Helsingin Observatorio

Tiedettä taiteiden yössä 15.8.2019 - tässä menovinkit

Ke, 08/14/2019 - 22:32 Toimitus
Taiteiden yön tunnus

Helsingissä vietetään torstaina illalla 15.8. 2019 Taiteiden yötä. Kyseessä on jo 30. kerta, kun tätä jo klassikoksi muodostunutta tapahtumaa järjestetään.

Mukana on myös perinteiseen tapaan tiedettä ja tekniikkaa, sekä kaikenlaista siltä väliltä: tieteen ja taiteen voi yhdistää monella tavalla, muun muassa miekkailijoita piirtämällä, avaruuden ihmeitä ihastelemalla tai musiikkia kuuntelemalla.

Tai kuplien tai Legojen avulla uutta oppien, vekottimia vaikkapa tehden.

Tässä vinkkimme tapahtumista:

Tässä muutamia tärppejä Taiteiden yön tiedetarjonnasta:

(Kaikki tilaisuudet ovat ilmaisia)

klo 15-17: Kuplien yö

Jättiläissaippuakuplat leijuvat Esplanadin puistossa, kun Aalto-yliopisto Junior tuo suositun työpajansa Taiteiden Yöhön. Tule kokeilemaan kuinka suureksi kuplat voivat kasvaa Aalto Juniorin maineikkaalla saippuakuplareseptillä.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

klo 17-20: Vekottimien yö

Vekotinverstaan ( Kaapelitehtaan 3. kerros) Vekottimien yössä voit tulla tutustumaan Vekotinverstaan toimintaan, joka on pääasiassa erilaisten IoT-laitteiden rakentelua. Pääset myös tutustumaan koululaisille ja opiskelijoille suunnattuun Micro:bit-kehitysalustaan, jolla voi kokeilla omien IoT-vekottimien ohjelmointia. Ota Windows- tai Mac-läppäri mukaan, jos haluat kokeilla sitä itse. (Ja vähintään yksi vanhempi, jos olet kovin nuori.)

Tapahtuma Taiteden yön verkkosivuilla

klo 12-20: Helsingin Observatorion Taiteiden yö

Heittäydy Helsingin observatorion tähtitieteen yleisökeskuksen näyttelyssä talon vaiheisiin ja avaruuden ihmeisiin! Planetaariotilassa pääset kokemaan Walter Sallisen ja Alexander Salvesenin ensimmäisen yhteisen audiovisuaalisen veistoksen Analemma I.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/605106826641704/

klo 17-19 Kirjallinen Taiteiden yö Tiedekulmassa

klo 17 Mikko Pyhälä: Kun yö saapuu Venezuelaan

Monessa Etelä-Amerikan maassa suurlähettiläänä työskennellyt Pyhälä kertoo uuden kirjansa kautta Venezuelan kuulumisista. Saamme katsauksen myös muihin muuttuviin eteläamerikkalaisiin valtarakenteisiin kuten Brasilian nykyhallintoon.

Iida Simes Voima-lehdestä haastattelee.

Kirjan on kustantanut Siltala ja ohjelmaa järjestämässä ovat Rosebud Books ja Voima-lehti

klo 17.30 Jari Tamminen & Häiriköt-päämaja: Nauti tyhjyydestä – ja muita vastamainoksia

Uutuuskirja, joka avaa vastamainosten – ja miksei mainostenkin – logiikkaa.

Jari Tamminen ja tutkijat keskustelevat.

Julkinen tila vilkkuu mainosten valoja ja media pursuu niiden seireenin laulua. Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainosten avulla voimme hahmottaa yhteiskuntaamme hieman paremmin ja kannustaa mainostajia dialogiin.

Kirjan on kustantanut Into.

klo 18–18.45 Voima 20 vuotta: Median rooli yhteiskunnan vastakkainasetteluissa.

Entä tuottavatko journalistit itse vastakkainasetteluja tai syventävät jo olemassaolevia kuiluja? Miten asiat ovat Voiman parin vuosikymmenen olemassaolon aikana muuttuneet?

Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen ja Voiman perustaja, kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen keskustelevat journalistien ja alan tieteentekijöiden kanssa.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

Tapahtuma Facebookissa

klo 16.30-19.30: Piirustussalin Taiteiden yö: piirrä miekkailijoita!

Piirustussali, Porthanian 7. kerros klo 16:30–19:30

Mitä ihmeen yhteytä on piirtämisellä, miekkailulla ja yliopistolla? Sekä piirtäminen että miekkailu ovat kuuluneet yliopiston opetusohjelmaan aina perustamisvuodesta 1640 lähtien, koska tuolloin katsottiin, että jokaisen sivistyneen ihmisen kun tuli osata nämä perustaidot.

