Rosetta on ollut kiertämässä komeettansa ympärillä elokuun 6. päivästä alkaen, eli noin kahden viikon ajan. Tarkalleen ottaen tuon komeetan luokse saapumisen jälkeen Rosettaa on ohjattu aktiivisesti komeettaytimen ympärillä epävakaata kolmiomaista (aivan tarkalleen tetrahedraalista) rataa pitkin, jolloin luotain on ollut välillä lähempänä ja välillä kauempana komeetasta. Tämän voi huomata esimerkiksi navigointikameran päivittäisistä kuvista, joissa etäisyys on sahannut edes takaisin alle 90:n ja yli 100:n kilometrin välillä.
Tällä haavaa siis Rosetta ei ole vielä komeetan ympärillä radalla, missä se pysyy komeettaytimen vetovoiman ansiosta, vaan jokaisessa kolmion mutkassa luotaimen ohjausrakettimoottoreita käytetään, jotta rataa voidaan kääntää juuri halutunlaiseksi.
Jokaisessa mutkassa samalla lähintä etäisyyttä ytimestä on pudotettu alaspäin, eli Rosettaa ajetaan spiraalimaisesti lähemmäksi kohdettaan. Eilen, 17. elokuuta, oli vuorossa jo kolmas näistä ohjauspoltoista: kuusi minuuttia ja 19 sekuntia kestänyt rakettimoottorien käyttö käänsi rataa ja ohjasi luotaimen ohittamaan komeetan 80 kilometrin päästä elokuun 20. päivänä. Silloin on vuorossa jälleen yksi poltto, jolla mennään edelleen lähemmäksi. 24. elokuuta Rosetta on jo vain 50 kilometrin päässä Churystä.
Kuinka iso onkaan Rosetta-komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko? Otsikkokuvassa komeetan ydin on kuvattuna suhteessa Helsingin keskustaan, eli mikäli komeetan pinnalla voisi juosta kuten Maan pinnalla, ehtisi sen ympäri hölkkäämään hienosti parissa tunnissa.
