jäänmurtaja

Jättilaiva lähti kruisailemaan Turusta

Ke, 04/18/2018 - 16:03 Toimitus
Mein Schiff 1 lähtee koeajolle

Turussa tehty risteilylaiva Mein Schiff 1 lähti maanantaina koeajolle Turun telakalta. Tuoreet kuvat keväisellä merellä lipuvasta laivasta ovat kovin kauniita!

Taas uusi jättilaiva on valmistunut Turun Pernon telakalta. Paikka on sama, mistä valmistuivat aikanaan vuosina 2009 ja 2010 maailman suurimmat risteilyalukset M/S Allure of the Seas ja M/S Oasis of the Seas

Nyttemmin ranskalaistelakalla tehty niiden sisaralus M/S Harmony of the Seas on pari metriä pitempi; siinä missä Merten harmonia on noin 362 metriä pitkä, olivat sen edeltäjät 360-metrisiä.

Nyt valmistunut saksalaiselle TUI Cruises -varustamolle menevä Mein Schiff 1 on 315 metriä pitkä. 

Vaikka laivan numero on yksi, on se Mein Schiff 6 -nimisen laivan uusi, 20 metriä pitempi versio. Numerointi johtuu siitä, että laiva korvaa ensimmäisen "Minun laivani" - kuten saksankielinen nimi kuuluu kaikessa mielikuvituksettomuudessaan.

Laiva laskettiin vesille syyskuussa 2017 ja on jo viides TUI Cruisesille Turussa tehtävä laiva. 

Nyttemmin saksalaisen Meyerin omistuksessa oleva telakka työllistää alueella 1700 henkilöä ja välillisesti (Meyer Turun mukaan) noin 40 000 henkilöä.

Jos – ja kun – laivan koeajot onnistuvat hyvin, se lähtee pian Saksaan ja nimetään virallisesti toukokuun 11. päivänä. Ensiristeilylleen se lähtee pian sen jälkeen.

Vaikka Saaristomeri Turun edustalla on jo kohtalaisen vapaa jäästä, on siellä edelleen sen verran jäätä, että mukaan koeajoa avustamaan lähti monitoimimurtaja Fennica. Sen tehtävänä oli pitää risteilyaluksen ympäristö vapaana jäästä, joka voisi raapia ja tai jopa vaurioittaa enemmän kesäisissä maisemissa risteilemään tarkoitetun laivan pohjaa.

Fennica auttaa risteilylaivaa

Kuvat: Meyer Turku

Kovien pakkasten seuraus: Suomi on nyt jään ympäröimä

La, 03/03/2018 - 23:58 Toimitus
MODIS-kuva 3.3.2018, osa kuvasta 250 m resoluutiolla

Sodankylän Arktisessa avaruuskeskuksessa vastaanotetaan muun muassa NASAn satelliitissa olevan MODIS-instrumentin kuvia, ja ne ovat viime päivinä näyttäneet konkreettisesti, miten Suomea ympäröivät merialueet ovat jäätyneet. Ilman jäänmurtajia maamme olisi nyt motissa.

 

Tuoreet satelliittikuvat näyttävät selvästi, miten pakkaskausi on jäädyttänyt merialueet Itämerellä Suomen ympärillä ja kuinka koko Suomi on lumen peitossa.

Vaikka tilanne vaikuttaa tukalalta, ei se ole mitenkään erikoinen:  "Jäätilanne on melko tyypillinen tilanne keskimääräiseksi muodostuvalle jäätalvelle", selittää jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

"Kuvissa näkyy, kuinka Perämereltä 'valuu' jäitä Merenkurkun läpi Selkämeren luoteisosaan ja samalla Perämeren pohjoisosaan aukeaa Puolikuuksi kutsuttu railo. Siellä näkyy selkeästi myös vilkkaimmat laivaväylät."

Ilmatieteen laitoksen Arktisen avaruuskeskuksen tehtävänä on tuottaa tärkeää tietoa pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Apuna tässä ovat Maata kiertävät satelliitit, jotka lähettävät kuvia allaan näkemästä maastosta; osa satelliiteista näkee kuten ihmisen silmä, osa pystyy kuvaamaan myös pimeässä ja pilvien läpi tutkan avulla.

Tärkein Sodankylässä vastaanotettava satelliitti on Nasan Terra, jonka MODIS-instrumentti on erittäin pätevä havaintolaite. Sen tänään 3.3. ottama kuva on suurennettuna otsikossa ja kokonaisuudessaan alla.

MODIS-kuva 3.3.2018, 1000 m resoluutio

Arktisessa avaruuskeskuksessa tuotetaan myös arktisen alueen turvallisuuden kannalta tärkeitä operatiivisia palveluita.

