Tanskalaisastronautin tunnelmakuvia Baikonurista

Kuten edellisessä ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin IRISS-avaruuslennosta kertovassa jutussamme kerrottiin, lähti Andreas Sojuz TMA-18M -lennolla miehistöönsä kuuluvien Sergei Volkovin ja kazakstanilaisen Aidyn Aimbetovin kanssa Moskovasta Baikonuriin Juri Gagarinin kosmonauttikoulutuskeskuksen erikoislennolla 18. elokuuta ja on ollut siitä alkaen avaruuskeskuksessa miehistönsä kanssa odottamassa lentoaan.

Odottamisen lisäksi kolmikko, sekä erillisellä lennolla saapunut varamiehistö ovat päässeet katsomaan kantorakettiaan ja Sojuz-alustaan, harjoitelleet ja levänneet, mutta he ovat myös käyneet läpi koko joukon venäläisiä avaruuslentoperinteitä. 

Palaamme itse lentoon tarkemmin huomenna, mutta nyt tässä alla on muutamia kuvia, joita Andreas (ja muut ESAssa) on julkaissut Baikonurissa eristyksissäoloaikanaan hänen flickr-tilillään

Laukaisu tapahtuu keskiviikkona 2. syyskuuta aamulla aikaisin klo 07:37:32 Suomen aikaa (10:37:43 paikallista aikaa Baikonurissa) ja tapahtumat tullaan välittämään suorana lähetyksenä niin ESAn sivuilla kuin täällä Tiedetuubissakin.

Tulipalo ja moottorihäiriö – Andreas on valmis avaruuteen

Jos tähän mennessä matka avaruuteen on kenties tuntunut kaukaiselta, niin nyt ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenille se on hyvinkin konkreettista: hän läpäisi 8. elokuuta viimeisen, vaativimman simulaattorissa tehdyn kokeensa Sojuz-aluksella lentämisestä ja aloitti perinteisen seremoniarumban, joka oikeastaan päättyy vasta siihen, kun Sojuz-alus lähtee matkaan 2. syyskuuta.

Ensimmäinen osa tätä perinneparaatia oli kokeen jälkeen maanantaina 10. elokuuta ollut Venäjän valtiokomission antama lupa laukaisuun onnistuneesti läpäistyn kokeen jälkeen. Jos komission lupa on nykyisin enää historiallinen muodollisuus, ei sitä edeltänyt simulaattoritesti ollut sitä. 

Tiukka koe, jonka voi oikeasti reputtaa

Koe alkoi aamulla siten, että avaruuslennolle lähtevä kolmikko, eli Andreasin lisäksi Sojuzin komentaja Sergei Volkov ja Andreasin tapaan lyhyen lennon tekevä kazakstanilainen Aidyn Aimbetov sonnustautuivat avaruuspukuihinsa aivan kuten ennen lennolle lähtemistään. Sen jälkeen he simuloivat käytännössä kokonaisuudessaan kuusituntisen lentonsa avaruusasemalle, mutta matka tehtiin kaikkea muuta kuin helpoksi. 

Ennen simulaattoriin astumistaan kolmikko valitsi yhden suljetuista kirjekuorista, ja sen sisällä oli listattuna koko joukko lennon aikana tapahtuvista hankaluuksista. Avaruuslentäjät eivät tienneet listan sisältöä, mutta toki osasivat odottaa lennonjohdon aiheuttamia häiriöitä laitteissa ja muita ongelmia. Tällä kertaa listalla oli pikkuhäiriöiden lisäksi moottorihäiriö ja tulipalo.

Andreas, Sergei ja Aidyn selvisivät hyvin, mutta hikisinä hankalasta testistään. Koe on siis oikeasti koe, jonka läpäiseminen on toki koulutuksen tuossa vaiheessa erittäin todennäköistä, mutta silti joku varamiehistön jäsen voidaan ottaa reputtavan henkilön tilalle. Andrasin tapauksessa se olisi ollut ranskalaisastronautti Thomas Pesquet – joka kuitenkin saa nyt odottaa ensi vuonna tapahtuvaan lentoonsa saakka pääsyä avaruuteen

blog

Andreasin lähtölaskenta: ensimmäinen tanskalainen on kuukauden päästä avaruudessa

