Kuopiossa ollaan epätasapainossa

Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa on tänä vuonna jännä tieteellinen sivuaskel: OffBalance-tutkimuksessa tarkastellaan biomekaniikan avulla tanssijan alaraajan toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää tanssitekniikan kehittämiseksi ja vammojen välttämiseksi tanssin opetuksessa, tanssijoiden työssä ja kuntoutuksessa.

Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena ovat tanssijan tukijalan lonkkaan kohdistuvat voimat yhden jalan tasapainoasennoissa. Päätutkijana toimii tanssitaiteen tohtori, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti ja tanssipedagogi Hanna Pohjola, jonka mukaan lonkan rasitusvammat ovat tanssijoilla yleisiä.

"Ne ovat haasteellisia hoitaa, sillä tanssilajeissa korostuu tyypillisesti suuri lonkkanivelen liikelaajuus", kertoo Pohjola yliopiston tiedotteessa. 

"Vammat johtuvat useimmiten puutteellisesta tanssitekniikasta. Lonkkaan kohdistuvien rasitusvammojen ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen kannalta onkin tärkeää selvittää rasitukseen liittyviä toiminnallisia liikemalleja."

Tanssijoiden liikkeitä mitataan Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan laitoksen liikelaboratoriossa. Tulosten tarkastelussa ovat mukana myös liikuntafysiologian asiantuntijat biolääketieteen yksiköstä.

Mittauksessa huipputanssija suorittaa laboratoriossa tanssiliikkeitään voimalevyjen päällä. Ne tallentavat tietoa liikkeissä käytetystä voimasta ja EMG-anturit lihasten sähköisestä toiminnasta. 

Liikkeet kuvataan kolmiulotteisesti infrapunasuodattimilla varustetuin kameroin. Tanssijan kehoon kiinnitetyt heijastinmarkkerit heijastavat infrapunavalonheitinten valoa, jonka kamerat nappaavat eri kulmista. Nuoremmat tutkijat Timo Bragge ja Paavo Vartiainen kokoavat tallennetut tiedot tietokoneella animaatioksi ja malliksi tanssijan liikkeistä.

"Mallista voimme matemaattisesti laskea myös, miten tukiranka pehmeiden kudosten sisällä toimii", signaalin- ja kuvankäsittelyn professori Pasi Karjalainen kertoo. 

"Tanssijoiden avulla saamme mahdollisimman hyvän mallin lonkasta."

Liikelaboratorion laitteisto on tutkijoiden kliinisen tutkimuksen tarkoituksiin räätälöimä; Karjalaisen mukaan paras laatuaan maailmassa.

"On jännittävää nähdä oma tanssi abstraktin hahmon esittämänä", naurahtaa tutkimuksiin osallistunut tanssija David Scarantino.

"Olo on kuin robotilla."

Scarantino kuuluu maineikkaaseen Tero Saarinen Company -tanssiryhmään ja on Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa mukana ryhmän kaikissa esityksissä.

Aikaa liikenee silti tieteellekin siitä syystä, että Pohjola on osallistunut ryhmän liiketekniikan kehittämiseen, opetukseen ja koreografiatyöhön taiteellisen johtajan Tero Saarisen ja taiteellisen kehityspäällikön Sini Länsivuoren kanssa tammikuusta alkaen.

"Tämä on loogista jatkoa Hannan kanssa tähän asti tehdylle työlle", Scarantino tuumaa ja jatkaa; "On hienoa oppia uutta liikkeestä."

Tero Saarinen tunnetaan omaperäisestä liikekielestään. Hän toivoo, että liikeanalyysi auttaa viemään tanssitekniikkaa uudelle tasolle ja antaa myös välineitä opetukseen.

"Kiinnostavaa on, miten erilaisia tulokset ovat eri ihmisillä ja voiko niitä käyttää apuna, ettei tule vääränlaisia rasituksia. Tanssijoiden on tärkeää saada työkaluja oman kehon toiminnan ja rajojen ymmärtämiseen."

Lääketieteen näkökulmasta liikeanalyysin ja mallinnuksen tuloksia tarkastelee liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen.

"Lonkkamallille on käyttöä monissa muissakin tutkimuksissa. Poikkitieteellinen yhteistyö toimii hienosti, kun fyysikot mallintavat kuormitusta, joka fysiologeja kiinnostaa."

Tiede ja taide kohtaavat muutenkin Kuopiossa tällä viikolla, kun maanantaina olleen seminaarin osallistujat seuraavat myös Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman tanssiesityksiä.

 

Juttu perustuu Itä-Suomen yliopiston julkaisemaan, Ulla Kaltialan kirjoittamaan tiedotteeseen. Kuva: Raija Törrönen

Mitä ruokaa pitäisi syödä ja millainen liikunta olisi juuri sitä oikeaa?

Otsikkokuva
Ingressi
Marlene Zuk:
Paleofantasy
Body D8

Mikä on ihmiselle luontaista? Oikeanlaista ruokaa? Kuinka lapsia pitäisi hoitaa? Paljonko ja kuinka kannattaisi urheilla? Kuinka ihmisen kannattaisi (ehkä jopa kuuluisi) elää?

