Aalto-satelliitit

Video: Aalto-2:n lähetys avaruusasemalta saatiin myös videolle

Saimme eilen ensimmäiset kunnolliset kuvat Aalto-2:n lähetyksestä omille teilleen. Se lähetettiin kiertoradalleen viime viikon torstaina Kansainväliseltä avaruusasemalta. Nyt on vuorossa videoversio.

Kuvissa ja videolla on selvästi kolme satelliittia, joista keskimmäinen on Aalto-2. Sen kanssa samalla vapautuksella omille teilleen lähtivät espanjalainen QBITO ja itävaltalainen SUSat. QB50-satellittiparven koodiniminä kolmikon jäsenet olivat ES01, FI01 ja AU01.

Kuvat otti avaruusasemalla vielä pari päivää oleva ESAn ranskalaisastronautti Thomas Pesquet, joka toivotti myös onnea "avaruusmaaksi" siirtyneelle Suomelle tuoreessa twiitissään:

Viimeinen kuva avaruudessa olevasta Aalto-2 -satelliitista

Ti, 05/30/2017 - 23:42 By Jari Mäkinen

Aalto-2, ensimmäinen suomalaistekoinen satelliitti avaruudessa, lähetettiin kiertoradalleen viime viikon torstaina Kansainväliseltä avaruusasemalta. Astronautit kuvasivat sitä ja kahta muuta samalla kerralla lähetettyä satelliittia – ja kuvat on nyt julkaistu.

Aalto-2:n kanssa samalla vapautuksella omille teilleen lähtivät espanjalainen QBITO ja itävaltalainen SUSat. QB50-satellittiparven koodiniminä kolmikon jäsenet olivat ES01, FI01 ja AU01.

Näissä kuvissa Aalto-2 on selvästi tumma, kultareunaisin aurinkopaneelien ja valkoisella antennilla varustettu satelliitti keskellä. Noin puolta tuntia vapautuksen jälkeen antennit ponnahtavat auki ja satelliitti alkoi lähettää merkkisignaaliaan.

Ensimmäisenä sen sai kuuluviin kunnolla japanilainen radioharrastaja vain parikymmentä minuuttia antennien avautumisen jälkeen.

Sittemmin satelliittiin on oltu yhteydessä myös Otaniemestä ja sitä on päästy jo komentamaankin. Kuten aina suurempien satelliittien kanssa, ovat ensimmäiset viikot avaruudessa kriittisiä ja satelliitti herätellään tositoimiin rauhallisesti. 

Alla on vielä kuva hetkestä, jolloin satelliittikolmikko ponnahti laukaisusovittimesta avaruuteen. Sovittimen sisällä on jousi, joka suojaluukun avautumisen jälkeen sysää satelliitit varmasti, mutta samalla rauhallisesti ulos.

Näin voit kuunnella Aalto-2:n radiolähetystä

Pe, 05/26/2017 - 20:01 By Jari Mäkinen
Aalto-2 CW

Suomalaissatelliitti Aalto-2 aloitti toimintansa eilen kiertoradalla. Jos et usko, että se on parhaillaan avaruudessa, voit kuunnella sen kantoaaltoa itse.

Aalto-2 on käytännössä Maata kiertävä radiolähetin, jonka tunnus on ON01FI. 

Se lähettää koko ajan majakkasignaaliaan, niin sanottua CW-lähetystä (Continuous Wave) taajuudella 437,335 MHz. Tämä lähetys on morse-koodattuna merkit "AALTO2", jotka toistuvat minuutin välein. 

Jotta signaalin saisi kuuluviin, pitää satelliitin olla näkyvissä havaintopaikalta. Koska Aalto-2 lähetettiin matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta, sen rata on varsin lähellä avaruusasemaa, eikä se siksi tule kovin korkealle taivaalla Suomesta katsottuna. Parhaimmillaan eteläisestä Suomesta katsottuna Aalto-2 nousee vain noin 15° korkeuteen eteläisen horisontin yläpuolelle, eikä Keski-Suomen pohjoispuolella satelliittia – kuten ei avaruusasemaakaan – voi koskaan nähdä.

Vielä tällä hetkellä helpoin tapa selvittää satelliitin näkyminen (ja kuuluminen) on katsoa milloin avaruusasema on näkyvissä. Näin voi tehdä mm. Heavens-Above -sivustolla tai yleisemmin Euroopan avaruusjärjestön ISS-seurannassa (joka on myös alla).

