Malariaan tulossa rokote

Kaksi Vivaxin-rokotepulloa
Kaksi Vivaxin-rokotepulloa

Malaria on eräs maailman ikävimmistä sairauksista. Vuonna 2023 maailmassa oli noin 263 miljoonaa malariaan sairastunutta, ja heistä noin 597 000 kuoli siihen 83 maassa. Nyt näyttää siltä, että malariaan olisi tulossa rokote.

(Agência FAPESPin tiedote) Brasilialaistutkijat ovat hakeneet patenttia rokotteelle, joka on suunnattu Amerikan yleisintä malariaa vastaan. Plasmodium vivax -malariarokote on jo läpäissyt esikliiniset testit, jotka arvioivat laatua, tehoa ja turvallisuutta lupaavin tuloksin. 

Tutkijat ovatkin hakemassa tammikuussa 2025 lupaa kolmannen vaiheen kliiniselle kokeelle.

Malariaa aiheuttavat viisi Plasmodium-alkueläinlajia, joista kolme löytyy Brasiliasta (P. vivax, P. falciparum ja P. malariae). Loisten ihmisiin tartuttaa infektoituneet naaras-Anopheles-hyttyset. Ainoa käytössä oleva rokote on suunnattu P. falciparumia vastaan. Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut tätä rokotetta myös lapsille muutamissa Saharan eteläpuolisissa maissa Afrikassa vuodesta 2021 lähtien.

“Tuotteemme on ainutlaatuinen maailmassa ja täysin Brasiliassa valmistettu", kertoi Irene Soares, tutkimushankkeen yhteisvastuullinen tutkija ja São Paulon yliopiston farmaseuttisten tieteiden osaston professori Agência FAPESPille. 

"Tavoitteeni tutkimuksen alusta lähtien yli kymmenen vuotta sitten on ollut rokotteen tuottaminen. Olemme nyt viimeisessä vaiheessa kliinisten kokeiden hyväksymiselle.” 

Rokote on nimeltään Vivaxin, ja se on läpäissyt testit hyvien laboratorio- ja valmistuskäytäntöjen varmentamiseksi. Se esiteltiin syyskuussa Minas Geraisin liittovaltion yliopiston (UFMG) ja sen rokoteteknologiakeskuksen CT-Vacinasin toimesta. Nämä ovat yhteistyössä Brasilian kansallisen rokotetieteen ja -teknologian instituutin ja Belo Horizonten teknologiapuiston kanssa.

Tutkimusryhmän julkaiseman artikkelin mukaan rokote aiheutti korkeita vasta-ainetasoja hiirissä ja kaneissa. Se osoittautui turvalliseksi ja hyvin siedetyksi esikliinisissä kokeissa. 

Koostumus yhdistää kolme P. vivax -proteiinin samalla kromosomipaikalla olevaa versiota yhteen molekyyliin, jotta rokotteen teho olisi parempi kaikkia variantteja vastaan.

P. vivax ei ole sama malaria kuin Afrikan yleisin, vieläkin harmillisempi malariavariatti P. falciparum

Se valittiin kuitenkin kohteeksi, koska se on runsain pinta-proteiini Plasmodium-alkueäinten tartuttamien hyttysten sylkirauhasessa. Allkueläimet liikkuvat aktiivisesti isännän ihossa ja pääsevät tartuttamaan isäntänsä juuri sylkirauhasten kautta.

Tutkimuksessa rokotetut hiiret tuottivat vasta-aineita, jotka tunnistivat kaikki kolme varianttia. Joidenkin tapauksissa tartunta estettiin kokonaan, kun taas toisissa loisten ilmestyminen verenkiertoon viivästyi.

Malaria Brasiliassa ja maailmalla

Malaria on Amazonin alueella ja maailmanlaajuisesti suuri kansanterveysongelma. 

Se aiheuttaa korkeaa kuumetta, vapinaa, hikoilua ja päänsärkyä. Vakavissa tapauksissa se voi aiheuttaa kouristuksia, verenvuotoa ja tietoisuuden häiriöitä. 