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin unelma on toteutumassa: kuukauden kuluttua hän on avaruudessa, ja on ennättänyt todennäköisesti totuttautua painottomuuteen sen verran hyvin, että viettää lyhyen lentonsa parhaimpia päiviä Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Mogensenin lento on monessa mielessä erityinen: paitsi että hänestä tulee ensimmäinen tanskalainen ja toinen pohjoismaalainen avaruudessa, poikkeaa hänen lentonsa huomattavasti suurimmasta osasta nykyisistä avaruusasemalle tehtävistä lennoista. Yleensä kolmihenkiset miehistöt nousevat kolmen kuukauden välein puoleksi vuodeksi avaruuteen siten, että asemalla on lyhyitä miehistönvaihtoaikoja lukuun ottamatta kuusihenkinen miehistö. Nyt kuitenkin asemalla on kaksi astronauttia, Scott Kelly ja Mihail Kornienko, jotka viipyvät asemalla vuoden päivät, ja näin kolmen kuukauden rytmi rikkoontuu.

Samalla kuitenkin heidän Sojuz-aluksensa pitää vaihtaa uuteen puolen vuoden jälkeen, ja siksi asemalle pitää tehdä "ylimääräinen" lento. Samalla Kellyn ja Kornienkon kanssa maaliskuussa noussut Gennadi Padalka tulee takaisin Maahan ja Sergei Volkov jää hänen tilalleen asemalle puoleksi vuodeksi. Kun siis kolmihenkisessä Sojuz aluksessa on kolme paikkaa ja niistä vain yksi tarvitaan lentoon ylös ja alas, on aluksessa kaksi paikkaa ikään kuin vapaana.Andreas kuntopyörässä

Näistä yksi varattiin ESAlle ja Andreas Mogensenille, koska puolivuotislentojen lisäksi myös lyhyt lento on erittäin sopiva pikaisille tutkimuksille ja tekniikan testaamiseen. Asiaan vaikutti toki myös se, että Tanska ei osallistu niin suurella summalla ESAn miehitettyjen lentojen kustannuksiin ja siten lennon rahoittamiseen, joten Andreas valittiin osittain näistä syistä lyhyelle lennolle.

Se, että lento kestää vain kymmenen päivää, ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö se olisi tärkeä. Melkeinpä päinvastoin: lento on pakattu täyteen ohjelmaa ja siksi Andreasin aikataulu tulee olemaan huomattavasti tiiviimpi kuin pitkällä lennolla avaruusasemalla olevien astronauttien. Insinööritaustaiselle Andreasille myös teknologian testaamiseen painottuva ohjelma on myös erittäin sopiva.

Hän tulee muun muassa testaamaan asua, jonka tarkoituksena on vähentää painottomuuteen sopeutuessa usein ilmenevää selkäkipua, kauko-ohjaamaan Maassa olevaa pienen auton kokoista robottia ja käyttämään älylaseja, joiden avulla hän voi olla koko ajan yhteydessä maavalvomoon. Etenkin jälkimmäiset liittyvät suoraan tulevaisuuden avaruuslentoihin, missä astronautit ovat tutkimassa asteroideja, Kuun pintaan tai vaikkapa Marsia – silloin heillä on apunaan etäkäytettäviä robotteja sekä reaaliaikaista, virtuaalitodellisuudella varustettua apua asiantuntijoilta lennonjohdossa.

Hän käyttää myös uudenlaista tanskalaistekoista sydämensykemittaria asemalla olevaa kuntopyörää ajaessaan; oikealla olevassa kuvassa Andreas poseeraa sellaisen kanssa Maan pinnalla.

BLOG

Avaruusviikingin lentologo

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensen lentää ensi vuoden syyskuussa Kansainväliselle avaruusasemalle lennollaan, joka on saanut nimen ”iriss”.

Samalla kun nimi julkistettiin viime huhtikuussa, julistettiin myös suunnittelukilpailu lennon logosta. Sen voittajaksi selvisi Poul Rasmussenin suunnittelema työ, minkä innoittajana on toiminut antiikin Kreikan jumalatar Iris. Paitsi että Iris kuvataan usein siipien kanssa, voidaan piirroksen siivet myös hahmottaa viikinkilaivana. Niillä Viikingit puolestaan matkasivat horisontin taakse löytämään uusia maita ja mantuja.