C. L. Engelin suunnittelemaan yliopiston päärakennukseen kuuluivat alkujaan myös matalat harjoitussalirakennukset, joissa Miekkailusali ja Piirustussali sijaitsivat rinnakkain. Miekkailun perinteitä Helsingin yliopistossa jatkaa Helsingin Ylioppilasmiekkailijat. Taiteiden yönä Piirustussali saakin vieraakseen entisiä naapureita, kun croquis-illan malleina toimivat Ylioppilasmiekkailijoiden jäsenet!

Taiteiden yön croquis-ilta toimii non-stop-periaatteella. Opettajana Helsingin yliopiston piirustusmestari Vappu Rossi. Välineitä voit lainata Piirustussalilta. Aikaisempaa kokemusta croquis-piirtämisestä (tai miekkailusta) ei tarvita.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

Tapahtuma Facebookissa

klo 17.30-18.30 Taiteiden yön kävelykierros Kasvitieteellisessä puutarhassa

Taidehistorialliset kävelykierrokset juhlistaa 30-vuotiasta Taiteiden yötä kierroksella Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa! Kierroksella puutarhaa tarkastellaan puutarha- ja maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Yliopiston luottoarkkitehti Gustaf Nyström suunnitteli puutarhaan muun muassa Palmusalin ja Kasvimuseon.

Kierroksella tutustutaan lisäksi tarkemmin puutarhassa 30.8. asti esillä olevaan Teemu Lehmusruusun ja työryhmän Maatuu uinuu henkii -teokseen. Lehmusruusun ympäristö- ja mediataideteos koostuu viidestä käsin muotoillusta lasisesta mittauskammiosta, maaperästä, valikoiduista kasveista ja omasta aurinkovoimalastaan.

Teos mittaa tasa- ja puolitunnein maaperän hengityksen ja kasvien yhteyttämisen muodostaman hiilidioksiditaseen. Kammiot soivat ja valaistuvat mittauksen ajan kulloinkin vallitsevan CO2-tilanteen ohjaamana. Alueelle istutetut kasvit muodostavat biodiversiteettiä ja maaperän toimintaa tukevan kokonaisuuden. Kasvukauden mittaan maaperän ja kasvien vuorovaikutuksessa hiilidioksidikierto muuttuu ja näin ollen myös teos on aina dynaamisessa tilassa.

Kierros alkaa kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynniltä, Kaisaniemenranta 2.

Kierros on osa Taidehistoriallisia kävelykierroksia, joita järjestetään Helsingin yliopiston kampuksilla. Oppaina toimivat taidehistorian opiskelijat. Kierrokset ovat kaikille avoimia, eikä niille tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Tapahtuma Facebookissa

klo 18.30-21 Taiteiden yö Kansalliskirjastossa

Klo 19.00 – 19.45, Kupolisali. Jaakko Tahkokallio esittelee A.E. Nordenskiöldin karttakokoelmaa.

Tule ihastelemaan karttakokoelmaa erikoiskokoelmien asiantuntija Jaakko Tahkokallion opastuksella.

Tutkija ja löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901) kokosi 1800-luvun lopulla karttojen, maantieteellisen kirjallisuuden ja matkakertomusten harvinaiskirjakokoelman. Kokoelma on liitetty vuonna 1997 UNESCOn Memory of the World -rekisteriin. Nordenskiöldin kokoelma luo kuvan länsimaisen maantieteellisen tietämyksen kasvusta.

Klo 19.00 – 21.00, Rotunda. Asiantuntijat kertovat Kansalliskirjaston palveluista ja näyttelyistä.

Asiantuntijoiltamme voi tulla kysymään kaikesta kirjaston toimintaan liittyvästä.

Klo 19.00 – 21.00, Agricola-huone. Retropelailua.

Tutustu Nopista bitteihin-näyttelyn lomassa vanhoista lautapeleistä tehtyihin suurennoksiin tai kotimikropeleihin.

Klo 20.00 – 20.20, Kupolisali. Philomela-kuoro esittää teoksen "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä".

Teoksen on säveltänyt Anna-Mari Kähärä Minna Canthin teksteihin. Koreografiasta vastaa Sonya Lindfors ja kuoroa johtaa Marjukka Riihimäki.

Klo 19.00 – 21.00, kirjaston sisäpiha. Yhteislaulua Ajopuut -yhtyeen säestyksellä.

Tervetuloa mukaan laulamaan Eteläsalin vieressä sijaitsevalle pihalla.

Kupolisaliin mahtuu noin 100 henkilöä.

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

klo 19-22 Bändi-ilta Taiteiden yönä

Taiteiden yönä Tiedekulman Stagelle nousee viisi kovan tason bändiä, joista jokaisessa vähintään yksi jäsen on Helsingin yliopiston nykyinen opiskelija, tutkija tai henkilökuntaa.

Yhtyeiden omintakeiset tyylit luovat yhdessä monipuolisen kokonaisuuden, josta jokaiselle löytyy uutta kiinnostavaa musiikkia.

Illan ohjelma:

West Metro - 19:15
West Metro perustettiin länsimetron kanssa samoihin aikoihin vuonna 2017. Bändin musiikissa on kuultavissa viitteitä melodisen rockin menneistä ja nykyisistä tulevaisuuksista.

