space X ei ole kertonut viasta tarkemmin, mutta nähtävästi se oli eräs tekijöistä, joiden vuoksi laukaisua siirrettiin alun perin joulukuun 19. päivästä tammikuun alkuun. Silloin paria päivää ennen suunniteltua laukaisua tehty moottorien koekäyttö keskeytyi ja raketin toisessa vaiheessa havaittiin kaksi pientä vikaa, jotka piti korjata ennen uutta yritystä. Falcon 9:n moottoreita haluttiin myös testata uudelleen ennen varsinaista laukaisua, joten yritys siirrettiin saman tien joululomien jälkeen tämän viikon tiistaille.

Koska laukaisuikkuna tiistaina oli vain noin sekunnin mittainen,  ei laukaisua voitu koittaa samana päivänä enää uudelleen, vaan raketti piti tyhjentää poltoaineesta ja asettaa tilaan, jossa se saattoi odottaa uutta laukaisua. Tiistaina uudeksi laukaisupäiväksi kerrottiin jo eilinen perjantai, mutta torstaina Nasa ja Space X päättivät lykätä yritystä vielä vuorokaudella.

Falcon 9:n huötykuormana on miehittämätön Dragon-rahtialus, joka kuljettaa 2,3 tonnia tavaraa Kansainväliselle avaruusasemalle. Koska kantoraketti nousee lentoon mahdollisimman painavana, pitää se laukaista matkaan hyvin täsmälleen oikeaan aikaan.

Lisäjännitystä laukaisuun tulee siitä, että se on ensimmäinen Nasan yksityisiltä avaruusyhtiöiltä tilaama rahtilento avaruusasemalle sitten viime lokakuussa tapahtuneen onnettomuuden, jolloin Orbital Sciences -yhtiön Cygnus-alus ja sen rahti tuhoutuivat niitä kyytineen Antares-kantoraketin moottorin räjähdettyä välittömästi laukaisun jälkeen. 

Aalto-yliopiston opiskelijoiden satelliittihanke Aalto-1 otti taas yhden askeleen eteenpäin, kun satelliitille saatiin järjestettyä kyyti avaruuteen. Se lähetetään kiertoradalle amerikkalaisella Falcon 9 -kantoraketilla ensi vuoden syksynä. 

"Tarkka päivämäärä selviää vasta myöhemmin", sanoo projektin vastuullinen johtaja, professori Jaan Praks. 

"Satelliittimme valmistuu kesään mennessä, jonka jälkeen toimitamme sen eteenpäin rakettiin integroitavaksi laukaisuvälittäjän kautta. Kesän aikana siihen tehdään tulevassa laukaisupaikassa vielä tarvittavat testaukset".

Aalto-1 on ensimmäinen satelliitti, joka on sekä suunniteltu että rakennettu kokonaan Suomessa. Mukana hankkeessa on Aalto-yliopiston lisäksi koko joukko suomalaisia yliopistoja ja instituutteja. VTT:n kehittämää spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen. Satelliitissa testataan myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua. Plasmajarrun avulla satelliitti voidaan jarruttaa alemmalle radalle, kun se on täyttänyt tehtävänsä. Näin satelliitti tuhoutuu syöksyessään ilmakehään eikä jää kiertämään Maapalloa avaruusromuna. Aalto-1 -satelliitin pienen säteilymittarin vuorostaan rakensivat Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijat ja tutkijat.

Satelliitin insinöörimalli on parhaillaan testattavana Espoon Otaniemessä. Kevään aikana ennen odotettua hetkeä on edessä vielä monia vaiheita.

"Olemme rakentaneet satelliitista niin kutsutun insinöörimallin, jolle teimme tärinätestin muutama viikko sitten", laatupäällikkö Tuomas Tikka kertoo. "Testasimme kriittisiä kohtia, miten ne kestävät laukaisun voimat ja tärinät. Testi meni hyvin. Löysimme pieniä ongelmakohtia, ja ne korjataan lopulliseen satelliittiin".

"Nyt olemme laittaneet tilaukseen satelliitin lentomallin osat. Itse satelliitin kokoaminen alijärjestelmistä sujuu muutamassa päivässä, mutta järjestelmien keskinäisen toiminnan varmistaminen ja ohjelmointi vie aikaa."

Yksi suuri testi on vielä tulossa. Tammikuun aikana suoritetaan lämpötyhjiötestit insinöörimallille tavoitteena testata, miten satelliitti kestää avaruuden suuria lämpötilavaihteluja. Lisäksi kevään aikana tehdään myös paljon ohjelointityötä.

Lauma satelliitteja

Kun Aalto-1:tä kuljettava Falcon 9 nousee matkaan Floridasta ensi vuoden syksyllä, on kyseessä monessa mielessä historiallinen tapaus. Paitsi että ensimmäinen suomalaissatelliitti pääsee tuolloin avaruuteen, vie raketti näillä näkymin kiertoradalle kautta aikain suurimman kerrallaan laukaistun satelliittimäärän. Mukana on yhteensä noin 80 nanosatelliittia. Nanosatelliitit ovat standardisoituja pieniä satelliitteja, jotka painavat noin 1-10 kg. Aalto-1 on myös sellainen.

