Uutta tällä lennolla on myös se, että SpaceX käyttää silloin uusinta laukaisualustaansa, joka on itse asiassa varsin vanha: se on Kennedyn avaruuskeskuksen alusta numero 39A, joka on toiminut aikanaan Apollo-kuualusten ja avaruussukkuloiden lähtöpaikkana. Yhtiö on vuokrannut sen käyttöönsä ja on muuttanut sen soveltumaan niin Falcon 9:n kuin sen tulevan isoveljen Falcon 9 Heavyn laukaisuihin.

Tämä lento on tosin vuorossa vasta kolmantena tästä eteenpäin laskiessa, sillä ensin SpaceX haluaa laukaista tammikuun 26. päivänä EchoStar 23 -tietoliikennesatelliitin ja sitten helmikuun 8. päivänä Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaavan Dragon-rahtialuksen.

Jos ne menevät hyvin, on uusiokäyttölento vuorossa helmikuun puolivälin jälkeen. Alustavasti SpaceX on väläyttänyt päiväystä 22. helmikuuta.

SES ja SpaceX sopivat kierrätysvaiheen käytöstä jo viime vuonna, mutta lento on viivästynyt syyskuussa tapahtuneen räjähdyksen syyn selvittelyjen vuoksi. Kannattaa muistaa, että Falcon 9:n kaksi taannoista onnettomuutta ovat johtuneet molemmat toisen vaiheen ongelmista, ja että rakettien ensimmäiset vaiheet ovat toimineet hyvin – paitsi että niiden saaminen ehjinä takaisin alas osoittautui hieman hankalammaksi kuin SpaceX todennäköisesti odotti.

Viime viikonlopun lento osoitti kuitenkin osaltaan sen, että tekniikka toimii nyt erinomaisesti. Yhtiöllä on jo kaikkiaan seitsemän takaisin palannutta ensimmäistä vaihetta, ja niitä on tutkittu sekä testattu perinpohjaisesti, ennen kun nyt kertaalleen jo lentänyttä vaihetta uskalletaan käyttää uudelleen.

Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on 47 metriä korkea ja se hoitaa suurimman työn satelliitin laukaisussa nostamalla raskaan raketin ilmaan, viemällä sen ilmakehän tiiviimpien osien läpi ja kiihdyttämällä toisen vaiheen useampikertaiseen äänen nopeuteen.

Uutiset ovat kiinnostavia myös Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n kannalta, koska se on vuorossa nykysuunnitelman mukaan seuraavalla Kaliforniasta tehtävällä Falcon 9:n lennolla. Siitä, haluaako ja voiko SpaceX tehdä samaan aikaan Floridan lentojen kanssa laukaisua Kaliforniasta, ei ole vielä tietoa.

Mutta jos lennot sujuvat hyvin, niin pitkään odottanut Aalto-1 voisi päästä matkaan helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa!

Peukut pystyyn!

Tätä Falcon 9:n laukaisua on odoteltu jo joulukuusta alkaen, sillä SpaceX -yhtiö ilmoitti alun perin saavansa syyskuussa tapahtuneen raketin räjähdyksen syyn tutkinnan päätteeseen joulukuun alussa ja pyrkivänsä tekemään lennon Kaliforniassa sijaitsevalta laukaisualustalta jo ennen joulua.

Aikataulu venyi, kuten tavallista, hieman, ja viime viikola yhtiö oli jo muuten valmis laukaisuun, paitsi että Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA ei pystynyt käsittelemään onnettomuustutkintaraporttia ihan niin nopeasti kuin SpaceX toivoi ja huono sää lykkäsi laukaisua edelleen. Niinpä viime viikonlopulle haaveiltua lento jouduttiin siirtämään tähän viikonloppuun.

Mutta nyt kaikki näyttää sujuneen lähes täydellisesti: raketti nousi lentoon klo 19.54 Suomen aikaa ja raketin ensimmäinen vaihe laskeutui 13 minuutin kuluttua lentoonlähdöstä Tyynellä valtamerellä sitä odottaneen, jalkapallokentän kokoisen lavetin päälle. 