Felic - 19:50
Pääkaupunkiseutulainen Felic soittaa menevää ja sovituksellisesti monipuolista riffirikasta modernia rokkia. Bändi julkaisi debyytti- EP:n 'Gone Off The Earth' vuoden alussa ja työstää parhaillaan uutta materiaalia.

Dima & The Surveyors - 21:00
Dima & The Surveyors soittaa rautaisella otteella 70-luvun tunnelmiin pohjautuvaa rockia. Bändin autenttinen tyyli ja saundimaailma nostattaa tunnelman kattoon ensisoinnuista lähtien.

Epsilons - 21:35
Tuore sekstetti Epsilons soittaa mukaansa tempaisevaa, suomenkielistä rytmimusiikkia rock- soul- ja jazz-vaikutteilla ja puhaltimilla höystettynä.

Tapahtuma Facebookissa

klo 17-21: Arkki-LEGO -kaupunkityöpaja

Kaapelitehtaan Pannuhallissa voi visioida ja rakentaa fantasiakaupunkia eri mittakaavoissa! Non-stop työpaja soveltuu kaikille arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta (ja Legoista!) pitäville ikään katsomatta.

Työpajassa rakennetaan yhteistä unelmien kaupunkia, jossa yksilölliset talot muodostavat yhdessä jännittävän kokonaisuuden.

Käytössä on 40 000 valkoista legopalikkaa, joten vain tehdassalin katto ja aika on rajana! Työpaja toimii non stop -periaatteella. Yhdeksältä paljastuu minkälainen kaupunki rakentui!

Tapahtuma Taiteiden yön verkkosivuilla

(Juttu perustuu Helsingin yliopiston tiedotteeseen, jota on laajennettu muilla tapahtumilla)

Huima keksintö: nelikopteri, joka "lentää" myös veden alla

Lentääkö ilmassa vai sukeltaako veden alla – who cares?

New Jerseyssä sijaitsevan Rutgers-yliopiston tutkijaryhmä kehitti nelikopterin, joka pystyy toimimaan sekä ilmassa että vedessä. Yllä oleva video on jo vuoden takaa, mutta näyttää hyvin kuinka koptereilla on paljon jännittäviä mahdollisuuksia. 

Lentäminen ja sukeltaminen ovat hieman erilaisia asioita, koska ilma an aerodynamiikka ja veden hydrodynamiikka ovat hieman erilaisia. Periaatteessa potkurien tulisi olla erilaisia optimaaliseen toimintaan, mutta tässä videossa oleva kopteri näyttää ainakin käyttävän samaa ilmassa toimivaa potkuria myös veden alla liikkumiseen. Tosin potkuri pyörii luonnollisesti hitaammin, ja oletettavasti vaatii hieman suurempaa voimaa moottorilta.

Luonnollisesti tässä tapauksessa nelikopterin tulee olla myös täysin vesitiivis, ei vain roiskesuojattu.

Yksi olennainen vedessä lentämisen haaste on tässä ohitettu ohjaamalla kopteria kaapelin välityksellä: kauko-ohjaimen radiolinkki etenee vedessä erittäin huonosti.

Tänään lauantaina 8. lokakuuta Helsingin Observatoriolla olevassa Kansainvälisen avaruusviikon tapahtumassa esitellään kaukokartoitusta ja myös nelikoptereita. Satelliittien lisäksi kun kaukokartoittajat käyttävät yhä enemmän sellaisia. Ovet avautuvat klo 12.

Lisätietoja tapahtumasta on täällä: Kansainvälinen avaruusviikko 2016.

Millaiseksi Pluto paljastui? Ja kysy mitä vain avaruudesta Observatoriolla tänään.

Su, 10/04/2015 - 09:24 Jari Mäkinen

Avaruusviikonloppu Helsingin observatoriolla alkoi eilen lauantaina yleisöryntäyksellä ja jatkuu tänään planeettatutkimuksella.

Ovet ovat avoinna klo 12-16, minä aikana sisäänpääsy Observatorioon ja sen näyttelyyn on ilmainen. Planetaariossa on niin ikään ilmaisia esityksiä koko ajan, puutarhassa voi katsoa Aurinkoa kaukoputkella (jos sää sallii) ja sisäpihalla oleva Tiedekahvila on myös avoinna. Myös Observatorion avaruusaiheinen myymälä on avoinna.

Koska Observatorio on vain lyhyen kävelymatkan päässä Eteläsatamasta, kannattaa esimerkiksi käynti tänään alkaville silakkamarkkinoille yhdistää avaruusasiaan: klo 15 alkavalla "kysy mitä vain avaruudesta ja avaruustutkimuksesta" -tilaisuudessa voi vaikka kysyä siitä, olisiko muilla planeetoilla meriä ja silakoita...

