No nyt on hiukkasfyysikko hyvin iloinen: W-bosoni sai tarkan massan

Eräs jännimmistä ja tärkeimmistä alkeishiukkasista, W-bosoni, nousi kuuluisuuteen vuonna 1984, kun sen löytämisestä annettiin Nobelin palkinto. Löytö tapahtui Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä vuotta aikaisemmin, mutta vasta nyt, yli 30 vuotta myöhemmin, on vaakaa selvästi karsastaneen hiukkasen tarkka massa saatu selville.

Julkaistu: 13.02.2018 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Neandertalinihminen ei osannut piirtää – tuho tuli

Neandertalilaisia saattoi elää Euroopassa vielä noin 30 000 vuotta sitten eli nykyihmisen rinnalla kuljeskeli pitkään toinenkin fiksu kaveri. Ei kuitenkaan riittävän fiksu.

Julkaistu: 11.02.2018 / Kirjoittanut Markus Hotakainen

Tutkijat ko­put­tavat oviin ja et­sivät vaik­ka nii­tyl­tä – videolla näytteitä

Ungarinyinin, torlakin ja vepsän kieliä halutaan tutkia ja elvyttää, kun se vielä on mahdollista. Niitä yhdistää kolme asiaa: puhujat ovat iäkkäitä, puhuttu muoto on vahvempi kuin kirjoitettu ja ne ovat uhanalaisia.

Julkaistu: 24.01.2018 / Kirjoittanut admin

Huima ehdotus: Tuhat mitta-asemaa tutkimaan maapallon kuntoa

Tunnettu aerosolitutkija, akateemikko Markku Kulmala ehdottaa Nature-lehdessä maailmanlaajuisen mittausverkoston rakentamista planeettamme tilan selvittämiseksi ja jatkuvaksi seuraamiseksi. Tuhat asemaa riittäisi – esimerkkinä suomalaisten SMEAR.

Julkaistu: 08.01.2018 / Kirjoittanut Toimitus

Nyt se on todistettu: Suomi tuoksuu metsältä ja näyttää järveltä

Moniaistisen kokemuksen tutkimusmenetelmällä on selvitetty mitä suomalaiset maastaan ajattelevat. Se ei ole yllätys: lähes puolet näkee mielessään järvimaiseman ja mieltävänsä tuoksuksi metsän tai puun.

Julkaistu: 19.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Video: Gravitaatioaallot hyvin tyhjentävästi (Fysiikan Nobel-esitelmät 2017)

Vuoden 2017 Nobel-juhlallisuudet Tukholmassa päättyivät eilen sunnuntaina palkintojen jakoseremoniaan ja suureen juhlaillalliseen. Palkitut saapuivat kuitenkin paikalle naapurimaahamme jo edeltävällä viikolla, ja perinteiseen tapaan he pitivät silloin myös esitelmät aiheista, joista palkinnot heille myönnettiin.

Julkaistu: 11.12.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Miten sisäinen kellomme toimii? (Lääketieteen Nobel-esitelmät 2017)

Vuoden 2017 Nobel-juhlallisuudet Tukholmassa päättyivät eilen sunnuntaina palkintojen jakoseremoniaan ja suureen juhlaillalliseen. Palkitut saapuivat kuitenkin paikalle naapurimaahamme jo edeltävällä viikolla, ja perinteiseen tapaan he pitivät silloin myös esitelmät aiheista, joista palkinnot heille myönnettiin.

Julkaistu: 11.12.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Solut näkyviin paremmin kuin koskaan! (Kemian Nobel-esitelmät 2017)

Vuoden 2017 Nobel-juhlallisuudet Tukholmassa päättyivät eilen sunnuntaina palkintojen jakoseremoniaan ja suureen juhlaillalliseen. Palkitut saapuivat kuitenkin paikalle naapurimaahamme jo edeltävällä viikolla, ja perinteiseen tapaan he pitivät silloin myös esitelmät aiheista, joista palkinnot heille myönnettiin.

Julkaistu: 11.12.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Känny vakoilee myös mielenterveyttä: tuloksena mm. vähemmän yllättävä seikka yökuykkujista

Älykännykät voidaan valjastaa myös käyttäytymisemme tarkkailuun. Tästä voi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa.

Julkaistu: 07.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Video: mitä tapahtuu oikeasti, kun kahviin lisätään kermaa?

Julkaistu: 02.12.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Finnarp 2017 -retkikunta matkalla kohti Etelämannerta

Suomen tämänvuotinen Etelämanner-retkikunta Finnarp 2017 lähti matkaan 4. marraskuuta ja on nyt odottamassa jatkolentoa Etelämantereelle Kapkaupungissa. Lumimyrsky Antarktiksella viivyttää matkantekoa.

