Ti, 11/25/2014 - 15:10 By Jari Mäkinen

Viime viikolla julkistettiin kolme uutta, kiinnostavaa hanketta luotaimen lähettämiseksi Kuuhun. Brittivetoinen Lunar Mission One on jälleen yksi, mutta nyt hieman erilainen yksityinen hanke, Etelä-Korea aikoo liittyä aasialaisten naapuriensa kuumatkaajajoukkoon ja lisäksi Afrikka aikoo nousta kuualuksellaan avaruusvaltojen joukkoon.

Kahdelle näistä yhteistä on se, että niitä toteutetan joukkorahjoituksella ja täysin yksityisin voimin – jopa harrastajien avulla.

Näistä kiinnostavin on omalla tavallaan afrikkalaisten kuuhanke, koska sen tarkoituksena on yhdistää eri Afrikan maita ja näyttää, mihin Afrikka halutessaan kykenee.

Yleensä Afrikkaa ajatellessa tulee mieleen viidakot, raakuudet, taudit ja yksinkertaisissa oloissa asuvat ihmiset, mutta maanosa on paljon muutakin. Se on paitsi maailman toiseksi suurin ja toiseksi väkirikkain manner, niin myös hyvin nuori: puolet kaikista afrikkalaisista on 19-vuotiaita tai nuorempia!

Africa2moon -hankkeen tärkein tarkoitus onkin innostaa nuoria katsomaan kauas ja kiinnittää huomiota siihen, että tieteen sekä tekniikan avulla maanosaa voitaisiin kehittää kohti nykyaikaa – muuallakin kuin Etelä-Afrikassa, mikä on paitsi Afrikan, niin myös kuuhankkeen veturi.

Kuulento voisi osaltaan johdattaa nuoria opiskelemaan ja kehittämään Afrikkaa edelleen.

Innosta, kouluta ja tee tiedettä

Africa2moon -hankkeen ideoija on Etelä-Afrikassa, Kapkaupungin observatoriossa toimistoaan pitävä Peter Martinez, joka on ollut afrikkalaisen avaruustoiminnan moottori jo pitkän aikaa. Hän on ollut olennaisessa osassa myös erilaissa koulutushankkeissa, missä tähtitieteen opetusta on viety eri Afrikan maihin ja avaruutta on käytetty astinlautana muiden tieteiden ja tekniikan opetuksessa.

Etelä-Afrikalla oli muutama vuosi sitten iso vaihde päällä avaruustoiminnassa, kun Square Kilometre Array -radioteleskoopin sijoituspaikasta kilpailtiin Afrikan ja Australian välillä, ja myös muut avaruushankkeet saivat silloin huomiota valtion korkeimmalta tasolta. Nyt tahti on hiipunut, kuten laajemminkin Etelä-Afrikan yhteiskunnalliselta kehitykseltä, mutta Martinez jaksaa edelleen puskea.

Koska kuuhanke ei rajoitu pelkästään Etelä-Afrikkaan, pyritään se toteutettamaan joukkorajoituksella. Sitä varten hankkeeseen kerätään avustuksia ja tavoitteena on saada kasaan 150 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta varoja vuoden 2015 marraskuuhun mennessä.

Luotaimen ensisijaisena tarkoituksena on lähettää kuvia ja videota Kuun kiertoradalta, mutta jo hankkeen toteuttaminen, luotaimen tekeminen, sen lähettäminen sekä ohjaaminen Kuuta kiertämään tulevat olemaan tärkeitä virstanpylväitä. Kuvien avulla voidaan jo tehdä jonkin verran tutkimusta, mutta lisäksi parhaillaan tutkijoilta pyydetään ideoita mahdollisiksi erillisiksi tutkimuslaitteiksi, joita luotaimeen voitaisiin laittaa mukaan.

Laskeutuja Kuun etelänavalle

Brittivetoinen Lunar Mission One on suureellisempi ja niin teknisesti kuin tieteellisestikin kiinnostavampi. Matkakohteena ei ole vain Kuun kiertorata, vaan sen pinta – ja erityisesti Kuun etelänapa, mikä on todella jännittävä alue. Se on vuoristoista seutua, missä vuoren huipuilla Aurinko paistaa lähes koko ajan ja kraatterien syvänteissä on paikkoja, jotka ovat ainaisessa varjossa. Tämä siksi, että kuun akseli kulkee juuri navan kautta ja siksi Aurinko paistaa sinne käytännöllisesti katsottuna vaakasuoraan.

Myös laskeutuja on varsin omalaatuinen. Sen tärkein tehtävä on porata viisi senttimetriä leveän reiän jopa 20 metrin syvyyteen. Mikäli kuuperä on sopivaa, saattaa pora yltää jopa sadan metrin syvyyteen. Sieltä vain noin 10 kg painava poralaitteisto ottaa näytteitä laskeutujastaa olevassa minilaboratoriossa analysoitaviksi.