Aalto-1 -satelliitin toimittaa perille rakettiin hollantilainen laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Space ja laukaisee avaruuteen SpaceX -yhtiö.

Jos kaikki sujuu hyvin, saadaan yhteys Aalto-1 -satelliittiin jo muutaman tunnin kuluessa laukaisuun jälkeen, mutta viimeistään vuorokauden sisällä. Satelliittia seurataan Espoon Otaniemestä. Sen elinkaaren odotetaan olevan noin kaksi vuotta, mutta parhaimmassa tapauksessa jopa viisi vuotta.

"Aalto-1 -satelliitin tavoite on kolmen mukana olevan hyötykuorman toiminnan seuraaminen ja demonstrointi avaruudessa", kertoo Praks. "Tämä projekti on kehittänyt valtavasti suomalaista avaruustekniikan koulutusta".

Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Satelliitti on suunniteltu ja rakennetaan pääasiassa opiskelijavoimin opinnäytetöiden ja projektitöiden puitteissa. Vuonna 2010 alkaneessa projektissa on ollut mukana yhteensä jo yli 80 opiskelijaa. Tiedetuubi on seurannut hanketta tiiviisti ja tekee niin jatkossakin.

Space X -yhtiön perustaja ja johtaja Elon Musk julkaisi Twitterissä yllä olevan mielenkiintoisen kuvan (sekä toisenkin kuvan eri kulmasta) ja kertoi yhtä lailla kiinnostavan uutisen: seuraava Falcon 9 -kantoraketti tulee testaamaan omalaatuista laskeutumistelinettä, mistä Musk ja hänen yhtiönsä aikovat kehittää raketeilleen vakiovarusteen. Kaavailuissa takaisin Maahan laskeutuva, monikertakäyttöinen raketin ensimmäinen vaihe tekisi laukaisuista edullisempia ja kätevämpiä.

Seuraava Falcon 9 laukaistaan 16. maaliskuuta Cape Canaveralista. Sen hyötykuormana on miehittämätön rahtialus avaruusasemalle, järjestyksessään jo kolmas Dragon -kapselin työlento.

Kyseessä on Falcon 9 -kantoraketin uusi, voimakkaampi versio, joten sen työntövoima riittää hyvin kuljettamaan laskeutumisjalkojen aiheuttaman ylimääräisen kuorman. Tässä ensimmäisessä laukaisussa raketti ei palaa vielä takaisin, vaan tarkoituksena on kerätä tietoja siitä miten jalat vaikuttavat lentoon. Ne avataan ja raketti palaa alaspäin kuin se laskeutuisi takaisin, mutta se ohjataan putoamaan hallitusti Atlantin valtamereen.

Raketin ensimmäinen vaihe ei käytä kaikkea polttoainettaan hyötykuorman työntämiseen kohti avaruutta, vaan säästää osan siitä laskeutumiseen takaisin alas lähtöpaikalleen. Rakettimoottorit siis hidastavat putoamista ja lopulta raketti laskeutuu auki levittäytyvien jalkojen varassa takaisin pehmeästi vähän helikopterin tapaan.

Laskeutumisjalkoja on kaikkiaan neljä ja koko laskutelineistön halkaisija on noin 18 metriä. Jalat ovat tiiviisti raketin runkoa vasteen asetettuna laukaisun aikaan, mutta avautuvat rungosta ennen laskeutumista. Lopulta rakettivaihe on kuin suuri sylinteri, mistä harottaa alaosasta ulospäin neljä ohutta jalkaa.

"Falcon 9 ei palaa lähtöpaikalleen ennen kuin olemme varmoja siitä, että ohjauslaitteisto toimii hyvin hypersoonisista nopeuksista alle äänen nopeuta oleviin nopeuksiin hidastuttaessa", selittää Musk.

Yhtiön mukaan Falcon 9:n laukaisu maksaa tällä haavaa hieman alle 40 miljoonaa euroa ja uudelleenkäytettävän ensimmäisen vaiheen avulla hintaa voidaan pudottaa huomattavasti.

Space X on kehittänut laskeutumistekniikkaa jo pitkään ja se on testannut sitä käytännössä vuodesta 2012 alkaen Grasshopper -nimisellä koealuksella. Sen ensimmäinen versio teki vuosina 2012 ja 2013 kaikkiaan kahdeksan onnistunutta lentoa, joilla ne nousi yli sadan metrin korkeuteen, teki käännöksiä ilmassa, oli lennossa liki puolitoista minuuttia ja palasi aina pehmeästi pystysuoraan laskeutuen takaisin lähtöpaikalleen.

Tekniikka alkaa olla siten lähes valmis jo täysikokoisen, oikean raketin palaamiseen takaisin alas. Pelkkien jalkojen lennättäminen seuraavan Falcon 9:n mukana on tärkeä askel kohti tätä tavoitetta.

Alla on Space X -yhtiön julkaisema video Grasshopperin parhaasta lennosta.