Julkaistu: 12.11.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Suomalais-uusiseelantilainen tutkimusryhmä Etelämantereella VR-hommissa

On taas se aika vuodesta, jolloin tutkijat lähtevät Etelämantereelle. Ensimmäisten lähtijöiden joukossa olivat suomalaiset, tosin tämä Helsingin yliopiston kolmikko on uusiseelantilaisen ryhmän mukana tekemässä heille kuvaushommia.

Julkaistu: 22.10.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Fysiikan Nobel 2017 (kaikkea muuta kuin yllättäen) gravitaatioaaltojen löytäjille

Julkaistu: 03.10.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Lääketieteen Nobel vuorokausirytmiä tutkineille

Julkaistu: 02.10.2017 / Kirjoittanut admin

Kolmas paikka mukaan painovoima-aaltojen metsästykseen

Painovoima-aaltojen havaitseminen tapahtuu toivottavasti helpommin ja tarkemmin tulevaisuudessa, kun tähän saakka ainoat varmat havainnot tehnyt amerikkalainen LIGO-observatorio saa mukaansa nyt eurooppalaisen Virgon.

Julkaistu: 04.08.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Jääkauden lopulla sattui jättimäisiä metaanipurkauksia - voivat ehkä alkaa uudelleenkin

Barentsinmeren pohjasta purkautui viime jääkauden lopulla suuria määriä metaania. Samoin voi käydä vielä uudestaankin, mikäli Grönlannin tai Antarktiksen jäätiköt alkavat sulaa vauhdilla. Tuore tutkimus antaa vihiä tapahtumien määristä ja laajuudesta.

Julkaistu: 05.06.2017 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Video: Akatemiaprofessori Matti Lassas on salapoliisi ja pohtii näkymättömyysviittaa

Julkaistu: 04.06.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Miksi ihmissyöntiä pidetään iljettävänä?

Seuraava juttu ja yllä oleva video on julkaistu AntroBlogissa ja ne julkaistaan myös tiedetuubissa AntroBlogin luvalla. Jutun on kirjoittanut Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaineessa jatko-opiskelijana oleva Juuso Koponen. Juttua ei ole muutettu alkuperäisestä.

Julkaistu: 03.06.2017 / Kirjoittanut Anonyymi

Uudet tieteen huippuyksiköt valittu

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2018–2025.

Julkaistu: 01.06.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Pernarutto uinuu ikiroudassa

Sulavasta ikiroudasta paljastuu uusia, tuntemattomia mikrobeja. Ne voivat olla vaaraksi meille, mutta suurempi uhka on niiden ilmastonmuutosta ruokkiva voima, sanoo tuore akatemiatutkija Jenni Hultman Yliopisto-lehden jutussa.

Julkaistu: 29.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Big data auttoi selvittämään rauduskoivun historiaa

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet koivun lajiutumishistoriaa perimästä kerätyllä big datalla tutkimusprojektissa, jossa määritettiin kaikkiaan 150 koivun perimät.

Julkaistu: 13.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Aranda ja liidin tutkivat mm. vedenvaihtoa Selkämerellä

Tutkimusalus Aranda on juuri nyt Selkämerellä noin 100 km itään Gävlestä. Tälle tuoreimmalle tutkimusmatkalleen alus lähti viime tiistaina ja sen mukana on uudenlainen tutkimusrobotti, niin sanottu liidin.

Julkaistu: 06.05.2017 / Kirjoittanut Toimitus

LHC hyrähti taas käyntiin – takana kuukausia kestänyt massiivinen kaapelirumba

Maailman suurimman hiukkaskiihdyttimen jokatalvinen lepohetki päättyi juuri ennen vappua. Nyt Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNin LHC jatkaa aineen salaisuuksien tonkimista.

Julkaistu: 03.05.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Kaaosmatemaatikolle kasapäin eurorahaa

Kvanttikenttiä ja todennäköisyysteoriaa tutkiva Antti Kupiainen on saanut Euroopan tutkimusrahastolta tutkimusryhmälleen mittavan rahoituksen. Ryhmä soveltaa teoreettisessa fysiikassa kehitettyjä menetelmiä stokastisten ilmiöiden matemaattisiin malleihin.

Julkaistu: 04.04.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Video: Näin tornado syntyy

Yhdysvaltain keskiosien laajoilla tasangoilla on usein huimia pyörremyrskyjä, tornadoja, jotka saavat aikaan paljon tuhoa ja joita myrskybongarit tulevat katsomaan kautta maailman.

