QB50

Video: Aalto-2:n lähetys avaruusasemalta saatiin myös videolle

Saimme eilen ensimmäiset kunnolliset kuvat Aalto-2:n lähetyksestä omille teilleen. Se lähetettiin kiertoradalleen viime viikon torstaina Kansainväliseltä avaruusasemalta. Nyt on vuorossa videoversio.

Kuvissa ja videolla on selvästi kolme satelliittia, joista keskimmäinen on Aalto-2. Sen kanssa samalla vapautuksella omille teilleen lähtivät espanjalainen QBITO ja itävaltalainen SUSat. QB50-satellittiparven koodiniminä kolmikon jäsenet olivat ES01, FI01 ja AU01.

Kuvat otti avaruusasemalla vielä pari päivää oleva ESAn ranskalaisastronautti Thomas Pesquet, joka toivotti myös onnea "avaruusmaaksi" siirtyneelle Suomelle tuoreessa twiitissään:

Viimeinen kuva avaruudessa olevasta Aalto-2 -satelliitista

Ti, 05/30/2017 - 23:42 By Jari Mäkinen

Aalto-2, ensimmäinen suomalaistekoinen satelliitti avaruudessa, lähetettiin kiertoradalleen viime viikon torstaina Kansainväliseltä avaruusasemalta. Astronautit kuvasivat sitä ja kahta muuta samalla kerralla lähetettyä satelliittia – ja kuvat on nyt julkaistu.

Aalto-2:n kanssa samalla vapautuksella omille teilleen lähtivät espanjalainen QBITO ja itävaltalainen SUSat. QB50-satellittiparven koodiniminä kolmikon jäsenet olivat ES01, FI01 ja AU01.

Näissä kuvissa Aalto-2 on selvästi tumma, kultareunaisin aurinkopaneelien ja valkoisella antennilla varustettu satelliitti keskellä. Noin puolta tuntia vapautuksen jälkeen antennit ponnahtavat auki ja satelliitti alkoi lähettää merkkisignaaliaan.

Ensimmäisenä sen sai kuuluviin kunnolla japanilainen radioharrastaja vain parikymmentä minuuttia antennien avautumisen jälkeen.

Sittemmin satelliittiin on oltu yhteydessä myös Otaniemestä ja sitä on päästy jo komentamaankin. Kuten aina suurempien satelliittien kanssa, ovat ensimmäiset viikot avaruudessa kriittisiä ja satelliitti herätellään tositoimiin rauhallisesti. 

Alla on vielä kuva hetkestä, jolloin satelliittikolmikko ponnahti laukaisusovittimesta avaruuteen. Sovittimen sisällä on jousi, joka suojaluukun avautumisen jälkeen sysää satelliitit varmasti, mutta samalla rauhallisesti ulos.

Näin voit kuunnella Aalto-2:n radiolähetystä

Pe, 05/26/2017 - 20:01 By Jari Mäkinen
Aalto-2 CW

Suomalaissatelliitti Aalto-2 aloitti toimintansa eilen kiertoradalla. Jos et usko, että se on parhaillaan avaruudessa, voit kuunnella sen kantoaaltoa itse.

Aalto-2 on käytännössä Maata kiertävä radiolähetin, jonka tunnus on ON01FI. 

Se lähettää koko ajan majakkasignaaliaan, niin sanottua CW-lähetystä (Continuous Wave) taajuudella 437,335 MHz. Tämä lähetys on morse-koodattuna merkit "AALTO2", jotka toistuvat minuutin välein. 

Jotta signaalin saisi kuuluviin, pitää satelliitin olla näkyvissä havaintopaikalta. Koska Aalto-2 lähetettiin matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta, sen rata on varsin lähellä avaruusasemaa, eikä se siksi tule kovin korkealle taivaalla Suomesta katsottuna. Parhaimmillaan eteläisestä Suomesta katsottuna Aalto-2 nousee vain noin 15° korkeuteen eteläisen horisontin yläpuolelle, eikä Keski-Suomen pohjoispuolella satelliittia – kuten ei avaruusasemaakaan – voi koskaan nähdä.

Vielä tällä hetkellä helpoin tapa selvittää satelliitin näkyminen (ja kuuluminen) on katsoa milloin avaruusasema on näkyvissä. Näin voi tehdä mm. Heavens-Above -sivustolla tai yleisemmin Euroopan avaruusjärjestön ISS-seurannassa (joka on myös alla).