Pluto, tiedekuntopiiri ja Kysy mitä vain

Päivän ohjelma alkaa kuitenkin jo klo 13, jolloin Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo ensimmäistä kertaa julkisessa esitelmässä Suomessa millaiseksi oudoksi maailmaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. Lauantaina hauskaksi osoittautuneessa uudenlaisessa ”tiedekuntopiirissä” pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla. Yksi kuntopiirin kohteista in Observatorion kekskimmäinen tähtitorni, mikä sinällään on käynnin väärti – paikka on normaalisti yleisöltä suljettu.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta. Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruutta, tähtitiedettä ja avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen sekä tilaisuuden aikana. Jos jokin asia on vaivannut mieltäsi, niin nyt on hyvä tilaisuus saada suora vastaus.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Tule mukaan suunnittelemaan viestiä avaruuteen lähetettäväksi!

Pe, 10/02/2015 - 11:19 Toimitus
Suomesta viesti alieneille

Nyt viikonloppuna Helsingin observatoriossa on Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuma ja siksi vanha tähtitorni kaupungin keskustassa on täynnä toimintaa.

Ovet avautuvat klo 12, ja samalla alkavat planetaarioesitykset, puuhapisteet puutarhassa ja kahvilassa on pöytä koreana.

Klo 13 esitellään Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi avaruuteen lähetettävä Suomi 100 -satelliittihanke; professori Esa Kallio kertoo millainen laite on tarkoitus lähettää Maata kiertämään vuonna 2017 ja miksi.

Viesti ET:lle Suomesta

Sen jälkeen klo 14 käynnistetään jännittävä kilpailu, missä yleisöä pyydetään kehittämään avaruuteen vieraalle sivilisaatiolle lähetettävä viesti. Millainen viestin tulisi olla, miten se tulisi lähettää ja minne?

Vastausta kerätään yhdessä Yleisradion tiede- ja nuortenohjelmien kanssa lokakuun puoliväliin saakka ja voittava viesti lähetetään oikeasti matkaan lokakuun lopussa. 

Observatoriolla ovat Ursan Tutkijakerhon vetäjät ja asiantuntijat antamassa taustatietoja tämän viestin tekemiseen neljässä työpajassa, joissa pohditaan viestin rakentamisen periaatteita, etsitään elämää avaruudesta, kerrotaan eksoplaneetoista ja sekä kerrataan millaisia viestejä ihmiskunta on jo laittanut kohti tähtiä. 

Viestiehdotuksia voi lähettää vaikka heti huomisesta alkaen YLE Tieteen ja Prisma Studion Facebook-sivujen ja sähköpostilla (tai vaikka perinteiseen tapaan postitse) 18.10. saakka. Jos viesti mahtuu twitter-viestiin, niin @yletiede on silloin hyvä osoite – käytä hashtagiä #viestiavaruuteen.

Lauantain ohjelman päättää vielä katsaus siihen, mitä voisi tapahtua, jos yhteys maanulkoiseen elämään joskus saadaan: lokakuun 9. päivänä elokuvateattereihin tulevasta Vierailu-elokuvasta ja sen tekemisestä kertoo osatuottaja Sami Jahnukainen.

Avaruusviikonloppu jatkuu vielä sunnuntaina 4.10., jolloin katse käännetään hieman lähemmäksi omaan Aurinkokuntaamme ja siihen, miten sitä tutkitaan.

Tarkempia tietoja ja koko viikonlopun ohjelma on täällä.

Tule katsomaan ohikulkukonetta!

Ke, 09/30/2015 - 14:27 Toimitus
Meridiaanisali Helsingin observatoriossa

Päivän kuvaPäivän kuva tulee tänään Helsingin observatoriosta ihan siitä syystä, että ensi viikonloppuna siellä pidetään kiinnostava yleisötapahtuma ja koska Tiedetuubin klubi saa koko upean laitoksen omaan käyttöönsä sulkemisajan jälkeen lauantaina.

Silloin voi käydä myös katsomassa paremmin Observatorion kuuluisaa Meridiaanisalia, minne on sijoitettu muun muassa meridiaani- ja ohikulkukoneita. Niillä havaittiin aikanaan tarkasti tähtien tehtiin pohjois-eteläsuuntaisia paikkoja taivaalla, ja tästä tulee myös kaukoputken omituinen nimi: sen avulla havaittiin meridiaanin ohi kulkevia tähtiä.

Kuvassa on etualalla niin sanottu suuri ohikulkukone takanaan vertikaaliympyrä, heliometri ja meridiaanikone. Ja kyllä, ohikulkukoneella tehtiin havaintoja siten, että tähtitieteilijä oli laitteen alla makaamassa – ja todennäköisesti joskus myös nukkumassa.

Vaikka tähtien sijainteja havaitaa nykyisin monenlaisin eri laittein  ja hyvinkin tarkasti myös avaruudesta, ovat ohikulkukoneet edelleen käytössä. Nykyisin ne tosin on automatisoitu ja havaintoja tehdään CCD-kameran avulla. Robottiteleskooppi tekee havaintojaan väsymättä koko yön, näkee paljon ihmissilmää paremmin ja käsittelee havaintonsa myös itsekseen.