Aalto-2 etääntyy kuitenkin vähitellen avaruusasemasta, joten pian sen sijainti tulee laskea varta vasten. Siihen tarvittavat ratakomponentit ovat tällä hetkellä seuraavat (siis lähes samat kuin Kansainvälisen avaruusaseman):

  • Aalto-2 (ON01FI)            
    1 25544U 98067A   17145.55443664  .00001584  00000-0  31400-4 0  9995
    2 25544  51.6416 151.1276 0005248 190.8247 317.2527 15.53926869 58237

Toistaiseksi kuitenkin avaruusaseman sijaintilaskurit internetissä kertovat tarpeeksi hyvin satelliitin sijainnin.

Parhaiten satelliitin radiosignaalin saa kuulumaan suunnattavalla antennilla, ja ellei käytössä ole tietokoneohjausta, niin suuntaamisessakin kannattaa käyttää apuna avaruusasemaa – jos vain on pimeää. Asema kun on selvästi kirkas, liikkuva tähtimäinen kohde taivaalla, jonka suuntaan antennia on helppo sojottaa.

Taajuus 437,335 MHz on lähetystaajuus, ja kun kyse on nopeasti avaruudessa liikkuvasta kohteesta, tulee ottaa huomioon myös satelliitin doppler-siirtymä, joka nostaa taajuutta kohti tultaessa ja laskee sitä satelliitin etääntyessä. Suomesta Aalto-2:ta kuunnellessa tämä ei kuitenkaan ole olennaista, koska satelliitti liikkuu havaitsijan suhteen hyvin sivusuunnassa, eikä siirtymä ole silloin suuri.

Aalto-2:n radiolähettimen teho on 1,2 W (dBm 30,8).

Otsikkokuvassa on ensimmäinen, Japanista viime yönä havaittu signaali ns. vesiputouksena visualisoituna. Tämän suomalaisittain merkittävän havainnon teki JA0CAW 25.5.2017 kello 15.54 Suomen aikaa.

Alla oleva video on nauhoitettu Aalto-2:n insinöörimallin kanssa, ja se lähetti signaaliaan tässä puolen minuutin välein. Lisäksi signaali on hyvin selvä, koska se tulee läheltä ja on voimakas.

Video: Näin Aalto-2 singahti avaruuteen

Aalto-2 pääsi tänään onnistuneesti omille teilleen avaruusasemalta ja se aloitti toimintansa suunnitellusti. 

Otaniemessä, Aalto-yliopistolla satelliitin lähettämistä Kansainväliseltä avaruusasemalta seurattiin tiiviisti. Sen jälkeen huomio siirtyi Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa oleviin radioamatööreihin, jotka kuuntelevat pikkusatelliitteja. 

Etelä-Afrikassa, Johannesburgissa olevalta maa-asemalta ei kuultu mitään, mutta aseman antenni ei ollut Aalto-2:n kannalta optimaalinen ja sen ylilento tapahtui juuri samoihin aikoihin, kun satelliitti alkoi toimia lähetyksen jälkeen. Koreasta saatiin signaali, jonka tulkittiin olleen 99 % todennäköisyydellä Aalto-2:sta, mutta lopullinen varmistus saatiin hetkeä myöhemmin Japanista. Siellä Aalto-2:n lähettämä morsekoodi kuului hyvin ja selvästi – nyt oli varmaa, että satelliitti oli hengissä ja toimi avaruudessa!

Ensimmäinen kerta, kun Aalto-2:een voidaan olla yhteydessä Otaniemessä olevalta maa-asemalta on nyt torstaina juuri ennen keskiyötä. Tiimi aikoikin käydä saunassa ja kuunnella satelliittia yöllä sen jälkeen. 

Yllä olevalla videolla on tunnelmia Otaniemestä tänään iltapäivällä ja kuvia, joissa Aalto-2 sekä kaksi muuta QB50-satelliittia singahtavat ulos avaruuteen.

Video: Aalto-2 on nyt avaruudessa – signaali saatiin jo kuuluviin

Aalto-2 vapautettiin omille teilleen Kansainväliseltä avaruusasemalta tänään klo 14.55. Suomalaissatelliitin sinkoaminen ulos robottikäsivarren päästä tapahtui avaruusaseman lentäessä hieman Perun länsipuolella Tyynen valtameren päällä.

Jos satelliitti on toiminut normaalisti, se on nyt toiminnassa: yllä olevalla videolla Janne Kuhno ja Petri Niemelä kertovat mitä satelliitti teki (tai sen ainakin olisi pitänyt tehdä) heti vapautuksen jälkeen ja milloin siihen saataisiin ensimmäisen kerran yhteys.

 

Päivitys: 

Aalto-2:n signaali saatiin ensi kerran selvästi kuuluviin vain noin tunnin kuluttua avaruuteen lähettämisestä: japanilainen radioharrastaja sai satelliitin kantoaallon tallennettua klo 15.54.

”Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa. Ensimmäinen ohjausyhteys saadaan satelliittiin jo varmaan tänään keskiyöllä, kun Aalto-2 on näkyvissä Espoosta”, kertoo Niemelä, joka operoi Aalto-yliopiston maa-asemaa.

Jo ennen Japanista saatua signaalia saatiin Etelä-Koreasta viesti siitä, että Aalto-2:n signaali olisi saatu sieltäkin kuuluviin. Tuolloin asiasta ei oltu kuitenkaan täysin varmoja.

Aalto-2 ei pääsekään avaruuteen vielä tänään

Ti, 05/23/2017 - 11:02 By Jari Mäkinen

Kansainvälisellä avaruusasemalla tehdään tänään tiistaina klo 15 alkaen ylimääräinen avaruuskävely, koska aseman ulkopuolella viime lauantaina rikkoontunut tietokone pitää vaihtaa uuteen. Tämän seurauksena tälle päivälle suunnitellut nanosatelliitien laukaisut on lykätty myöhemmäksi. Niinpä myös Aalto-2:n pääsy "oikeasti" avaruuteen viivästyy.

Kyseessä on taas yksi viivästys Aalto-2:n matkassa, mutta todennäköisesti ja toivottavasti viimeinen.

Mikäli avaruuskävely sujuu suunnitellusti, saatetaan QB50-parven satelliitteja lähettää jo lähipäivinä; onkin todennäköistä, että Aalto-2 pääsee matkaan hyvin pian.

Ensimmäinen satsi avaruusasemalta lähetettäviä QB-50 -satelliitteja pääsi toimintaan jo viime viikolla, ja niitä seurataan jo tiiviisti.

”Toivottavasti avaruuskävely onnistuu ja avaruusasema saadaan huollettua. Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla. Seuraamme myös päivittäin muita QB50-projektin satelliitteja”, kertoo Aallon satelliittiprojektia johtava professori Jaan Praks Aalto-yliopiston tiedotteessa. 

QB50-hankkeen tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Siihen osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka on tehty ympäri maailmaa yliopistoissa. 

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuussa.

Juttu perustuu osittain Aalto-yliopiston tiedotteeseen. Otsikkokuva on vuonna 2012 tehdyltä avaruuskävelyltä.

Nyt tapahtuu: Aalto-1 lähti kohti laukaisupaikkaa

Pitkä odottelu alkaa olla ohi, sillä Aalto-1 on tätä kirjoitettaessa matkalla Intiaa, mistä tämä ensimmäinen suomalaisrekisteriin laitettava satelliitti lähetetään avaruuteen näillä näkymin kesäkuun alkupuolella.

Aalto-1 -blogiVaikka viime viikkoina päähuomio on ollut Aalto-2 -satelliitissa, joka on jo avaruudessa Kansainvälisellä avaruusasemalla. Se lähetetään sieltä ulos avaruuteen, eli "kunnolla" avaruuteen ensi tiistaina klo 14.30 Suomen aikaa.

Sen edeltäjä, kovasti Falcon 9 -kantoraketin ongelmien vuoksi viivästynyt Aalto-1 pääsee näillä näkymin sen seuraksi Maata kiertämään kesäkuussa.

Konkreettiset valmistelut tätä varten ovat nyt alkaneet: satelliitti on matkalla Intiaan kohti Sriharikotan niemimaalla sijaitsevaa Satish Dhawanin avaruuskeskusta, missä se asennetaan kesäkuun alussa PSLV-raketin nokkaan.

Laatikot, joissa Aalto-1 kumppaneineen ovat matkalla Intiaan, ovat otsikkokuvassa kuvattuna Delftissä, Hollannissa, juuri ennen matkaan lähtöä.

Aalto-1 on askeleen lähempänä avaruutta – Aalto-2 pääsee pian toimintaan

Ke, 05/17/2017 - 23:45 By Jari Mäkinen
Aalto-1 laukaisusovittimen sisällä

Asiat menevät nyt eteenpäin ja Suomesta on tulossa kaikkien määritelmien mukaan pian avaruusvalta: Aalto-2 singotaan ulos avaruusasemalta ensi tiistaina ja Aalto-1:n laukaisu tulee koko ajan lähemmäksi.

Tietysti näin viime hetkellä on tapahtunut taas pieniä viivytyksiä. 

Kun vielä maaliskuussa näytti siltä, että Aalto-1:n laukaisu tapahtuisi jo huhtikuun lopussa, on lento nyt suunnitteilla kesäkuun  alkuun. Intialaisen PSLV:n laukaisua on lykätty vähä vähältä koko ajan hieman eteenpäin, mikä johtuu osaltaan siitä, että mukaan rakettiin otetaan näin viime hetkellä Aalto-1:n kaltaisia satelliitteja, joita ei oltu alun perin suunniteltu lennolle.