Julkaistu: 18.03.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Uudet Akateemikot nimetty: kasvifysiologi, aerosoliguru ja filosofi

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro, akatemiaprofessori Markku Kulmala ja emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto ovat uusia tieteen akateemikoita.

Julkaistu: 10.03.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Video: Katso tämä erinomainen animaatio, jos ajan ja avaruuden luonne ihmetyttää

Eurooppalainen hiukkastutkimuskeskus CERN ja TED-Ed ovat tuottaneet pienen sarjan aivan erinomaisia fysiikan perusasioita esitteleviä videoita.

Julkaistu: 17.02.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Näin tehdään mullistavaa grafeenia

Grafeeni on hiiltä, missä on toisiinsa hyvin tiukasti kiinnittyneitä hiiliatomeja vain yhden atomikerroksen paksuisena levynä. 

Julkaistu: 03.02.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Näin tehdään timanttipuristuksella mahdotonta metallivetyä

Metallinen vety on omituinen idea vuodelta 1935. 

Julkaistu: 27.01.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Suomalaistutkijat opettelevat tekemään sadetta arabeille

Kyseessä eivät ole sadetanssit tai taikaloitsut, vaan sopivien aerosolien levittäminen taivaalle. Menetelmästä olisi suurta apua kuivuudesta kärsiville alueille, kuten Arabiemiraateille. Suomalaistutkija sai sieltä merkittävän apurahan.

Julkaistu: 26.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Terveisiä Etelämantereelta! Kuvaraportti Finnarp 2016 -retkikunnalta.

Suomalaiset ovat jälleen työn touhussa Etelämantereella. Pääjoukko Finnarp 2016 -retkikunnasta on ollut jo joulukuun alusta alkaen huoltamassa Aboa-asemaa ja ryhmän ainoa tutkija on juuri saapumassa paikalle.

Julkaistu: 16.01.2017 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Puijon hyppyrimäen lumetus näkyy avaruuteen

Yleisesti ottaen pilvet jäähdyttävät ilmastoa, mutta erityisesti vettä sisältävät arktiset pilvet toimivat päinvastoin ja vaikuttavat merkittävästi arktisten alueiden sulamiseen. Näin kertoi professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistosta eilen Tieteen päivillä.

Julkaistu: 12.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Inhoatko kielioppia? Tutkija kertoo miten opettaja voi muuttaa vihan rakkaudeksi.

Melkeinpä kaikki sanovat kieliopin pänttäämisen olevan joko ikävää tai jopa inhottavaa. Emme tiedä onko dosentti Kaisu Rättyä ollut poikkeus, mutta hän on tutkinut kieliopin opetusta ja kertoo mitä tulevat opettajat voivat omassa opetuksessaan tehdä toisin, jotta kieliopin opetus olisi mielekästä.

Julkaistu: 02.01.2017 / Kirjoittanut Toimitus

Kemiallinen joulukalenteri 21/24: Paperinen joulu

Paperi on varsin arkinen asia, mutta yhtä kaikki varsin tärkeä osa joulua. Lahjat paketoidaan joulupaperiin ja pöytiin katetaan joulukuvioisia servettejä. Paperimassapallerot ja paperiset lumihiutaleet hoitavat koristeiden virkaa. Postissa kulkee eessuntaas paperisia kirjeitä, kartonkikortteja ja pahvilaatikoita.

Julkaistu: 21.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 20/24: Joulusiivouksen taikaa

Tänään joulukalenterissa pohditaan joulusiivouksen ongelmia. Pesuaineita kun löytyy kaupoista lukemattomia, mitä niistä pitäisi käyttää mihinkin? Marttoja lainaten "kodin siivouksessa pärjää kuitenkin melko pienellä valikoimalla".

Julkaistu: 20.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 19/24: Teemme tulta 1800-luvun tapaan

Kynttilät ja lumoava takkatuli kuuluvat erottamattomasti joulun tunnelmaan. Niiden käyttöön liittyy erottamattomasti eräs tärkeä mutta lähes huomaamaton keksintö 1800-luvulta.

Julkaistu: 19.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 18/24: Valkoinen joulu vaikka väkisin

Ilmatieteen laitoksen lumikartan mukaan lunta on juuri nyt lähes koko maassa, paitsi lounaisosissa.

Julkaistu: 18.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 17/24: Hajusintti ja muut joulukukat

Kreikan mytologiasta löytyy nuorukainen nimeltään Hyakinthos. Hän oli jumala Apollonin rakastaja/rakastettu, joka kuoli ikävässä kiekonheitto-onnettomuudessa.

Julkaistu: 17.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 16/24: Mikä yhdistää hehkuviiniä ja lastulevyä?