Otsikkokuvassa on rakettivaihe laskeutumisensa jälkeen; kuva on napattu laukaisua seuraneelta videolta.

Raketin toinen vaihe jatkoi kohti kiertorataa ja itse asiassa samaan aikaan kun ensimmäinen vaihe laskeutui, oli toinen vaihe satelliittien kanssa avaruudessa ensimmäisellä, väliaikaisella kiertoradalla.

Siitä noin 43 minuutin kuluttua – 52 minuuttia ja 31 sekuntia laukaisusta laskien – toisen vaiheen rakettimoottori hörähtää uudelleen käyntiin ja muuttaa kiertoradan sopivaksi satelliittien irrottamiseen.

Kymmenen noin 860-kiloista satelliittia irroitetaan yksi kerrallaan, noin puolentoista minuutin välein siten, että viimeinen irtoaa (suunnitelman mukaan) kun laukaisusta on kulunut tunti ja 14 minuuttia. 

Sen jälkeen satelliitit ovat omillaan, ja Iridium-yhtiö ohjaa ne paikoilleen Maan ympärillä.

Laukaisun onnistuminen on hyvä uutinen myös Aalto-1 -satelliitille, sillä se on näillä näkymin seuraavana vuorossa Kaliforniasta laukaistavilla Falcon 9 -lennoilla. Sitä ennen kuitenkin SpaxeX aikoo laukaista raketteja lentoon myös Floridasta. Mutta nyt on mahdollista, että SpaceX:n ongelmista jo toista vuotta kärsinyt suomalaissatelliitti saatetaan saada matkaan jo ensi kuussa.

Paitsi että monet sääoloihin liittyvät kriteerit on ylitetty ja tilanteen odotetaan pysyvän tällaisena lähipäivien ajan, haluaa SpaceX myös laukaista tämän raketin muutenkin paremmissa olosuhteissa.

Kyseessä kun on hyvin tärkeä lento: Falcon 9:n lennot ovat olleet pysähdyksissä syyskuusta alkaen ja yhtiön asiakkaat alkavat jo hermostua. Jo ennen syyskuuta lennot olivat myöhässä, joten jos nyt laukaisu ei onnistu, on Elon Muskin avaruusfirmalla edessään suuria ongelmia.

Lisävaatimuksen sääoloille tuo se, että raketin ensimmäisen vaiheen on tarkoitus jälleen laskeutua alas toimintansa päätteeksi. Sitä varten meren päällä lentoradan alla on jalkapallokentän kokoinen lautta, jolle rakettivaihe on tarkoitus saada laskeutumaan pystyasennossa.

Sään lisäksi lykkäykseen vaikuttaa toinen Vandenbergistä tehtävä rakettilaukaisu. Atlas-raketin on tarkoitus vielä Yhdysvaltain puolustushallinnon vakoilusatelliitin taivaalle tammikuun lopussa, ja tuon laukaisun harjoitus on tarkoitus tehdä tällä viikolla. Se ei vaadi laukaisuun sopivaa säätä, mutta sen aikana ei voida tehdä toista laukaisua.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Falcon 9:n lennon laukaisuyritys tehdään ensi lauantaina, tammikuun 14. päivänä klo 21.54 paikallista aikaa, eli klo 7.54 sunnuntaiaamuna Suomen aikaa. 

Kymmentä Iridium-satelliittia kuljettavan lennon tulee lähteä matkaan juuri oikeaan aikaan, tai lento tulee siirtää myöhemmäksi. Niinpä sunnuntai 15. tammikuuta on jo nyt asetettu varapäiväksi (siis maanantain aamu Suomessa).

Otsikkokuvassa on aikaisempi Falcon 9 -raketti Floridassa sijaitsevalla laukaisualustalla. Kuva: SpaceX

Yhtiö on jatkanut tällä viikolla FAA:n päätöstä odottaessaan laukaisun valmisteluja: hyötykuormana olevat kymmenen Iridium-tietoliikennesatelliittia laitettiin tankattuina nokkakartion sisään ja kantorakettia testattiin eilen sytyttämällä sen ensimmäisen vaiheen rakettimoottorin toimintaan pieneksi hetkeksi.