Koska raketissa on tilaa, voidaan satelliitteja ottaa kyytiin lyhyelläkin varoitusajalla. 

PSLV-kantoraketin laukaisua osaltaan lykkäsi myös samalta Satish Dhawanin avaruuskeskukselta viime viikolla laukaistu toinen raketti, joka vei Etelä-Aasian maita varten tehdyn tietoliikennesatelliitin geostationaariradalle.

Aalto-1:n laukaisuvalmistelut ovat edenneet siten, että satelliitti siirrettiin viime viikolla PSLV-raketissa käytettävään niin sanottuun laukaisusovittimeen. Satelliitit asennetaan rakettiin sovittimen sisään ja sovitin kiinnitetään raketin nokkaan päähyötykuorman alle. Satelliitit laukaistaan sovittimesta avaruuteen omille teilleen.

Tämä toimenpide (mistä yllä oleva kuva on) tehtiin Hollannissa, Delftissä samassa puhdastilassa, missä Aalto-1 asennettiin noin vuosi sitten Falcon 9 -kantoraketin kanssa käytettävän sovittimen sisään. Suomalaissatelliitti omn odottanut lentoaan koko ajan Alankomaissa, mutta on viimein juuri näinä päivinä lähdössä matkalleen kohti Intiaa.

Tällä hetkellä siis laukaisu on suunnitteilla kesäkuun alkuun.

Kun Aalto-2 laukaisiin avaruuteen noin kuukaisi sitten, pohdittiin monissa paikoissa muuttuiko Suomi silloin avaruusvallaksi.

Aalto-2 laukaisiin avaruuteen jo 18. huhtikuuta Cygnus-avaruusrahtialuksen mukana ja alus on ollut kiinnitettynä avaruusasemaan huhtikuun 22. päivästä alkaen.

Virallista määritelmää avaruusmaalle ei ole, mutta sellaisena voi pitää sitä, että kyseisen valtion rekisterissä oleva satelliitti on avaruudessa … mieluiten vielä toiminnassa.

Näin ollen Aalto-2 ei tehnyt Suomesta avaruusvaltiota, koska se on virallisesti rekisteröity Belgiaan, eikä satelliitti ole vielä avaruudessa, vaikka onkin jo kiertoradalla. Sehän sijaitsee parhaillaan Kansainvälisen avaruusaseman sisällä, miellyttävästi samoissa olosuhteissa avaruuslentäjien kanssa.

Mutta pian se pääsee toimintaan!

Ensimmäiset QB50-parven satelliitit – joista yksi Aalto-2 on – singottiin ulos asemalta eilen. Cygnuksen mukana on kaikkiaan 28 QB50-satelliittia, eikä niitä kaikkia voida lähettää avaruuteen avaruusaseman sisältä kerralla.

Laukaistavat satelliitit siirretään Cygnuksen sisältä aseman japanilaisen Kibo-laboratorion sisälle, missä ne asetetaan siellä olevan ilmalukon sisälle laukaisusovittimissaan. Ilmalukko suljetaan sisäpuolelta, tyhjennetään ilmasta ja avataan ulkopuolelta, jolloin robottikäsivarsi voi ottaa satelliitit päähänsä. Ne suunnataan ennalta tarkasti laskettuun turvalliseen suuntaan ja ponnautetaan sovittimen sisällä olevien jousien avulla omille teilleen.

Tässä ensimmäisessä lähetyssarjassa on seitsemän usean satelliitin rypästä, ja loput satelliiteista lähetetään ensi viikolla. 

Aalto-2 on tässä toisessa ryppäässä, ja näillä näkymin se pääsee maistamaan avaruuden olosuhteita ja aloittamaan toimintansa tiistaina 23. toukokuuta: sen lähetys avaruusasemalta tapahtuu klo 14.30 Suomen aikaa. 

Aalto-yliopistossa valmistaudutaan jo ottamaan vastaan Aalto-2:n signaali. Avaruusasema ei nouse kuin noin 10 asteen korkeudelle eteläisen Suomen horisontista katsottuna, mutta jos satelliitti alkaa toimia normaalisti, siihen saataneen yhteys myös Otaniemestä.

Joka tapauksessa yhteydenpitoon Aalto-2:n kanssa käytetään pääasiassa paremmissa paikoissa olevia yhteistyökumppanien maa-asemia.

Aalto-1 tulee puolestaan olemaan Maan ympärillä napojen kautta kulkevalla radalla, joten se tulee lentämään myös komeasti suoraan Suomen päällä.

Juttua on päivitetty 18. toukokuuta klo 12.30 Aalto-2:n tarkentuneella lähetysajalla.