Olisiko parempi pitäytyä hyväksi todetussa, sellaisessa mihin olemme kehittyneet? Tiedättehän, silloin luolaihmisten aikaan, savannilla. Miehet juoksivat riistan perässä ja toivat kotiin lihaa, naiset keräsivät marjoja ja kasvattivat lapsia. Illalla sitten istuttiin värjöttelemässä ja murahtelemassa luolan perällä, ennen kuin se nuotio keksittiin.

Minnesotan yliopiston ekologian, evoluution ja käyttäytymistieteen professori Marelene Zuk ottaa kirjassaan kärkevästi ja perustellusti kantaa asiaan. Paleofantasy repii auki mielikuvia, joita meillä on paleoliittisen kauden ihmisestä. Se käsittelee ihmisen kehitystä nykyisenlaiseksi otukseksi, ja myös yhä jatkuvaa muuttumista.

Paleofantasy on opus ihmisen kehityksestä ja samalla ihmisen kehittymättömyydestä.

Kirjalla on neljä peruspilaria:

  1. Kivikauden käytännön elämä on nykyitedon valossa vielä suurelta osin hämärän peitossa. Fossiiliaineistosta ei tietoa juuri löydy. Osa mielikuvistamme on valistuneempia, aihetodisteiden pohjalta tehtyjä johtopäätösharppauksia, osa taas pinttyneitä mielikuvitelmia jotka heijastelevat vain nykyistä kulttuuriamme.
  2. Ei ole olemassa "entistä aikaa", jotain yhtä ja oikeata, johon me olisimme sopeutuneet. Ihminen on hyvin monipuolinen eläin. Joskus olemme syöneet kasveja, toisinaan lihaa, joskus on juostu ja toisinaan sitten taas ei. Ja niin on ollut koko miljardien vuosien kehityshistoriamme ajan. Paikasta ja ajasta riippuen ihmisillä on ollut hyvinkin erilaisia sopeumia. Osa niistä on peräisin ajalta jolloin esi-isillämme oli vielä evät, osa vieläkin kauempaa.
  3. Emme ole ikinä olleet täydellisesti sopeutuneita ympäristöömme. Mikään eliö ei ole ollut, ikinä. Ei edes nykyihminen, eikä edes teknologian avulla.
  4. Evoluutiomme jatkuu yhä. Se ei ole pysähtynyt, vaan vaikuttaa meihin yhä varsin voimakkaasti -- halusimme sitä tai emme. Ihminen ei ole millään tavalla "valmis", eikä evoluutio ole tarkoitushakuisesti tähdännyt ihmiseen. Kulttuuri, terveydenhuolto ja tiede eivät ole lopettaneet evoluution vaikutusta. Ne luovat ainoastaan erilaisia valintapaineita kuin aiempi ympäristömme.

Zuk ei taistele kirjassaan erilaisia elintapoja vastaan, ainoastaan niiden epätieteellisiä perusteluita vastaan. "Yksinkertaisempi elämä varmaankin olisi meille parempi - sellainen elämä, johon kuuluu enemmän liikuntaa, vähemmän prosessoitua ruokaa ja läheisempää kanssakäyntiä lastemme kanssa. Mutta meidän ei pitäisi tavoitella sellaista elämää siksi, että luulemme sen mukailevan esi-isiemme elintapoja." (Pätkä suomennettu tätä arvostelua varten.)

Kirja on vetävä ja mielenkiintoisesti kirjoitettu. Siitä löytyy paljon anekdootteja ja hauskoja huomioita. Toistaiseksi kai suomentamattoman kirjan englanti on yleensä helppolukuista. Paikoin Zuk tosin sortuu tieteentekijälle tyypilliseen monipolveiluun, jossa useat sivulauseet sekä seuraavat että täydentävät, joskus ihan tarpeellisesti, mutta toisinaan täysin turhaan, toisiaan, tehden kuitenkin virkkeistä hieman vaikealukuisia. Paleofantasyä on silti hyvin mukava lukea, sillä asiat esitellään loogisesti ja pointit tuodaan esille useiden esimerkkien kautta.

Kirjan tiedot:
Marlene Zuk
Paleofantasy - What Evolution Really Tells Us about Sex, Diet, and How We Live
2013, W. W. Norton & Company, Lontoo / New York
328 sivua (josta 57 sivua hakemistoa tms epäoleellista)
ISBN 978-0-393-08137-4

Kirjailijan nimi
Marlene Zuk
Kirjan nimi

Paleofantasy - What Evolution Really Tells Us about Sex, Diet, and How We Live

Kategoria

Känny tarkkailee sydäntäsi!

Känny tarkkailee sydäntäsi!

Pian markkinoille tuleva suomalaissovellus tuo sydänfilmin kännykkään – siis pian EKG:n saa kätevästi näkyviin vaikkapa kotona.

Helposti mukana kulkeva, pienikokoinen älypuhelimen kanssa kommunikoiva Beat2Phone-lisälaite pystyy mm. rekisteröimään rytmihäiriöt, joista se voi havaita stressin ja sydänperäisten sairauksien oireita.