Observatorion Meridiaalisali on avoinna koko viikonlopun ajan, mutta klubi voi tutustua siihen omassa rauhassa lauantaina klo 16 alkaen.

Lisätietoja lauantain klubitapaamisesta on täällä.

 

Tiedetuubin klubin ensimmäinen tapaaminen on ensi lauantaina

Ma, 09/28/2015 - 19:50 Toimitus
Observatorio + klubi

Tuore Tiedetuubin klubi pitää ensimmäinen tapaamisensa ensi lauantaina Helsingin observatoriossa Kansainvälisen avaruusviikon päätapahtuman yhteydessä. Koko upea observatorio on vain klubilaisten ihailtavana lauantaina virallisen sulkemisajan jälkeen klo 16 alkaen.

Ohjelmassa on näyttelyyn tutustumista, erikoislaatuinen kiertokäynti ja näin ensimmäisen tapaamisen kunniaksi myös tarjoilua. Isäntinä ovat Tiedetuubin perustajat, opintojensa aikana Observatorion läpikotaisin kolunneet ja siellä vuosikaupalla viihtyneet (kun paikka oli vielä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos) Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen; mukana on myös yllätysvieraita.

Tilaa on vain 50 ensimmäiselle, joten pyydämme ilmoittautumisia etukäteen osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kaikki Supermesenaatit sekä tähän mennessä Klubiin liittyneet kiilaavat jonon ohitse!

Mukaan pääsevät siis vain Tiedetuubin klubin jäsenet, ja jäseneksi voi liittyä yhä edelleen puodissamme sekä mesenaatti.me -palvelussa.

Klubi ei ole tieteilijöiden ja tutkijoiden salaseura, vaan tieteestä kiinnostuneiden yhteisö. Klubilaisille järjestetään lauantaiseen tapaan omia tapaamisia, käyntejä paikoissa, minne normaalisti ei pääse, kiinnostavien henkilöiden esiintymisiä sekä tulevaisuudessa myös yhteisiä matkoja. Liittyjiltä ei siis kysytä älykkyysosamäärää tai yliopistotasoista tutkintoa, vaan pelkkä kiinnostus sekä tieteestä iloisesti (yleensä tarjoilun kanssa) oppimisen into riittää!

Klubijäsenyys on myös erinomainen tapa tukea Tiedetuubia, mikä ei saa tällä haavaa lainkaan rahoitusta muutoin.

Siis:

- Tiedetuubin ensimmäinen klubitapaaminen la 3.10. klo 16 alkaen Helsingin observatoriolla.

- Mukaan voi ilmoittautua laittamalla sähköpostin osoitteeseen klubi@tiedetuubi.fi.

- Klubiin voi liittyä Tiedetuubin puodissa.

Tervetuloa!

Ensi viikonloppuna avaruus tulee Helsingin observatorioon

Ma, 09/28/2015 - 19:11 Jari Mäkinen
Avaruusviikon tunnus

 

Ensi viikolla, siis lokakuun ensimmäisenä viikkona vietetään jälleen ympäri maailman Kansainvälistä avaruusviikkoa. Tämän YK:n suojeluksessa olevan viikon Suomen päätapahtuma pidetään ensi viikonloppuna Helsingin observatoriossa, aivan kaupungin keskustassa, missä ohjelmassa on älyllistä elämää, tutkimusmatkoja aurinkokunnassa ja uudenlainen tiedekuntopiiri.

Avaruusviikon ajankohta on valittu siksi, että maailman ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1, laukaistiin lokakuun 4. päivänä 1957, ja kymmentä vuotta myöhemmin 10. lokakuuta vuonna 1967 allekirjoitettiin kansainvälinen YK:n sopimus avaruuden rauhanomaisesta käytöstä.

Vuonna 2015 teemana ovat ”löydöt” ja sen hengessä viikon aikana kiinnitetään huomiota siihen, kuinka jännittävää aikaa nykyisin elämme: avaruusteleskooppien ja tutkimuslaitteiden avulla teemme uskomattomia löytöjä lähes päivittäin. Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme oppineet uutta koko maailmankaikkeudesta kenties enemmän kuin koko edeltävän historian kuluessa.

Satelliitit, avaruusluotaimet ja kulkijat muiden planeettojen pinnalla näyttävät meille koko ajan uusia, tuntemattomia maailmoja. Ja kaukoputkilla löydetään jatkuvasti kokonaisia uusia planeettoja, tähtijärjestelmiä, galakseja ja muita jännittäviä kohteita niin läheltä kuin kaukaakin! Emme ole kenties koskaan eläneet näin huimaa aikaa – paitsi että nyt uudet löydöt hukkuvat kaiken muun joukkoon.

Ensi lauantaina ja sunnuntaina Observatoriolle Helsingissä!