Aalto-2 etääntyy kuitenkin vähitellen avaruusasemasta, joten pian sen sijainti tulee laskea varta vasten. Siihen tarvittavat ratakomponentit ovat tällä hetkellä seuraavat (siis lähes samat kuin Kansainvälisen avaruusaseman):

  • Aalto-2 (ON01FI)            
    1 25544U 98067A   17145.55443664  .00001584  00000-0  31400-4 0  9995
    2 25544  51.6416 151.1276 0005248 190.8247 317.2527 15.53926869 58237

Toistaiseksi kuitenkin avaruusaseman sijaintilaskurit internetissä kertovat tarpeeksi hyvin satelliitin sijainnin.

Parhaiten satelliitin radiosignaalin saa kuulumaan suunnattavalla antennilla, ja ellei käytössä ole tietokoneohjausta, niin suuntaamisessakin kannattaa käyttää apuna avaruusasemaa – jos vain on pimeää. Asema kun on selvästi kirkas, liikkuva tähtimäinen kohde taivaalla, jonka suuntaan antennia on helppo sojottaa.

Taajuus 437,335 MHz on lähetystaajuus, ja kun kyse on nopeasti avaruudessa liikkuvasta kohteesta, tulee ottaa huomioon myös satelliitin doppler-siirtymä, joka nostaa taajuutta kohti tultaessa ja laskee sitä satelliitin etääntyessä. Suomesta Aalto-2:ta kuunnellessa tämä ei kuitenkaan ole olennaista, koska satelliitti liikkuu havaitsijan suhteen hyvin sivusuunnassa, eikä siirtymä ole silloin suuri.

Aalto-2:n radiolähettimen teho on 1,2 W (dBm 30,8).

Otsikkokuvassa on ensimmäinen, Japanista viime yönä havaittu signaali ns. vesiputouksena visualisoituna. Tämän suomalaisittain merkittävän havainnon teki JA0CAW 25.5.2017 kello 15.54 Suomen aikaa.

Alla oleva video on nauhoitettu Aalto-2:n insinöörimallin kanssa, ja se lähetti signaaliaan tässä puolen minuutin välein. Lisäksi signaali on hyvin selvä, koska se tulee läheltä ja on voimakas.

Video: Näin Aalto-2 singahti avaruuteen

Aalto-2 pääsi tänään onnistuneesti omille teilleen avaruusasemalta ja se aloitti toimintansa suunnitellusti. 

Otaniemessä, Aalto-yliopistolla satelliitin lähettämistä Kansainväliseltä avaruusasemalta seurattiin tiiviisti. Sen jälkeen huomio siirtyi Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa oleviin radioamatööreihin, jotka kuuntelevat pikkusatelliitteja. 

Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa olevalta maa-asemalta ei kuultu mitään, mutta aseman antenni ei ollut Aalto-2:n kannalta optimaalinen ja sen ylilento tapahtui juuri samoihin aikoihin, kun satelliitti alkoi toimia lähetyksen jälkeen. Koreasta saatiin signaali, jonka tulkittiin olleen 99 % todennäköisyydellä Aalto-2:sta, mutta lopullinen varmistus saatiin hetkeä myöhemmin Japanista. Siellä Aalto-2:n lähettämä morsekoodi kuului hyvin ja selvästi – nyt oli varmaa, että satelliitti oli hengissä ja toimi avaruudessa!

Ensimmäinen kerta, kun Aalto-2:een voidaan olla yhteydessä Otaniemessä olevalta maa-asemalta on nyt torstaina juuri ennen keskiyötä. Tiimi aikoikin käydä saunassa ja kuunnella satelliittia yöllä sen jälkeen. 

Yllä olevalla videolla on tunnelmia Otaniemestä tänään iltapäivällä ja kuvia, joissa Aalto-2 sekä kaksi muuta QB50-satelliittia singahtavat ulos avaruuteen.

Aalto-2 ei pääsekään avaruuteen vielä tänään

Ti, 05/23/2017 - 11:02 By Jari Mäkinen

Kansainvälisellä avaruusasemalla tehdään tänään tiistaina klo 15 alkaen ylimääräinen avaruuskävely, koska aseman ulkopuolella viime lauantaina rikkoontunut tietokone pitää vaihtaa uuteen. Tämän seurauksena tälle päivälle suunnitellut nanosatelliitien laukaisut on lykätty myöhemmäksi. Niinpä myös Aalto-2:n pääsy "oikeasti" avaruuteen viivästyy.

Kyseessä on taas yksi viivästys Aalto-2:n matkassa, mutta todennäköisesti ja toivottavasti viimeinen.

Mikäli avaruuskävely sujuu suunnitellusti, saatetaan QB50-parven satelliitteja lähettää jo lähipäivinä; onkin todennäköistä, että Aalto-2 pääsee matkaan hyvin pian.

Ensimmäinen satsi avaruusasemalta lähetettäviä QB-50 -satelliitteja pääsi toimintaan jo viime viikolla, ja niitä seurataan jo tiiviisti.