Tämä on erittäin kiinnostavaa tieteellisesti, koska alueella oletetaan olevan suuria jäävarantoja, mutta reiällä on myös toinen tehtävä: poraamisen jälkeen syvyyteen lasketaan digitaalinen aikakapseli, mihin lennon rahoittajat ja yleisö voivat laittaa haluamiaan muistoja.

Toistaiseksi laskeutujasta ei ole kuin hahmotelmia, mutta tärkeimmät suunnittelua viitoittavat tekijät ovat jo hyvin tiedossa. Paikka on kylmä ja laskeutumistarkkuuden tulee olla hyvä, sillä jos laskeutuja osuu varjoisalle alueelle, se ei saa virtaa lainkaan aurinkopaleeneistaan. Parhaassakin tapauksessa sähkötehoa on käytettävissä vain kilowatin verran. Laukaisuun tarvitaan keskikokoinen kantoraketti ja laskeutujan tekeminen on ollut vaikaa jopa kokeneille avaruusjärjestöille.

Kyseessä on yksityisesti rahoitettu hanke, ja se kerää suorien lahjoitusten lisäksi varoja Kickstarter-joukkorahoitussivuston kautta. Hankkeen ideoija on Iso-Britannian laivaston entinen pääinsinööri David Iron, jonka apuna on koko joukko tutkimuslaitoksia, kuten Lontoon University College ja Open University. Lennon toteuttamista varten on perustettu yhtiö nimeltä Lunar Mission Ltd.

Tarkoituksena on saada laskeutuja Kuuhun vuoteen 2024 mennessä, ja lennon avulla paitsi kiinnitetään suuren yleisön huomiota avaruustutkimukseen, niin myös koitetaan löytää tapoja avaruuslentojen tekemiseen ilman hallitusten rahoitusta. Hankkeen puuhamiehet toivovat saavansa kerättyä 600 000 punnan potin joulukuun 17. päivään mennessä, mistä tätä kirjoitettaessa on kasassa hieman yli puolet. Yhtiö tarjoaa lisäksi laskeutujan muistikapselista henkilökohtaisia digitaalisia “laatikoita” 60 punnan hintaan; lisäksi tilaa saisi ostettua hintaan, mikä riippuu suoraa tilantarpeesta, ja jos haluat lähettää jotain fyysistä, esimerkiksi hiuksesi Kuun pinnalle, niin sekin onnistuu maksamalla.

Kickstarter-rahoitus on tarkoitettu vain hankkeen suunnitteluun. Varsinainen laskeutuja rahoitettaisiin sitten erikseen, esimerkiksi juuri näillä muistolaatikkomyynneillä. Yhtiö laskee toiveikkaasti saavansa kasaan yli kolme miljardia puntaa, mistä rahaa jäisi ylitse jopa muihin, tuleviin vastaavanlaisiin avaruuslentoihin.

Korean kuusuunnitelma

Aasiassa on käynnissä pienimuotoinen avaruuskilpailu, kun Intia, Kiina ja Japani ovat lähetelleet luotaimiaan paitsi Kuuta, niin myös muita taivaankappaleita tutkimaan.

Nyt myös Etelä-Korea haluaa mukaan leikkiin, ja se kertoi alustavasti jo viime kesänäsuunnittelevansa kuulentoa. Hankkeesta saatiin viime viikolla tarkempia tietoja, kun presidentti Park Geun-hye kertoi puheessaan haluavansa kehittää maansa avaruus- ja ilmailualan osaamista.

Kuualus laukaistaisiin matkaan Korea Space Launch Vehicle 2 -kantoraketilla (eli Naro-2), joka on muutoin korealaistekoinen, paitsi että sen ensimmäinen vaihe käyttää runsaasti venäläistä tekniikkaa. Rakettia ei ole vielä olemassa, mutta sen edeltäjä Naro-1 teki tämän vuoden tammikuussa ensimmäisen onnistuneen lentonsa kahden epäonnistuneen laukaisuyrityksen jälkeen.

Kuuta kiertävän luotaimen lisäksi mukana olisi 10-20 kilogrammaa painava kuukulkija, jonka tärkein tehtävä olisi etsiä Kuun pinnalla harvinaisia maametalleja. Kiertolainen tekisi samaa avaruudesta. Se kiertäisi ainakin vuoden ajan Kuuta noin 100 km:n korkeudessa.

Hanke on ollut jo menossa jonkin aikaa, ja Korean avaruustutkimusinstituutti KARI on jo käyttänyt suunnitteluun 10 miljardia Korean wonia, eli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Luotaimen saaminen Kuuhun vuoteen 2025 mennessä vaatisi 700 miljardia wonia lisää, siis noin 500 miljoonaa euroa.

Luotaimen ja kulkijan varsinainen suunnittelu alkoi tänä vuonna, ja mukana on 15 korelaista tutkimuslaitosta. Lisäksi Nasa on ilmaissut kiinnostuksensa olla mukana hankkeessa, sillä Yhdysvaltain omat kuuhankkeet on toistaiseksi laitettu jäihin.