Viikon päätapahtuma Suomessa pidetään Helsingin observatoriolla viikonloppuna 3.–4. lokakuuta. Muualla Suomessa pidettävistä tapahtumista saa paikallisista tähtiharrastusyhdistyksistä.

Paitsi että Observatorion yleisönäyttelyyn pääsee silloin tutustumaan ilmaiseksi, on paikalla erikoisohjelmaa alla olevan aikataulun mukaisesti.

Observatorio on avoinna kumpanakin päivänä klo 12-16, planetaariossa pidetään näytöksiä ja Ursan kirjamyynti on avoinna. Observatorion kahvila on myös avoinna.

Huomaa, että kyseessä ei siis ole Kaivopuistossa oleva Ursan observatorio, vaan Kopernikuksentie 1 Unioninkadun päässä, Tähtitorninvuoren puiston keskellä Eteläsataman vieressä oleva nyt vanha Observatorio.

Lauantai 3. lokakuuta

Suomi100Lauantain aiheena on elämä avaruudessa ja sen aikana käynnistetään kaksi jännittävää hanketta:

Klo 13 esitellään Suomi 100 -satelliitti.
Kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, lähetetään tapausta juhlistamaan avaruuteen hyvin erikoislaatuinen satelliitti. Projektin vetäjä, professori Esa Kallio kertoo hankkeesta ja paikalla on myös Aalto-yliopiston satelliittirakentajia.

Klo 14 suunnitellaan viesti lähetettäväksi avaruuteen.
Avaruusviikolla käynnistetään YLE:n Tiede- ja Nuortenohjelmien kanssa projekti, missä yleisö saa ehdottaa millaisen viestin he haluaisivat lähettää avaruuteen. Observatorion itäsiipeen tehdään samanaikaisia työpajoja, joissa yleisö voi kiertää kuin kuntopiirissä ikään: niissä neuvotaan miten viestin voisi tehdä, minne se kannattaisi lähettää, miten viesti voidaan lähettää ja millaisia viestejä maapallolta on lähetetty historian kuluessa. 

Viestin etsiminen jatkuu Yleisradion kanavilla syksyn kuluessa ja huipentuu siihen, että se lähetetään oikeasti avaruuteen.

Klo 15 Vierailu -elokuvan esittely
9.10. elokuvateattereiden ohjelmistoon tulevan SETI-aiheisen Vierailu -elokuvan osatuottaja Sami Jahnukainen kertoo elokuvasta ja sen tekemisestä.

Sunnuntai 4. lokakuuta

Sunnuntaina kerrotaan aurinkokunnan tutkimuksesta. 

PlutoKlo 13 on aiheena Pluto.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo auditoriossa millaiseksi paikaksi Pluto paljastui heinäkuun ohilennon aikana.

Klo 14 suunnitellaan tutkimusmatka toiselle planeetalle. 
Kyseessä on jälleen ”tiedekuntopiiri”, mutta nyt pohditaan miten planeettoja tutkimaan voidaan laukaista luotaimia, rakennetaan luotain, mietitään mitä planeetan pinnalla kannattaisi laskeutumisen jälkeen tehdä ja tutkitaan aurinkokunnan kohteita kaukoputkilla.

Klo 15 voi kysyä mitä vaan avaruustutkimuksesta.
Tietokirjailija-toimittajat Markus Hotakainen ja Jari Mäkinen, planeettageologi Jarmo Korteniemi ja Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström vastaavat kaikkiin avaruustutkimusta koskeviin kysymyksiin. Tilaisuus lähetetään myös suorana Periscopessa ja siihen voi lähettää kysymyksiä twitterissä sekä Facebookissa myös etukäteen.

Viikonlopun ohjelmasta vastaavat Ursa, Helsingin observatorio/Yliopistomuseo ja Tiedetuubi-nettilehti. 

Pohjoismainen planetaarioväki kokoontui Suomessa

To, 09/10/2015 - 18:03 Markus Hotakainen
Heurekan planetaario

Planetaariot eivät ole enää pitkään olleet pelkkiä puolipallon muotoisia tiloja, joiden kattoon heijastetaan tähtiä ja planeettoja kuvastavia valopisteitä. Ohjelmatarjonta on tekniikan kehittyessä monipuolistunut ja monet planetaariot ovat käytännössä elokuvateattereita, joiden kattoon projisoidaan digitekniikalla tuotettuja spektaakkeleita.

Viime viikonvaihteessa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla järjestettiin Pohjoismaisen planetaarioyhdistyksen NPA:n (Nordic Planetarium Association) kokous. 30 vuotta sitten perustettu yhdistys järjestää yleiskokouksensa kahden vuoden välein ja tällä kertaa kokoonnuttiin siis Suomeen. 

Kolmipäiväisessä kokouksessa oli mukana pohjoismaisten osanottajien lisäksi väkeä myös Baltian maista ja Puolasta. Kokousväki pohtikin, pitäisikö "pohjoismaisuus" laajentaa käsittämään koko Itämeren alue. Myös Saksasta on kyselty mahdollisuutta osallistua NPA:n toimintaan.

