Video: Tällaista on syvällä luolassa kallion sisällä
Thaimaassa on meneillään mittava pelastusoperaatio, kun nalkkiin jäänyt jalkapallojoukkue koetetaan saada turvallisesti ulos luolasta. Mutta millaista luolassa oikeasti on?
Euroopan avaruusjärjestö on järjestänyt pitkään erikoisia luolatutkimukseen perustuvia koulutussessioita astronauteille. Nämä CAVES-koulutukset perustuvat siihen yksinkertaiseen havaintoon, että luolassa olemisella ja avaruuslennoilla on paljon yhteistä.
Painottomuutta ei luolissa ole, mutta eristyksissä pimeässä luolassa oleminen on vähän kuin olisi avaruudessa. Lisäksi luolassa kulkeminen vaatii samankaltaista valmistautumista ja turvallisuusmenetelmiä kuin avaruuskävelyllä. Luolissa toimitaan tiiminä kuin avaruuslennoilla ja vaara vaanii koko ajan.
Luolatutkijat käyttäjätkin paljon avaruuslennoille kehitettyjä laitteita ja menetelmiä; ei ollutkaan mikään ihme, että SpaceX:n Elon Musk innostui auttamaan thaipoikia ja pystyi haalimaan varsin nopeasti kasaan laitteita, joista saattaisi olla apua. Lisäksi hänellä on tukenaan kallioporausyhtiö Boring Company. Ei tosin ole tiedossa, kuinka paljon meneillään olevassa pelastusoperaatiossa on mukana Muskin väkeä.
CAVES-koulutusten perusteella voi tosin sanoa, mitä pojat kokevat päästessään (toivottavasti) takaisin päivänvaloon luolassa olemisen jälkeen: valo tuntuu kirkkaalta, tuoksut voimakkailta ja ympärillä oleva laaja maisema lähes huimaa. Tilanne on vähän samanlainen kuin pitkän avaruuslennon jälkeen, kun laskeutumiskapselin luukku avataan.
Pojilla tähän sekoittuu luonnollisesti ilo pelastumisesta – mikäli kaikki sujuu hyvin. Onnea operaatioon!
Luolatutkimus, speleologia, on Suomessa hieman vähemmän tunnettu harrastus, mutta maissa, missä on enemmän luolia, on se varsin yleinen: kuten laskettelurinteitä, on luolia monenlaisia helpoista hyvinkin vaativiin. Joihinkin voi mennä vaikka korkokengissä vain hetkeksi ihailemaan, toisiin täytyy varustautua kuin tutkimusmatkaan.
Luolia löytyy koko ajan lisää, ja niistä paljastuu koko ajan uusia asioita. Luolissa on oma omituinen ekosysteeminsä, ja joissain luolissa on myös merkkejä niissä ammoin eläneistä ihmisistä.
Geologeille luolat ovat luonnollisesti tapa päästä geologisten kerrostumien sisään; siellä voi nähdä maapallon pintakerroksen lähes toiminnassa.
Joskus luolat ovat liiankin aktiivisia: niissä virtaavat joet tai irtokivet voivat täyttää kulkutien ja kapeat halkeamat voivat puristua kiinni kesken tutkimusmatkan.
Ja joskus tutkija voi loukkaantua satojen metrien syvyydessä kapeimman luolan äärimmäisessä sopukassa, kuten kävi juuri viime viikolla Pyreneillä: kesti päiväkausia, ennen kuin pelastajat pääsivät paikalle (luolaa matkalla suuremmaksi räjäytellen).
Euroopan avaruusjärjestö on käyttänyt luolia myös astronauttien koulutukseen jo vuosien ajan. Tänäkin vuonna ESAn CAVES-hanke lähetti kuusi avaruuslentäjää eri maista viikoksi Sardiniassa olevaan luolaan.
Idea on yksinkertainen: luolassa oleminen vastaa monessa mielessä avaruuslentoa, koska ympäristö on omituinen, aistit muuttuvat luolassa olemisen aikana, luolailijoiden tulee toimia ryhmänä ja tiukat turvaohjeet ovat koko ajan mielessä.
Kun osallistujat tulevat myös eri maista, kuten tällä kerralla Kiinasta, Japanista, Espanjasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä, on kyseessä myös erittäin konkreettinen tapa tutustua toisten kulttuurien ajatusmaailmaan ja tapoihin toimia.
Yllä oleva video kertoo CAVES 2016 -koulutuksesta, ja siitä voi lukea lisää CAVES-blogissa: http://blogs.esa.int/caves.
Kuusi astronauttia on parhaillaan Sardiniassa osallistumassa varsin omalaatuiseen harjoitukseen: heidät on lähetetään nyt viikonloppuna kuudeksi päiväksi syvälle luolaan, missä he saavat tulla toimiin omillaan ja turvautua vain mukanaan viemiinsä varusteisiin. Vaikka avaruuslentäjien suunta on yleensä ylöspäin, on tämä Maan sisustaan suuntautuva matka monessa mielessä samankaltainen kuin lento avaruuteen.
Syvällä luolassa on pimeää ja kosteaa, eli äkkiseltään ajateltuna olosuhteet ovat kaikkea muuta kuin avaruudelliset, mutta kyse onkin periaatteesta: luola ei ole ihmisen luontainen ympäristö, kuten ei ole avaruuskaan, ja pitkään luolassa ollessa aistit mukautuvat samaan tapaan kuin avaruudessa. Pimeys muuttaa tapaamme hahmottaa ympäristöä, omalaatuinen tuoksumaailma muuttaa hajuaistiamme, kaikuvat äänet virittävät kuuloaistin toiselle taajuudelle.