Satelliittien välittämää tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi meteorologisissa palveluissa, tulvaennustejärjestelmissä, jääpalveluissa sekä meriliikenteessä. Yksi keskeisimmistä sovellutuksista on Itämeren jäätilanteen seuranta talvimerenkulun tarpeisiin.

"Reaaliaikaisessa seurannassa satelliittidata vastaanotetaan Sodankylän yli lentävältä satelliitilta, jonka jälkeen datasta jalostetaan lopputuote, joka siirretään välittömästi Itämerellä operoivan jäänmurtajan komentosillalle", kuvailee keskuksen johtaja Jouni Pulliainen.

Suomen jäänmurtajia operoi Arctia Oy, jonka kaikki murtajat ovat juuri nyt merillä. 

Viimeisimpänä joukkoon liittyi keskiviikkona 28.2.2018 monitoimimurtaja Nordica, joka avustaa parhaillaan meriliikennettä Suomenlahdella.

Perämerellä ja Merenkurkussa avustavat jo Kontio, Otso, Polaris, Urho ja Fennica, ja itäisellä Suomenlahdella Voima ja Sisu. Kaikki Arctian jäänmurtajat avustavat nyt laivaliikennettä Suomen merialueilla.

”Suuntaamme Saaristomeren läpi kohti Suomenlahtea. Matkalla katsastamme mm. Förbyn ja Taalintehtaan väylien kunnon. Suomenlahdella toiminta-alue kattaa aluksi merialueet Kantvikista itään”, kertoo monitoimimurtaja Nordican päällikkö Jyri Viljanen Arctian tilannetiedotteessa.

 

Jäänmurtaja Otson komentosilta. Kuva: Tim Bird.

Kylkimyyryä kulkeva monitoimimurtaja vesille

Pe, 12/13/2013 - 14:51 Jari Mäkinen
Monitoimimurtaja NB 508

Helsingin telakalla laskettiin eilen vesille uudenlainen jäätämurtava monitoimipelastusalus, joknka erikoisuus on sen epäsymmetrinen rungon muoto. Aker Arctic Technology Oy:n ARC 100 -konseptiin perustuva alus voi murtaa jäätä perinteisesti perä tai keula edellä, mutta myös vinottain, jolloin se pystyy avaamaan leveämpää uomaa jäähän.

Ensimmäinen näistä uudentyyppisistä aluksista menee Venäjän meri- ja jokiliikenneviraston alaisuudessa toimivalle meripelastusviranomaiselle Gosmorspassluzhballe, ja tämän Baltika–nimisen monitoimipelastusaluksen vesillelasku tapahtui eilen 12.12.2013 Arctechin Helsingin telakalla. Alus tulee toimimaan jäänmurto-, pelastus- ja öljyntorjuntatehtävissä Suomenlahden alueella keväästä 2014 alkaen.

Baltika edustaa täysin uudentyyppistä murtajateknologiaa. Vinottain , kylki edellä kulkien se pystyy murtamaan 50 metrin levyistä kulkuväylää 0,6 metrin paksuisessa jäässä. Keula ja perä edellä alus kykenee operoimaan yhden metrin paksuisessa jäässä.

Laiva on pituudeltaan 76,4 metriä ja leveydeltään 20,5 metriä. Kolmen vähärikkistä polttoainessa huolivan päädieselgeneraattorin teho on yhteensä 9 MW. Potkurilaitteistoina on kolme 360 astetta pyörivää peräsinpotkuria, joiden teho on yhteensä 7,5 MW.

Aluksen helikopteritasanne soveltuu kookkaidenkin helikopterien toimintaan, ja se on suunniteltu toimimaan Baltikan tapauksessa Kamov Ka 32 -tyyppisten kopterien kanssa. Kannella on suurikokoinen nosturi, joka pystyy siirtämään 25 tonnia painavia lasteja. Mukana on myös yksi suurikokoinen työvene, jonka pääkäyttötehtävä on öljypuomien käsittely. Aluksen koko öljyntorjuntalaitteisto toimii myös haastavassa,korkeassa aallokossa.

”On ollut hienoa rakentaa maailman ensimmäistä vinottain jäissä kulkevaa alusta. Uskon, että tämä alus tulee olemaan suunnannäyttäjä innovatiivisten arktisten alusten kehitystyössä ja rakentamisessa. Laiva on teknisesti erittäin vaativa ja sen rakentaminen on edellyttänyt paljon osaamista”, sanoi Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki vesillelaskutilaisuudessa.

”Tämä projekti on erittäin merkittävä Venäjän valtiolle. Laivan rakentaminen ja tuleva operointi Suomenlahdella on hieno askel Suomen ja Venäjän väliselle yhteistyölle”, totesi puolestaan Venäjän meri- ja jokiliikenneviraston Rosmorrechflotin pääjohtaja Alexander Davydenko.