Brasiliassa raportoitiin vuonna 2024 tammikuun ja lokakuun välisenä aikana 117 946 malaria-tapausta, joista 80% (95 113) aiheutti P. vivax.

Tauti leviää etenkin alkuperäiskansayhteisöjen keskuudessa.

Artikkeli "Non-clinical toxicity and immunogenicity evaluation of a Plasmodium vivax malaria vaccine using Poly-ICLC (Hiltonol®) as adjuvant" löytyy osoitteesta: www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0264410X24002299?via%3Dihub.

Artikkeli "Poly I:C elicits broader and stronger humoral and cellular responses to a Plasmodium vivax circumsporozoite protein malaria vaccine than Alhydrogel in mice” on puolestaan osoitteessa: www.frontiersin.org/journals/immunology/articles/10.3389/fimmu.2024.1331474/full.

Kiva video Kiva Fordista: eläinkunta labralasissa

Kiva video Kiva Fordista: eläinkunta labralasissa

Lukijamme vinkkasi Twitterissä tästä videosta ja linkin takaa paljastuikin todella kiinnostava ja hyvin tehty video.

16.02.2016

Suomalaisittain hauskanniminen lasinpuhaltaja Kiva Ford työskentelee Notre Damen yliopistossa Yhdysvalloissa, Indianassa, ja hänen työnään on puhaltaa laboratoriolasia. Standardilasia saa kaupasta, mutta erikoistarkoituksia varten tarvitaan mittatilaustyötä, ja isossa yliopistossa tällaisia tarvitaan sen verran runsaasti, että yksi lasinpuhaltaja saa siitä hyvin palkkansa. 

Kiinnostavaa ltietoa laboratoriolasin puhaltamisesta on mm. täällä: www.ilpi.com/glassblowing

Ford tosin puhaltaa lasia myös harrastuksekseen, ja silloin lähtökohta on enemmänkin taiteellinen. Ja kuten tämä kauniisti tehty video näyttää, on osa taiteestakin hyvin tieteellishenkistä.

Kun edessäsi on pieni rauhallinen hetki, niin tämä video kannattaa laittaa koko ruudun kokoiseksi ja uppoutua hetkeksi lasin maailmaan!

Ohjaus: Chuck Fry ja Andrea Rogers
Kuvaus: Christian Henriquez ja Donnie Rogers
Ääni: Dana Mroczek
Leikkaus: Andrea Rogers
Värikorjaukset ja tekstit: Donnie Rogers
Musiikki: "Lights Down Low" by Steve Sidwell, FirstCom Music

Naiset pois labrasta!

Naiset pois labrasta!

Olen parhaillaan Soulissa, Etelä-Koreassa, missä on maailman tiedetoimittajien kokoontuminen vetää juuri viimeisiään. Päättäjäiset on hoidettu ja edessä ovat jännittävät kiertokäynnit Korean kiinnostavissa tutkimuslaitoksissa. Kerron omani tapahtumista pikimmiten, mutta nyt aivan mutta asiaa.

Päähuomion kokouksessa vei pieni skandaali, joka nousi jopa valtamediaan. Mukana ollut vuonna 2001 Nobel-palkinnon saanut solututkija, brittiläinen Tim Hunt, meni möläyttämään seksistisen toteamuksen pahimmassa mahdollisessa paikassa: naisten asemaa tieteessä käsitelleessä sessiossa, missä oli paikalla maailman johtavia (naispuolisia tiede)toimittajia.

Heistä eniten hermostuneet olivat varttuneempia toimittajia, jotka varmasti ovat nähneet ja kokeneet tasa-arvon puutteen niin journalistisessa kuin tieteellisessäkin maailmassa omakohtaisesti – ja siten erityisen herkkiä aiheelle.

Sir Tim, sympaattinen herrasmies, totesi viattomasti ikään kuin sivukommenttina, että “Kun (naisia) on laboratoriossa, niin tapahtuu kolmenlaisia asioita … Rakastut heihin, he rakastuvat sinuun ja kun sitten arvostelet heitä, niin he pillahtavat itkuun”.

