Suudelma MRI-silmin

Pe, 12/12/2014 - 15:26 By Jari Mäkinen
Suudelma MRI-kuvassa

Otsikkokuvassamme on kuvattuna suutelevat ihmiset MRI-laitteella, eli kuvannettuna ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla mageettikuvauslaitteella. Normaalisti sairaanhoidossa käytettävä laite on erinomainen paitsi siksi, että siinä ei tutkittavaan potilaaseen ei jouduta kohdistamaan röntgensäteilyä, vaan hänen sisuskalunsa saadaan näkyviin veden sisältämien vety-ytimien magneettikentässä lähettämää radiosignaalia havaitsemalla. Ja verrattuna normaaliin röntgenkuvaan on MRI erinomainen myös siksi, että sen avulla pystytään kuvantamaan videoita – siis ihmiskehoa toiminnassa.

Vox.com -nettisivu on tehnyt jännittävän koosteen (joka on myös alla) MRI-kuvista, joissa taitsi suudellaan, niin myös näytetään muita elintoimintoja. On oikeastaan häkellyttävää nähdä mitä sisällämme tapahtuu ja miten elimemme toimivat. 

Näiden kuvien myötä hyvää ja toiminnallista viikonloppua!

Lisätietoa magneettikuvauksesta on mm. HUSin nettisivuilla.

Uusi ihmisen elin löytynyt

Ke, 06/12/2013 - 20:19 By Toimitus
Ihmisen silmä

On nykyisin varsin harvinaista, että ihmiseltä löytyy uusi elin. Näin on kuitenkin nyt käynyt: ihmisen silmästä on löytynyt aiemmin tuntematon, 15 mikrometriä paksu kerros.

Nottinghamin yliopiston professori Harminder Dua tutki kuolleiden, silmänsä tieteelle lahjoittaneiden ihmisten sarveiskalvoja ja löysi niiden alta hyvin ohuen kerroksen, mitä ei aiemmin osattu tai pystytty erottamaan sarveiskalvosta omaksi osakseen. Sarveiskalvossa oli aiemmin kaikkiaan viisi tunnettua osaa, joita Dua erotteli toisistaan pumppaamalla kerrosten väliin hellävaroen hieman ilmaa ja katsomalla kerroksia elektronimikroskoopilla.

Kerros on läpinäkyvä, vain 15 metrin miljoonasosaa paksu, ja sen Dua nimesi – ei kovinkaan yllättäen – Duan kerrokseksi. "Oftalmologian oppikirjat pitää nyt kirjoittaa uusiksi", hehkutti Dua silmätautiopin alaan kuuluvasta Ophthalmology -lehdessä julkaistussa artikkelissaan ja epäilee, että se, että kerroksen olemassaolo nyt tunnetaan, auttaa sarveiskalvosiirtopotilaiden parantumista ja ehkäisee leikkauksissa helposti tulevia komplikaatioita.

Kuva: Flickr / Dezz (Creative Commons -lisenssillä)