Alus on rakennettu yhteistyössä Kaliningradissa sijaitsevan Shipyard Yantar JSC kanssa, joka on vastannut laivan lohkojen valmistuksesta. Rungonkoonti aloitettiin Helsingissä kesäkuussa 2013. Rungonkoonnin lisäksi Arctech vastaa aluksen suunnittelusta, varustelusta ja viimeistelystä. Laiva luovutetaan asiakkaalle keväällä 2014.

 

NB509

Suurempi jäänmurtaja tekeillä

Arctech Helsinki Shipyard rakentaa jäänmurtajaa Venäjän liikenneministeriölle yhteistyössä Viipurin telakan kanssa. Jäänmurtaja on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti Itämerellä ja kesäaikaan arktisilla vesillä. Laiva kykenee operoimaan jopa -40°С pakkasessa ja sen jäänmurtokyky on 1,5 metriä.

Arctechin jäänmurtajatilaus on osa kolmen jäänmurtajan sarjaa, jotka Venäjän liikenneministeriö on tilannut Viipurin telakalta. Viipurin telakka vastaa perussuunnittelusta ja pääkomponenttien hankinnasta sekä tuottaa noin puolet jäänmurtajan lohkoista. Arctech vastaa aluksen kokoonpanosta, varustelusta ja viimeistelystä. Jäänmurtaja luovutetaan asiakkaalle elokuussa 2015

Raakaa voimaa!

Otsikkokuva
Body D8

Näinä kylminä päivinä, kun haemme appelsiinejamme kaupasta ja pohdimme Suomen ulkomaankaupan sujuvuutta, kannattaa uhrata myös pieni ajatus sille, miten tavaroita tänne ja täältä pois kuljettavat laivat saadaan kulkemaan jäiden läpi.

Tästä kertoo kiinnostavasti ja napakasti loppuvuodesta 2011 julkaistu kirja Raakaa voimaa. Kuten kirjan alaotsikko sanoo, käydään opuksessa läpi suomalaisen jäänmurtamisen historia asiantuntevasti ja mukaansa tempaavasti. Kirja kertoo Tommi Anttosen ottamien tuoreiden ja jännittävien valo­kuvien sekä historiallisen kuvamateriaalin avulla suomalaisten jäänmurtajien tarinan; se esittelee voimakkaat erikois­alukset ja niihin liittyvien keksintöjen historian. Ensimmäisestä jäänmurtajasta lajinsa viimeiseen, perinteisen tyylin murtajaan Urhoon ja monitoimimurtaja Kontiosta moderniin Nordicaan jäänmurtajat ovat taistelleet äärimmäisissä olosuhteissa kiveäkin kovempaa ja arvaamatonta jäätä vastaan.

Herrat Ari Turunen ja Petja Partanen ovat molemmat toimittajia ja tuntevat tekniikan, ja heistä huokuu rakkaus asiaan. Kirjan teksti on sujuvaa ja ytimekästä, mutta samalla myös jossain määrin runollista - mikä sopii aiheeseen oikein hyvin. Raakaa voimaa on erinomaista lukemista kylmille talvipäiville, kun tekee mieli olla vain mukavasti sisällä.

Raakaa voimaa - Suomalaisen jäänmurtamisen tarina, Ari Turunen ja Petja Partanen
Kuvat: Tommi Anttonen
Atena Kustannus Oy
ISBN 9789517967624
Hinta 39,50 €
200 sivua, sidottu

Kirjailijan nimi
Ari Turunen ja Petja Partanen
Kirjan nimi

Raakaa voimaa

Kategoria

16.3.2013 - Jäänmurtaja avustamassa rahtilaivaa

La, 03/16/2013 - 19:25 admin

Vuonna 1987 valmistunut jäänmurtaja Kontio oli vuotta aikaisemmin valmistuneen sisaraluksensa Otson kanssa ensimmäisiä uuden sukupolven jäänmurtajista, joiden rungon tehokkaampi, kaksipotkuriseen toimintaan perustuva muotoilu ja kevyt miehitysratkaisu alensivat aluksen käyttökuluja merkittävästi aiempiin aluksiin verrattuna.

Sinivalkoiset Otso ja Kontio ovat tavallisesti ensimmäiset Katajanokalta Perämerelle lähtevät murtajat. Alku- ja lopputalvesta ne toimivat Torniossa asti, vetäytyen etelämmäksi jäätilanteen kehittyessä. Silloin vanhemmat jäänmurtajat Urho tai Sisu ottavat Perämeren hoitaakseen.

Otson ja Kontion 20-henkinen miehistö työskentelee päällikköä lukuun ottamatta kahdessa vahdissa. Laivoja operoi Valtion omistama Arctia Shipping.

Marcus Bengtssonin ottamassa kuvassa Kontio on avustamassa rahtilaivaa.