Hän jatkoi toivovansa sitä, että eri sukupuolet olisivat erillään laboratoriossa, mutta “naiset eivät varmasti hyväksyisi sitä”.

Ei ihme, että hänen sanansa levisivät lähes välittömästi tiedostusvälineisiin ja jopa TV-uutisiin eri puolilla maailmaa. Tilanne johti siihen, että Hunt erosi tänään kunniaprofessuuristaan Lontoon maineikkaasta Univesity Collegessa.

Sanomisia voi toki pitää vanhan miehen höpinänä, mutta on todella omituista, että hänen asemassaan oleva henkilö voi olla näin naiivi, että puhuu moisia. Ja häneltä on varmasti jäänyt myös huomaamatta, että myös samaa sukupuolta olevat saattavat rakastua toisiinsa laboratoriossa. Ja että myös miehissä on henkilöitä, jotka eivät ota kritiikkiä vastaan aivan asiallisesti.

En ollut itse kyseisessä sessiossa seuraamassa tapahtumia, mutta jälkikäteen jutellessa kollegoiden kanssa kävi selvästi ilmi, että nuoremmat naistoimittajat eivät jaksaneet loukkaantua kovasti Huntin puheista. Nykyisin kun laboratorioissa – ja tieteessä yleisesti – ei tilanne ole enää sama kuin ennen, eivätkä muut kuin vanhat seniilit herrat koe naisia uhaksi tai vaaraksi.

Monilla aloilla, kuten esimerkiksi Huntin omalla alalla biotutkimuksessa, naiset alkavat olla jopa yliedustettuina verrattuna enemmänkin oluttuopin ääressä viihtyviin miehiin.

Ero tulee kuitenkin siinä, kun naiset pyrkivät urallaan eteenpäin. Tässä lasikatot ovat edelleen olemassa, ja pitkälti syynä ovat vanhan poljen (mies)tutkijat, jotka eivät osaa suhtautua naisiin tasavertaisesti. Aika tosin tekee työtä tässä tasa-arvon eteen lähettämällä pahimpia kääkkiä eläkkeelle.

Lisäkontrastia tapaukseen tuo se, että kokous on Koreassa. Aasiassa naisen asema on edelleen kotona, ja vain harvat naiset etenevät johtotehtäviin. Vaikka Koreassakin presidentti on nykyisin nainen ja esimerkiksi täkäläisen Tekesin (KISTEP) johtaja on nainen, on naisen mahdollinen ura yleensä kerrasta poikki, kun hän saa lapsen. 

Vaikka “Crybaby-gate” sai Tim Huntin muistamaan varmasti Soulin toimittajatapaamisen kaikkea muuta kuin hyvällä, se oli (ja on) aiheellinen muistutus siitä, että tasa-arvossa on vielä tekemistä. Myös Suomessa.

Lisäys perjantaina 12.6.: Tutkijanaiset ovat alkaneet levittää twitterissä vastalauseena kuviaan laboratorioissa ja muissa tutkimuspaikoissa (#Distractinglysexy). Kuvat ovat toisinaan hervottoman hauskoja ja osoittavat osaltaan sen, että etenkään nuoremmat tutkija(naiset) eivät enää jaksa ottaa vanhan nobelistin puheita vakavasti. Alla arkeologi Siobhan Thompsonin versio.

BLOG

Päivän kuva 7.4.2013: Näytepulloja viinitilalta

Viinin tekeminen on paitsi taidetta, niin myös tiedettä.

Kuvassa on näytepulloja Coppola-viinitilalta Kaliforniasta; jokaisesta viinitankista otetaan säännöllisesti näytteitä, joita analysoimalla voidaan päättää tarkasti milloin viini on sopivaa pullotukseen ja mitä viinieriä kannattaa sekoittaa keskenään. Luonnollisesti näytteiden avulla myös varmistetaan viinin laatua.

Näytteiden analysointia varten tilalla on täysin varustettu kemian laboratorio sekä viinintekijöiden alaisuudessa toimiva kemistien ryhmä.

Kuva: Jari Mäkinen