Syyskuinen onnettomuus tapahtui juuri tällaista testiä valmisteltaessa. Nyt siis kaikki sujui hyvin, ja raketti on valmis lentoon, kun säiden haltijat niin suovat.

Alkuperäistä juttua on päivitetty ja muutettu FAA:n hyväksymisestä kertovan uutisen sekä muiden lisätietojen saamisen jälkeen perjantaina illalla Suomen aikaa.

Nestehappitankin sisällä on suuripaineista, kylmää heliumia sisältävä tankki siksi, että sen sisältämällä heliumilla täytetään polttoainetankkeja lennon aikana sitä mukaa, kun nesteen määrä niiden sisällä vähenee.

Hiilikuidusta tehty heliumtankki on sijoitettu happitankin sisälle siksi, että näin säästetään tilaa. Jos se olisi ulkopuolella, tulisi rakettivaiheesta kookkaampi ja painavampi, tai sen ulkopuolella olisi ilmanvastusta aiheuttava patti.

Heliumtankki on tehty kolmesta alumiinitankin päälle kudotusta hiilikuitukerroksesta, joiden väliin oli nähtävästi päässyt happea ja kun pankkia paineistettiin, tankki paitsi halkesi ja vapautti sisältönsä nopeasti happitankkiin, niin myös hiilikuitu on voinut syttyä hapen kanssa räjähtäen tuleen. Hiilikuituun päässyt happi on saattanut myös muuttua kiinteäksi, koska lämpötila oli niin alhainen, jolloin syttymisen todennäköisyys on suurempi.

SpaceX ei tehnyt itse koko tutkintaa, vaan siinä olivat mukana riippumattomat, avaruuslennoista ja niiden turvallisuudesta vastaavan Yhdysvaltain viranomaisorganisaatiot FAA ja NTSB (Kansallinen ilmailuviranomainen ja onnettomuustutkintaa tekevä liikenneturvallisuuslautakunta). Myös NASA ja Yhdysvaltain ilmavoimat olivat mukana.

Niinpä yhtiö voi jatkaa nyt lentojaan, kunhan ensin tankkien tankkausjärjestystä- ja tapaa muutetaan, ja vähitellen tankkien rakennetta korjataan.

Täsmennys klo 15.30: SpaceX on toimittanut FAA:lle raportin, ja sitä käsitellään parhaillaan. Vaikka SpaceX toivoo voivansa tehdä laukausun jo sunnuntaina, ei raketti ei ole saanut vielä virallisesti lentolupaa FAA:lta. 

Koska räjähdys vaurioitti SpaceX:n Floridassa, Cape Canaveralissa olevaa laukaisualustaa, tehdään tämä tammikuun 8. päivälle lento Kaliforniasta, Vandenbergin lentotukikohdasta. Yhtiön toinen aktiivinen laukaisualusta sijaitsee siellä.

Vuorossa tällä lennolla on kymmenen Iridium NEXT -tietoliikennesatelliittiverkon satelliittia; tähän uuden sukupolven Iridium-satelliittiverkostoon kuuluu kaikkiaan 81 satelliittia, joista 66 vaaditaan verkon toimintaan ja loput ovat avaruudessa varalla.

Satelliitti kuljetetaan siis avaruusasemalle, mistä se singotaan myöhemmin kiertoradalle. Näin ollen Aalto-2 tulee kiertämään maapalloa radalla, jolla se ei nouse koskaan kovin korkealle horisontin päälle Suomesta katsottuna.

Toinen suomalaisittain tylsä yksityiskohta on se, että koska satelliitti on osa suurempaa kokonaisuutta, se merkitään virallisesti belgialaiseksi satelliitiksi muiden QB50-satelliittien tapaan. Hankkeen alullepanija on belgialainen Von Karman -instituutti ja se on saanut rahoitusta Euroopan Komissiolta.

