Hyvää huomenta, Philae!
28.03.2014

Komeettaluotain Rosetta heräsi pitkästä horroksestaan tammikuun lopussa ja se on sen jälkeen käynnistellyt hiljalleen laitteitaan ja kameroitaan.

Tänään sen mukana kohti komeetta Churyumov-Gerasimenkoa matkaava laskeutuja Philae heräsi puolestaan unesta. Tapausta seurattiin ja juhlittiin tänään Saksassa maan avaruushallinto DLR:n tiloissa Kölnissä, missä sijaitsee laskeutujan oma lennonvalvomo. Laskeutumisen aikana Rosettan ja Philaen ohjaamisessa sekä tietomäärän hallinnassa on niin paljon puuhaa, että kaksi valvomoa on tarpeen.

Saksa on laskeutujan päärakentaja, mutta mukana on koko joukko eurooppalaisia ja muitakin kumppaneita. Myös Suomi on mukana Philaessa, sillä Ilmatieteen laitoksessa on tehty sen muistipiirit ja laitos on päävastuussa laskeutujan veden etsintään käytettävästä, PP-laitteesta (Permittivity Probe). PP-laite liittyy laskeutujassa olevaan suurempaan instrumenttikokonaisuuteen, SESAMEen, jonka tehtävänä on mitata komeetan ytimen pintakerrosten ominaisuuksia, erityisesti sähköisiä ominaisuuksia. PP-laitteen anturit ovat ensimmäiset komeetan pintaan osuvat laskeutujan osat, koska laskeutujan laskutelineinä toimivien jalkojen tassut ovat itse asiassa laitteen antureita.

Lennonvalvomon näyttöruuduille ilmestynyt muutos käyrässä kertoi Philaen heränneen. Nyt sen alijärjestelmiä ja mittalaitteita käynnistetään vähitellen.

Philae pääsee tositoimeen näillä näkymin marraskuussa 2014, mutta päätös ajankohdasta ja paikasta, minne se suuntaa, tehdään luonnollisesti vasta sen jälkeen, kun Rosetta on ensin ennättänyt tutkia ja kuvata komeetan pintaa tarpeeksi. Tämä alkaa näinä aikoina, sillä jo parin kuukauden päästä Rosetta pääsee komeettansa luokse. Todennäköisesti elokuussa jo tiedetään minne Philae suuntaa.

Komeetan heikko painovoimakenttä tekee laskeutumisesta hieman erilaista kuin esimerkiksi Marsiin laskeutumisesta: hidastamisen sijaan laskeutumisrakettimoottori tehtävänä on nyt työntää laskeutujaa kohti komeetan pintaa.

"Laskeutuminen kestää vartista puoleen tuntiin riippuen siitä, miltä korkeudelta päätämme aloittaa laskeutumisen. Radiosigaalin hitauden vuoksi emme voi mitenkään kauko-ohjata laskeutumista, vaan luottaa luotaimen oman automatiikan toimintaan", selitti laskeutujasta vastaava Philippe Kletzkine jokunen vuosi sitten haastattelussa. "Laskeutumiskäskyn jälkeen voimme vain toivoa parasta ja odottaa radioviestiä komeetan pinnalta."

Pintakosketuksen aikaan laskeutuja ankkuroi itsensä pinnalle kahdella harppuunamaisella ankkurilla. Tämän jälkeen sen laskeutumisjaloissa olevat ruuvit kiinnittävät värkin tiiviimmin pintaan kiinni. Koska komeetan pinnan tarkkaa rakennetta ei tiedetä, on harppuunoissa kaksimetriset vaijerit siltä varalta, että kiinteän pinnan päällä on paksulti höttömäistä ainetta!

"Pinta voi olla hyvinkin haperoa jäämurskaa tai kivikovaa kalliota, joten harppuunat on suunniteltu toimimaan mahdollisimman erilaisissa pintamateriaaleissa", selittää Kletzkine ja huomauttaa hymyillen, ettei koskaan aikaisemmin avaruuslaitteissa ole tarvittu ankkureita. Jos tarrautuminen Churyn otsalle ei onnistu, sinkoutuu laskeutuja takaisin avaruuteen.

Tiedetuubi on kertonut Rosetta-luotaimesta jo muun muassa näissä jutuissa:

  • Tässä on Chury, Rosettan kohdekomeetta
  • Rosettan vuosi
  • Hyvää huomenta, Rosetta!
  • …ja sitten luotain sanoi ”Piip!”
  • Muista komeettagladiaattori Giotto!
  • Philaen testikappale testattavana DLR:n tiloissa ennen lentomallin viimeistelyä ja Rosetta-luotaimen kylkeen kiinnittämistä sekä laukaisua avaruuteen.