”Nyt kehitetyllä laitteella sydänoireista kärsivät henkilöt voivat aloittaa EKG:nsä rekisteröinnin heti oireiden ilmaannuttua ja lähettää tuloksen lääkärille joko sähköpostitse tai internetin kautta”, sanoo VTT:n teknologiapäällikkö Timo Varpula, jonka idea laite on.

Markkinoille vuoden kuluessa

Nykyisin rytmihäiriöitä rekisteröidään pitkäaikaisrekisteröinnillä ns. Holter-laitteilla, mutta aivan liian usein rekisteröintien aikana oireita ei ole eikä sydänongelmien syytä saada selville. VTT:n sydänkäyrälaitteella tämä onnistuu luotettavammin, koska se pystyy mittaamaan käytännössä jatkuvasti. Näin myös sykevälivaihtelun mittaaminen onnistuu kätevästi.

Beat2Phone soveltuu myös ylikuormittavasta työstä aiheutuvan työuupumuksen ehkäisyyn. Pienellä kehitystyöllä laite voisi sopia samoin esimerkiksi uniapneasta kärsivien henkilöiden unen valvontaan ja varoittamaan nukkujaa lähestyvästä uniapneakohtauksesta. Laitetta voidaan käyttää myös ehkäisemään joitakin tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten niska-, hartia- ja alaselän kipuoireita, tenniskyynärpäätä ja hiirikättä, jotka ovat yleisiä toimistotyötä tekevillä.

EKG:n mittaamisella ja analysoinnilla on myös useita käyttömahdollisuuksia liikuntasovelluksissa. T-Tuubilla on parhaillaan testattavana hieman samankaltainen, jo nyt markkinoilla oleva suomalainen Omegawave-laitteisto, joka sydämen sykettä tarkkailemalla pystyy (ainakin valmistajan mukaan) pystyy auttamaan harjoittelussa ja kunnon rakentamisessa; testi julkaistaan kesäkuun alussa.

Sydänlaitteilla on suuret markkinat

Noin 5 % maailman väestöstä kärsii sydämen rytmihäiriöistä, ja iän myötä rytmihäiriöiden esiintyvyys kasvaa. Yli 60-vuotiailla jopa noin 12 prosentilla on jonkinasteisia sydämen rytmihäiriöitä.

Samalla kestävyysliikuntaa harrastavien määrä on jatkuvasti nousussa, ja myös ikääntyvät harrastavat liikuntaa aktiivisemmin. On arvioitu, että länsimaiden väestöstä noin 1 % harrastaa kestävyyslajeja aktiivisesti.

Terveyden kannalta lisääntyvä liikkuminen on erinomainen asia, mutta kestävyysurheilussa kunnon kehittyessä lähelle huippukuntoa, on tärkeää seurata sydänsignaaleja, ettei kuntoilija rasita itseään liikaa ja joudu ns. ylikuntotilaan. Tämä voi olla joillekin henkilöille jopa vaarallista, joskin tavallisesti seuraukset ovat "vain" sydämentykytystä ja tilapäisiä rytmihäiriöitä. Näitä voidaan välttää laitteella, joka on kykenee henkilökohtaiseen ja jatkuvaan sydänseurantaan.

VTT:n Beat2Phone mittaa EKG-signaalin riittävän suurella näytteenottotaajuudella, jotta se voi havaita signaalista yksittäiset sydämenlyönnit ja mitata peräkkäisten lyöntien väliset intervallit. Laitteessa on lisäksi kiihtyvyysanturi. Signaalit välitetään Bluetooth-yhteyden avulla älypuhelimeen. Sovellus näyttää EKG-signaalin, sykekäyrän ja sykkeen vaihtelun. Kiihtyvyysanturin signaalista lasketaan myös mm. askeltiheys.

Vastaavia laitteistoja ja sovelluksia on jo olemassa, mutta kyseessä on kiinnostava uutuus paitsi sen kyvykkyyden ja suomalaisuuden, niin myös sen vuoksi, että laitteisto on ensimmäinen Android-puhelimille kehitetty edistyksellinen sydänkäyrää mittaava laitteisto.

Matkapuhelimet ovat kehittyneet taskutietokoneiksi, joiden muistikapasiteetti, kellotaajuus, laskentateho ja käyttöliittymäteknologia vastaavat jo muutaman vuoden takaista pöytätietokonetta. Älypuhelimiin voidaan siirtää helposti digitaalista tietoa tallennettavaksi ja lähettää se edelleen internetin kautta palvelujen tarjoajille.

Tehokkaiden taskutietokoneiden hinnat ovat myös laskemassa voimakkaasti. Viiden vuoden kuluessa älypuhelimet tulevat tablettien ohella syrjäyttämään ainakin osittain kotitietokoneet ja lähes jokaisella on mukanaan erittäin tehokas, pienikokoinen tietokone.

Känny voidaan siis valjastaa mainiosti myös henkilökohtaiseen terveystarkkailuun!

Juttu perustuu VTT:n tiedotteeseen: Sydänfilmi kännykkään