Ainoassa oikeassa glögissä on punaviiniä, sanoo yksi. Toiselle semmoinen on ihan selvää hehkuviiniä, glögissä kun pitää olla rommia tai muuta tujakkaa! Kolmas taas haluaa glöginsä ehdottomasti alkoholittomana ja mehupohjaisena. Makuasioista voi aina kiistellä.

Julkaistu: 16.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 15/24: Kuinka pukin parta pysyy paikallaan?

Aito, oikea joulupukki ei tekopartaa tarvitse, mutta moista käyttävät apupukit saisivat luoda aina partaa pukiessaan pari kaunista ajatusta herralle nimeltä Joseph Shivers.

Julkaistu: 15.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Kemiallinen joulukalenteri 14/24: Hyvä paha alkoholi

Moni käyttää joulun tienoolla täysin tietämättään alkoholia. Eikä se ole yleensä vaarallista. Alkoholeja on nimittäin lähes lukematon määrä.

Julkaistu: 14.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 13/24: Lucia muistuttaa D-vitamiinista

Lucian päivä kurottaa juurensa moneen juhlaan: Siinä muistetaan pakana-aikojen talvipäivänseisausta, Lussi(n)yön noitien ja yliluonnollisten olioiden mekastusta, sekä marttyyrinä vuonna 304 kuollutta sisilialaista Luciaa.

Julkaistu: 13.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Arkijärjen vastaiset kvanttiarvet voisivat tuottaa uudenlaisia transistoreita

Tampereella kehitetty uudenlainen kvanttifysiikan arpeutumisteoria auttaa selittämään aiempia tuloksia ja osoittaa jälleen kerran sen, että vaikka kvanttimekaniikka tuntuu usein toimivan arkijärjen vastaisesti, se kuitenkin toimii. Ja hyvin.

Julkaistu: 12.12.2016 / Kirjoittanut Toimitus

Kemiallinen joulukalenteri 12/24: Kaneli vie kielen mennessään

Piparkakut, kanelipullat, riisipuuro, luumukiisseli, ja monet monet muutkin jouluisat elämykset saavat makunsa ainakin osaksi kanelista.

Julkaistu: 12.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 11/24: Litium saa joulun tähdet välkkymään

Joulun lahjoihin kuuluu monia hilavitkuttimia ja hyötylaitteita, jotka toimivat paristoilla tai akuilla. Kenties yleisin nyt käytössä oleva uudelleenladattava akkutyyppi on ns. litiumioniakku – tai litiumpolymeeriakku – ja olennaista siinä on litium.

Julkaistu: 11.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Video: Ruoan tulevaisuus – vuoden 2016 Nobel-keskustelu

Tämä vuoden Nobel-viikko on parhaillaan huipentumassa, kun Nobelin rauhanpalkinto jaetaan Oslossa ja tänään illalla nobelistit kokoontuvat Tukholmassa juhalliselle illalliselle.

Julkaistu: 10.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Kemiallinen joulukalenteri 10/24: Hiilihapollista sihijuomaa

Jouluna itse kukin juo jotain kuplivaa juomaa, oli se sitten sitruunasoodaa tai muuta limonaadia, vissyvettä, olutta tai vaikkapa samppanjaa. Kaikista löytyy hiilihappoa, tämän päivän poksahtelevaa ainetta.

Julkaistu: 10.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Kemiallinen joulukalenteri 9/24: Pumpulia ja puuvillalankaa

Pari päivää sitten kerroimme polyesterikuiduista. Kankaiden valmistuksessa käytetään muitakin aineita, kuten vaikkapa tänään joulukalenteriluukun takaa pursuavaa puuvillaa.

Julkaistu: 09.12.2016 / Kirjoittanut Jarmo Korteniemi

Video: Nobelin taloustieteen palkintoesitelmä 2016

Tuskin kukaan Suomessa on jäänyt pimentoon siltä, että Nobelin tämänvuotisen taloustieteen palkinnon sai suomalainen Bengt Holmström. Paitsi että hän jakaa palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa, Holmström on asunut ja työskennellyt jo pitkään Yhdysvalloissa ja itse asiassa kyseessä ei ole Nobelin palkinto, vaan Ruotsin valtionpankin myöntämä palkinto Alfred Nobelin kunniaksi.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen

Video: Nobelin lääketieteen palkintoesitelmä 2016

Tämänvuotisen Nobelin palkinnon lääketieteen tai fysiologian alalla tulee nyt ensi lauantaina Tukholmassa pidettävässä juhlallisessa seremoniassa saamaan japanilainen Yoshinori Ohsumi.

Julkaistu: 08.12.2016 / Kirjoittanut Jari Mäkinen