Lisäksi vain pieni osa luolastosta on pohjaltaan mukavaa ja tasaista. Muualla liikkuminen on kuin avaruuskävelyillä: turvavaljaat varmistavat sen, että avaruuteen karkaamisen sijaan luolassa ei pudota syvään halkeamaan. Kurssin alussa kaikki tarvikkeet kuljetettiin näin perusleiriin, mistä tehdään tutkimusmatkoja luolaston eri osiin kevyemmin varustein.
Pimeässä, vain otsalampun valossa työskentely on kuin avaruuskävelyllä Maan yöpuolella. Astronautit ovat yhteydessä luolan ulkopuolelle vain muutaman kerran päivässä heikon linkin kautta, eli oikeastaan huonommin kuin nykyisin avaruusasemalta ollaan yhteydessä Maahan.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ryhmätyö. Kurssilaisten pitää luottaa toisiinsa ja toimia ryhmänä. Ja kun jäsenet tulevat eri maista ja ovat kokemukseltaan eri tasoilla, on tuloksena erinomaisen kiinnostavaa kulttuurillista oppimista sekä herkkiä hetkiä, missä astronauttikonkarit kertovat nuorille, vielä avaruuslentojaan odottaville tulokkaille kokemuksiaan.
Konkareita tällä, parhaillaan meneillään olevalla kurssilla ovat ESAn italialaisastronautti Paolo Nespoli, japanilainen Satoshi Furukawa sekä NASAn Mike Barratt. Heidän kanssan luolissa möyrivät vihreät astronautit Jeremy Hansen Kanadasta, Aleksei Ovchinin Venäjältä sekä NASAn Jack Fischer.
Kaikkiaan tämä CAVES-kurssi (lyhenne tulee sanoista Cooperative Adventure for Valuing and Exercising human behaviour and performance Skills) kestää lähes kaksi viikkoa ja se alkoi tämän viikon alussa. Ensin osallistujat tutustuvat toisiinsa, mukana oleviin kouluttajiin ja tutkijoihin, sekä opettelevat tuntemaan luolastoa, missä koulutus tapahtuu, sekä laitteistoja ja materiaalia, mitä he tulevat käyttämään. Turvallisuusohjeet, luolakiipeämistekniikat ja esimerkiksi valokuvaaminen luolaympäristössä ovat myös listalla.
Olennaista on myös köysien käsittely, kuljettaminen ja kiinnittäminen, sillä luolassa kulkeminen on yleensä maan sisällä tapahtuvaa kiipeämistä. Luolasto on täynnä halkeamia, syvänteitä, vesialueita ja usein luola itsessäänkin on hyvin kalteva - ellei jopa pystysuora.
Reitin merkitseminen ja kirjaaminen ovat samoin tärkeää, sillä kaikkien kannalta on hyvin suotavaa, että avaruuslentäjäkuusikko pääsee laajasta luolaverkostosta takaisin pinnalle. GPS ei yllättäen toimi maan alla.
Nyt viikonloppuna itse seikkailu alkaa ja astronautit lähtevät yksin kuudeksi päiväksi pimeään, kylmään ja kosteaan Sa Grutta -luolaverkostoon. Yksi päivä kuluu perusleirialueelle menemiseen ja sen pystyttämiseen, ja viimeinen päivä purkamiseen ja poistumiseen. Neljänä päivänä heti aamulla ollaan yhteydessä "lennonjohtoon", tehdään päivän tutkimussuunnitelma ja toteutetaan se. Illalla päivän tulokset käydään läpi ja suunnitellaan seuraavaa päivää.
Kun luolanautit palaavat takaisin pinnalle, on kokemus yleensä erittäin voimakas: tuoksut, valo, värit ja äänet tuntuvat voimakkailta ja tuoreilta, aivan kuten avaruudesta takaisin Maahan palattaessa.
Idean takana on Euroopan avaruusjärjestön astronauttikeskuksen kouluttaja Loredana Bessone, jonka vastuulla on muun muassa astronauttien selviytymiskoulutus ja yhteistyötaitojen kehittäminen. ESA järjesti hänen johdollaan vuonna 2010 vastavalituille uusille astronauteilleen selviytymisleirin Sardiniassa, jolloin kiipeily ja majoittuminen saaren laajassa luolaverkostossa oli mukana koulutusohjelmassa. Ajatus luolien käyttämisestä sinällään koulutuksessa hyppäsi tuolloin askeleen eteenpäin ja ensimmäinen CAVES-kurssi pidettiin vuonna 2011.
Tänä vuonna CAVES-kurssia voi seurata myös internetissä: kouluttajat, tutkijat ja itse avaruuslentäjät kertovat kokemuksistaan mm. blogissa, ESA:n CAVES-nettisivuilla ja Twitterissä nimellä @ESA_CAVES. Kuvia on Flickrissä ja seuraavassa on vielä kurssin esittelyvideo:
Speleologi on luolien tutkija, mutta kuvassa ei varsinaisesti ole speleologi syvällä Sisilian keskiosissa olevissa syvissä luolissa, joiden uumenissa on jokua ja maanalaisia järviä. Hän on kanadalainen astronautti David Saint-Jacques, joka otti osaa viime vuonna kyseisissä luolissa pidetyssä Euroopan avaruusjärjestön CAVES-koulutuksessa.
Luola sopii erinomaisesti astronauttien koulutukseen, koska ne tarjoavat erinomaisen ympäristön perustutkimustaitojen harjoitteluun sekä avaruuslennon periaatteisiin, kuten eristyksissä olemiseen, turvallisuusperiaatteisiin, ryhmätyöhön, vaatimattomissa oloissa elämiseen sekä rajoitettuun yhteydenpitoon ulkomaailmaan.
