bluetooth

Aina välillä eteen tulee yllättäviä asioita, jotka ovatkin yhtä yllättäen aivan loogisia. Kuten matkapuhelimista, tietokoneista ja monista muista nykyajan laitteista löytyvä Bluetooth-yhteys ja sen logo.

Ei, 900-luvun lopussa elänyt viikinkikuningas Harald Sinihammas ei suinkaan kehittänyt tätä lähietäisyyksillä käytettävää langatonta tiedonsiirtotekniikkaa, mutta ruotsalainen Sven Mattisson teki niin. Hän meni työhön aikanaan Nokian pahana kilpailijana tunnettuun Ericsson Mobile Communications -yhtiöön vuonna 1995, ja hänet ohjattiin samaan työryhmään hollantilaisen Jaap Haartsenin kanssa.

Yhdessä he kehittivät lyhyen kantaman radioyhteystekniikan, joka vaati hyvin vähän virtaa. Tarkoituksena oli saada kännykät vaihtamaan tietoa keskenään ilman, että niiden välille täytyi laittaa johtoa.

"Varsin pian tajusimme, että Ericssonin ei kannata kehittää tätä vain itselleen, koska tästä olisi hyötyä koko alalle", kertoo Mattisson Ericssonin historiasivuilla.

Alun perin tekniikan nimi oli MC Links, eli Multi-Communicator Links, mutta kesällä 1997 kohtalo puuttui peliin.

Mattisson ja Intel-yhtiön teknologiakehitysjohtaja Jim Kardach olivat oluella Torontossa, Kanadassa. Eräs illan aiheista oli viikinkilaivat, merikelpoisuudestaan tunnetut pitkäveneet, koska Mattisson oli vienyt mukanaan Kardachille niistä kertovan kirjan.

Eräs tunnetuimmista pitkäveneillä retkiä tehnyt viikinkikuningas oli Harald Sinihammas, eli tanskaksi Harald Blåtand, muinaisnorjaksi Haraldr blátönn ja nykynorjaksi Harald Blåtann. Englanniksi hänen nimensä on vähemmän yllättäen Bluetooth.

Kaksikko muisti lisäksi, että Sinihammas yhdisti Norjan, Tanskan ja Ruotsin samaan tapaan kuin heidän tekniikkansa yhdistää laitteita – tai siis vähän samaan tapaan – joten vähitellen tylsä MC Links muuttui Bluetoothiksi.

Kardach keksi vielä tehdä tekniikalle Jellingin riimukivissä olevasta Sinihampaan riimukirjoitusnimestä logon yhdistämällä H:n ja B:n.

Kun siis seuraavan kerran katsot kännykkääsi ja näet siinä Bluetooth-merkin, katsot riimukirjoitusta ja Harald Sinihampaan nimikirjaimia. Ne ovat myös osaltaan hyvä esimerkki siitä, että insinöörienkin kannattaa lukea historiaa!

Yllä oleva video kertoo hieman tarkemmin Sinihampaasta ja viikingeistä (englanniksi)

Teknistyneessä yhteiskunnassamme on ollut tähän saakka yksi sivuunputoajaryhmä: vauvat. Itkuhälyttimet sun muut sellaiset ovat olleet ennemminkin vanhemmille, mutta nyt vauveleillekin saadaan oma älylelu. Tutti.

Netin erilaisia vempainsivustoja selatessa silmiin tarttui tämä Blue Maestro -yhtiön kehittämä, bluetooth-yhteyden avulla kännykkään (Android ja iOS) kytkeytyvä Pacif-i -tutti (englanniksi tuttin on 'pacifier'), joka tarkkailee lapsen lämpötilaa ja sijaintia. Se muistuttaa mahdollisista lääkkeistä, tarkkailee vauvan sijaintia ja hälyttää jos vauva tutteineen möngertää liian kauas. Ja siltä varalta että vauva heittää tutin suustaan, on tutissa ilmaisin joka kertoo jos se poistetaan suusta.

Siinä on myös summeri, jonka voi aktivoida kännykästä. Jos siis tuttu joutuu hukkaan, niin näin sen voi löytää nopeasti.

Tutti on luonnollisesti vesitiivis, mutta lisäksi se on valmistettaessa jo tiivistetty siten, ettei sen sisällä olevaa akkua voi vaihtaa. Virtaa siitä kuitenkin riittää valmistajan mukaan jopa puoleksitoista vuodeksi, jos lämpötilanmittausta ja yhteydenpitoa kännyyn ei tee kovin taajaan.

Vitsiltä kuulostava laite vaikuttaa itse asiassa varsin pätevältä – jopa niin, että sellaista haluaisi imeä itse.

Sääli vain, että ennakkotilauksessa 40 dollaria maksavaa laitetta ei ole tulossa heti miten tänne Eurooppaan, vaan sen toimitukset aloitetaan ensin Yhdysvaltoihin ja Australiaan. Netin kautta sellaisen saanee tilattua myös tänne.