”Toivottavasti avaruuskävely onnistuu ja avaruusasema saadaan huollettua. Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla. Seuraamme myös päivittäin muita QB50-projektin satelliitteja”, kertoo Aallon satelliittiprojektia johtava professori Jaan Praks Aalto-yliopiston tiedotteessa. 

QB50-hankkeen tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Siihen osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka on tehty ympäri maailmaa yliopistoissa. 

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuussa.

Juttu perustuu osittain Aalto-yliopiston tiedotteeseen. Otsikkokuva on vuonna 2012 tehdyltä avaruuskävelyltä.

Seuraava nanosatelliittirykelmä valmiina matkaan – mukana suomalainen Aalto-2

To, 02/16/2017 - 17:39 By Jari Mäkinen

Kun Cygnus-avaruusrahtialus nousee maaliskuussa Kansainväliselle avaruusasemalle, on sen mukana 40 pientä satelliittia, jotka kuuluvat kansainväliseen QB50-hankkeeseen. Cygnuksen luukku suljettiin eilen ja nyt se vain odottaa laukaisuaan.

Cygnuksen lento ei siis pärjää aivan eilisaamuiselle intialaiskantoraketin lennolle, jolla vietiin avaruuteen 104 pientä nanosatelliittia. 

Silti tämä rahtilento on historiallinen, sillä kyseessä on eräs suurimmista avaruusasemalta lähetettävistä satelliittiparvista.

Erityisen historialliseksi sen tekee se, että mukana on Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-2.

Kilpailu Aalto-1:n kanssa ensimmäisen avaruuteen pääsevän suomalaissatelliitin kunniasta käy siis kovana, sillä Aalto-1:n lento on nykysuunnitelman mukaan seuraava Kaliforniasta tehtävä SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin lento. 

Suomalainen, mutta belgialainen

Aalto-2 on siis tehty Otaniemessä ja se perustuu Aalto-1:n tekniikkaan. Se on kuitenkin virallisesti belgialainen satelliitti, koska se on osa QB50-satelliittiparvea. 

QB50 on belgialaisen Von Karman -instituutin hanke, johon osallistuu yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ympäri maailman. Koska satelliitit käyttävät yhteisiä radiotaajuuksia ja koska ne on tehty Von Karmanin hankkeen alaisuudessa, rekisteröidään ne Belgian avaruusalusrekisteriin. 

19 yliopistoa Euroopasta on tehnyt 35 satelliittia, 10 tulee Yhdysvalloista, kaksi Kanadasta, 3 Japanista ja yksi Brasiliasta. Näiden tärkein tehtävä tulee olemaan ilmakehän yläosien ja lähiavaruuden tutkiminen, mitä varten satelliitit kantavat hieman erilaisia mittalaitteita.

Aalto-2:ssa on mukana Oslon yliopistossa tehty Langmuir-luotain, eli varattujen hiukkasten lämpötilaa, tiheyttä ja sähköisyyttä mittaava laite.

Kun satelliitit ovat eri puolilla maapalloa ja putoavat alaspäin hieman eri tahtiin, saadaan hyvin kattava kuva ilmakehästä. Lisäksi satelliittien putoamista seuraamalla saadaan lisätietoja.

Euroopan komission on osallistunut satelliittien tekemiseen, mutta rahoitusta on saatu myös yliopistoilta ja kansallisilta rahoittajilta.

Aalto-2 testattavana Otaniemessä viime kesällä. Antennit eivät tässä ole lopulliset, vaan testeissä käytetyt versiot.

Kaupallisella kyydillä avaruusasemalle

QB50 etsiskeli aikanaan erilaisia edullisia vaihtoehtoja satelliittien laukaisuun ja päätyi lopulta luottamaan NanoRacks-yhtiöön, joka lähettää Nasan kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa nanosatelliitteja avaruuteen Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Tästä yllättävästä käänteestä koitui hankaluuksia monille satelliiteille, myös Aalto-2:lle. Avaruusasemalle vietävien satelliittien täytyy noudattaa miehitetyille avaruuslennoille asetettuja vaatimuksia, ja siksi esim. Aalto-2:n akut piti vaihtaa toisiin. Ja samalla ne piti testata uudelleen.

Aalto-2 toimitettiin lopulta eteenpäin laukaisupaikalle vietäväksi viime syksynä ja nyt se siis on Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä . Alus on tarkoitus laukaista avaruuteen Atlas V -kantoraketilla 17. maaliskuuta.

Kyseessä on seitsemän Cygnus-rahtarin laukaisu avaruusasemalle. Sen mukana on kaikkiaan noin 3500 kiloa rahtia.

Eräs aikaisemmista Cygnus-aluksista lähestymässä avaruusasemaa. Se napataan kiinni aseman robottikäsivarrella ja kiinnitetään sillä telakointiporttiin.