Ainutlaatuinen satelliittiparvi

QB50 on kansainvälinen hanke, jonka ideana on tutkia nimen mukaisesti 50 nanosatelliitilla Maan ilmakehän ja avaruuden välissä olevaa termosfääriä. Satelliittien tehtävä on tehdä havaintoja, joiden perusteella termosfääristä voidaan tehdä ensimmäinen kunnollinen malli.

Koska satelliitteja laukaistaan avaruusasemalta useaan aikaan, ne levittäytyvät varsin laajalle alueelle, jolloin niistä saadaan joukkovoiman avulla paljon kiinnostavaa tietoa käytännössä samanaikaisesti eri puolilta planeettaa. 

Yleensä satelliitit läpäisevät termosfäärin nopeasti, mutta monet nanosatelliitit voivat kerätä pidemmältä ajalta, laajemmin ja monipuolisempaa tietoa.

Aalto-2:n mittalaitteena on Oslon yliopistossa kehitetty ns. Langmuir-luotaaja, joka tutkii plasman ominaisuuksia.

Satelliitteja on tehty eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, ja niiden lento tulee olemaan varsin lyhyt: ne tippuvat matalalta kiertoradaltaan alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen vaikutuksesta.

Aalto-yliopiston satelliittiohjelman kannalta olennaista hankkeessa on myös satelliittialustan toimintakelpoisuuden todistaminen. Kyseessä on Aalto-1:n kokemusten pohjalta tehty uudenlainen ja innovatiivinen cubesat-konsepti, jota käyttävät myös Reaktor Hello World  ja Suomi 100 -satelliitti. 

Hankkeesta syntynyt Reaktor Space Lab -yhtiö kehittää parhaillaan satelliittialustaa eteenpäin ja etsii sille kiinnostavia sovelluksia jopa planeettalentojen puolelta.

Satelliitti odottaa rauhallisemmin lentoa kuin sen tekijät, sillä lykkääntynyt laukaisu lisää koko ajan lennon kustannuksia ja siirtää sen tieteellistä käyttöä myöhemmäksi. 

Jos SpaceX saa hieman toiveikkaan aikataulunsa mukaan Falcon 9:n lentoon jälleen marraskuussa, saattaisi Aalto-1:tä kuljettava raketti päästä matkaan ensi vuoden alussa.

Vähän aikaa näytti jo siltä, että Aalto-1:n seuraaja, hieman pienempi Aalto-2 pääsisi avaruuteen ensimmäisenä, mutta senkin lento on myöhässä. Satelliitti on tarkoitus kuljettaa Cygnus-rahtialuksella Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä se vapautettaisiin kiertoradalle. Tällä haavaa Orbital ATK- yhtiön Antares -kantoraketilla tehtävä lento on suunnitteilla ensi joulukuuksi, mutta se tulee todennäköisesti siirtymään ensi vuoden puolelle.

"Nyt voimme vain odottaa ja jännittää, kumpi pääsee ensinnä avaruuteen", totesi hankkeista Aalto-yliopistossa vastaava apulaisprofessori Jaan Praks.

Ensi keväänä on laukaisuvuorossa myös Reaktor Hello World -satelliitti, joka on puolestaan Suomen ensimmäinen kaupallisen yhtiön tekemä satelliitti. Ohjelmistokehitystä ja digitaalista design-työtä tarjoava Reaktor katsoo myös tulevaisuuteen, missä se voisi pitää yllä omaa tietoliikennesatelliittiverkostoaan. Tämä kuulostaa edelleen hieman hassulta, mutta on täysin realistinen tavoite.

"Meillä on useita asiakkaita, jotka haluaisivat meiltä ostamilleen palveluille ylläpitoa joka puolella maailmaa siten, että emme olisi riippuvaisia muista tietoverkoista", kertoi Reaktorin satelliittikehityksestä vastaava Juha-Matti Liukkonen viikonlopun tapahtumassa. "Olemme siis kehittämässä itsellemme avaruustekniikkaa aivan vakavissamme."

Hello World laukaistaan matkaan intialaisella kantoraketilla näillä näkymin ensi keväänä.