Andreasin matka horisontin yläpuolelle alkaa Baikonurin kosmodromista Sojuz-aluksella syyskuun 2015 lopussa ja hänen lentonsa kestää kaksi viikkoa. Lyhytkestoinen lento sopii erinomaisesti tekniikan testaamiseen ja tieteellisten kokeiden näytteiden tuomiseen nopeasti alas Maahan tutkijoiden käsiin.

Hän kouluttautuu parhaillaan lennolleen eri puolilla maailmaa avaruusasemayhteistyöhön osallistuvien maiden tiloissa ja hän osallistui kesällä Nasan ainutlaatuiseen Neemo-ohjelmaan, missä astronautit viettävät viikon ajan merenalaisessa laboratoriossa. Andreas käytti vedenalaisasemalla myös uusia yhteydenpitolaitteita, joita hän ottaa mukaansa myös avaruusasemalle.

Tiedetuubi keskusteli Andreasin kanssa suorassa yhteydessä Aquarius-asemalle ja haastattelu on katsottavissa täällä.

Toinenkin logo

Andreasin lennolla on normaalista poiketen myös toinen logo: koska lennolla on runsaasti koulutukseen ja opetukseen liittyviä hankkeita, valittiin sille erityinen tunnus näitä varten.

Piirroksen, missä Andreas lentää avaruuteen rakettinsa sisällä, on tehnyt 19-vuotias Louise Nielsen, joka teki piirroksestaan lennon varsinaisen logon väreillä varustetun version.

Tanskassa järjestettyyn logokilpailuun osallistui yli 500 osallistujaa ja näistä Andreas sekä valintaraati valitsivat käytettäväksi nämä kaksi.

Andreas julkaisee säännöllisesti videoita ESAn YouTube -kanavalla. Niitä katsomalla pääsee hyvin mukaan lennon ja sille valmistautumisen tunnelmaan!

Andreasin lennon nimi on Iriss

ESAn tanskalaisastronautti Andreas Mogensenin ensi vuonna tapahtuva lento Kansainväliselle avaruusasemalle on saanut nimen: iriss. Nimen löytämiseksi järjestetyn kilpailun voitti italialainen Filippo Magni, jonka ehdotus oli yksi yli 700 ympäri Eurooppaa saadusta kekseliäästä nimestä.

Nimessä yhdistyvät Kansainvälisen avaruusaseman lyhennenimi ISS (joka tulee englanninkielisestä nimestä International Space Station) ja Iris, kreikkalaisten jumalattar, joka toimi Olympuksen jumalien sanansaattajana. Iris näyttäytyi sateenkaarena, joka yhdistää Maan ja taivaan sekä ihmisyyden ja avaruuden.

Iris sopii nimen valinneiden mukaan myös erinomaisesti Andreasin lennolle, koska sateenkaari on rauhan symboli ja se yhdistää kymmenpäiväisellä lennolla erinomaisesti tieteellisen tutkimuksen ja teknologian testaamisen, jotka ovat lennon päätarkoitus.

"Sanansaattaja Iris sopii erinomaisesti roolimalliksi myös meille astronauteille, sillä tehtävämme on välittää kokemuksistamme avaruudessa kaikille, jotka ovat Maan päällä", selittää Andreas.

Nimi julkistettiin 27. huhtikuuta Kööpenhaminassa Tanskan kansallisilla tiedemessuilla, missä Andreasin esitystä oli pakkaantunut kuulemaan yli 1100 henkilöä. Lennon logon suunnittelusta käynnistettiin samalla Tanskassa kansallinen kilpailu.

Nimikilpailun voittanut 20-vuotias ilmailu- ja avaruustekniikkaa Milanossa opiskeleva Filippo Magni on ollut aina innostunut avaruudesta ja päätti tulevasta alastaan nähtyään Hubblen avaruusteleskoopin ottamia henkeäsalpaavia kuvia.

"Sateenkaari on kansainvälinen rauhan symboli ja mielestäni kansainvälinen avaruusasema on myös erinomainen esimerkki rauhasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä", totesi Filippo, joka saa Iriss-lennon logon vahvistumisen jälkeen sillä varustetun, Andreasin nimikirjoittaman seinätaulun.