Koko maailman kattavana organisaationa on IPS eli International Planetarium Society, mutta olisi luontevaa, jos Itämeren maissa yhdistettäisiin voimat. NPA:lla on edustaja myös IPS:ssä ja suurempi jäsenmaiden määrä antaisi enemmän painoarvoa pohjoiseurooppalaisille ajatuksille.

Perjantain kokousohjelma keskittyi tiedekeskus Heurekan planetaarioon. Fulldome- eli puolipallon muotoiseen kupoliin projisoitavien elokuvien tuottajat esittelivät ohjelmistoaan. Spitziltä oli näytillä Solar Superstorms ja Bufolta ensimmäinen Suomessa tuotettu fulldome-elokuva Kilpisjärvellä. Mirage 3D esitti trailerin tulevasta elokuvastaan Life Under The Arctic Sky. Lisäksi Pohjankonna ja Bufo esittelivät uusia hankkeitaan.

Päivä päättyi illalliseen Helsingin observatoriossa, missä jatkettiin lauantaiaamuna. Kun Heurekassa oli keskitytty planetaariossa esitettäviin elokuviin, observatorion sessioissa oli esillä uutta tekniikkaa ja ohjelmaideoita. 

 

Japanilainen Goto ja ranskalainen RSA-Cosmos esittelivät planetaarion esitystekniikkaa ja laitteistokokonaisuuksia, ruotsalainen Sciss puolestaan Uniview-ohjelmistoaan, jossa on mallinnettu koko lähiavaruus eksoplaneettoja myöten.

Lauantain ohjelmasta sai suitsutusta erityisesti Tuukka Perhoniemen esitys Observatorion planetaariossa. Liveshow hyödynsi perustekniikkaa tavalla, joka usein unohtuu hulppeiden fulldome-elokuvien aikakaudella. Monissa planetaarioissa onkin jo huomattu, että yleisö tuntuu kaipaavan tietokoneen massamuistista tulevan kuvan, äänen ja selostuksen rinnalle perinteistä elävää ja vuorovaikutteista esitystä. 

Suomen kokoukselta toivottiin tietenkin mahdollisuutta saunomiseen ja uimiseen. Se onnistui Nuuksion Pitkäjärven rantamaisemissa. Kokouksen virallinen ohjelma jatkui lauantaina iltapäivällä Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsevassa luontokeskus Haltiassa. 

Työpajassa sai esimerkiksi osallistua hauskan animaation tekemiseen. Lego-palikoita käyttämällä tehtiin animaatio siitä, miten tanskalaisen astronautin Andreas Mogensenin matka kansainväliselle ISS-avaruusasemalle taittui.

 

Planetaarioväki ryhmäkuvassa

Ohjelman epävirallinen osuus sijoittui Solvallan urheiluopiston rantasaunaan ja Haltian suureen kotaan, jossa paistettiin nuotiolla klassisesti makkaraa ja tarjottiin grilliruokaa. Iltapäivän sateinen sää muuttui myöhemmin illalla sumuiseksi ja kansallispuiston maisemien piiloutuessa vähitellen usvaan kokousväki palasi pääkaupunkiin.

Sunnuntaina oltiin jälleen Helsingin observatoriossa. Lyhykäinen päivä päättyi minuutin (tai muutaman) mittaisiin päätöspuheenvuoroihin, joissa jokainen osanottaja sai kertoa, mitä kokous antoi vietäväksi omaan planetaarioon. 

NPA:n kokous pidetään joka toinen vuosi. Kahdessa vuodessa ehtii planetaarioalalla tapahtua paljon asioita, joten tiedon jakaminen eri toimijoiden kesken ja uusien kontaktien luominen on tärkeää. 

Kokouksen järjestelyistä vastasivat Helsingin observatorio, Helsingin yliopisto, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ja Tiedetuubi. Sessioiden puheenjohtajana toimi NPA:n puheenjohtaja Aase Jacobsen ja kokousisäntänä Kai Santavuori. Seuraavan kokouksen pitopaikkaa ei vielä päätetty, mutta vahvana ehdokkaana on Tanska. 

Kuvat: Timo Suvanto ja Markus Hotakainen

Rosetta-lennon guru Helsinkiin

Ti, 05/05/2015 - 22:42 Toimitus

Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-komeettaluotaimen "isä" Gerhard Schwehm saapuu Suomeen ensi torstaina 7. toukokuuta ja kertoo klo 17 alkaen ilmaisessa yleisötilaisuudessa tuoreimpia tietoja niin lennon sujumisesta kuin yrityksistä herättää laskeutuja Philae. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksen (Fabianinkatu 33, 3. krs.) salissa 13 ja mukana on myös suomalaisia Rosetta-lentoon osallistuvia tutkijoita.

Tiedetuubi toimii Schwehmin isäntänä Suomessa yhdessä Tekesin, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin Observatorion kanssa.

Vierailu liittyy Helsingin observatorion 8.5. klo 12 avautuvaan pienoisnäyttelyyn ”Rosetta ja Aurinkokunnan arvoitukset”. Se kertoo Rosetta-luotaimen matkasta Aurinkokunnan nuoruuden lähteille. Luotaimen tavoitteena on komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkoa tutkimalla selvittää Aurinkokunnan syntyhistoriaa ja maapallon vesien ja elämän alkuperää.

Gerhard Schwehm oli mukana nuorena avaruusfyysikkona Giotto-luotaimen tutkijaryhmässä ja oli lennonjohdossa, kun Giotto otti ensimmäiset lähikuvat Halleyn komeetasta vuonna 1986. Sen jälkeen hän toimi suunnitteilla tuolloin jo olleen komeettalennon tiedejohtajana ja oli tekemässä Rosetta-luotaimesta sekä sen lennosta tätä mitä se on nyt. Hänestä tuli sittemmin ESAn planeettalentojen operatiivisen osaston tiedejohtaja ja hän toimi Rosetta-lennon tiedejohtajana siihen saakka, kun jäi eläkkeelle vuonna 2014. Sen jälkeenkin hän on ollut mukana luotaimen tiederyhmässä ja aktiivinen jäsen sen operatiivisessa ryhmässä. Rosetta-lennon ollessa matkalentovaiheessaan Schwehm toimi myös ESAn Smart-1 -kuuluotaimen projektipäällikkönä.

Tiedetuubi palaa luonnollisesti asiaan loppuviikosta!

Koululaiset tutustuivat Gaiaan

Ma, 03/24/2014 - 13:25 Jari Mäkinen
Koululaisia Observatoriolla, Paula Kyyrö oikealla.

Tähtikartoittajasatelliitti Gaiaa esiteltiin tiistaina 25.3. koululaistapahtumassa Helsingin observatoriolla. Samannaikaisesti järjestettiin kymmenessä Euroopan maassa Gaia Live in Schools -tapahtuma, jossa koululaiset pääsivät tutustumaan Gaia-avaruusteleskoopin taustoihin, työskentelyyn ja tutkimuksen tavoitteisiin. Samalla tehtiin tutuksi avaruuslentojen periaatteita ja tähtitaivasta.

Helsingin observatoriolla, eli virallisesti Helsingin yliopistomuseon tähtitieteen yleisökeskuksessa, tapahtumaan osallistui viitisenkymmentä 5. -luokkalaista. Ohjelmaan kuului myös suora lähetys ESA:n ESOC-lennonjohtokeskuksesta, missä hankkeen tieteellinen johtaja, suomalainen Timo Prusti sekä mission operaatiojohtaja David Milligan vastasivat eurooppalaisten koululaisten esittämiin kysymyksiin Gaia-satelliitista.

"Tilaisuus oli menestys", iloitsee Observatorion johtaja Päivi Harjunpää.

"Oppaame Paula Kyyrö osallistui viime vuoden lopussa ESTECissä järjestettyyn koulutukseen, jossa he saivat toimivia työkaluja tilaisuuden toteuttamiseen. Oppilaat lähtivät hienosti mukaan heti alusta saakka. He tulivat meille suoraan liikuntatunnilta, söivät eväät ennen tilaisuuden alkua ja sitten olikin aivan sopiva hetki istua alas tutustumaan Gaiaan ja siihen liittyvään tähtitieteeseen."

"Ohjelman aluksi Paula johdatteli yleisön aiheeseen kertomalla, mikä Gaia on, mitä se tekee, mitä sen avulla voidaan selvittää ja miksi tämä kaikki tehdään. Sitten oli vuoro live-yhteyden ESA/ESOCiin. Sitä oppilaat odottivatkin jännityksellä. Yhteyden aikana David Milligan ja Timo Prusti kertoivat meille lisää Gaiasta. Tähän osioon kuului myös mahdollisuus esittää kysymyksiä haastatelluille. Meiltä koululaiset kysyivät mm. mitä polttoainetta Gaia käyttää."

Euroopan avaruusjärjestö ESA laukaisi Gaian joulukuussa 2013 avaruuteen ja se aloittaa juuri näihin aikoihin työnsä, eli kotigalaksiamme Linnunradan kartoittamisen sen tähtien avulla.

Viisivuotisen missionsa aikana Gaia mittaa yli miljardin tähden paikat ja liikkeet ja luo näin erittäin tarkan kolmiulotteisen kartan omasta galaksistamme Linnunradasta. Kaupan päälle Gaia mm. löytää satoja tuhansia uusia eksoplaneettoja sekä havaitsee satoja tuhansia oman Aurinkokuntamme asteroideja. Gaian avulla myös testataan Albert Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa.

Tiedetuubi on seurannut Gaian tekemistä, tehtävää ja laukaisua monin jutuin: ne ovat listattuna täällä.

Kuvat observatoriolta: Timo Huvilinna / Helsingin yliopistomuseo

Gaia