Kiinan toinen kuupäivä alkaa

Kuva: CNSA / Gordan Ugarkovic
Kuva: CNSA / Gordan Ugarkovic
Röntgenspektri Kuun pintamateriasta. Kuva: Kiinan tiedeakatemia, Suurenergiafysiikan instituutti

Kiinalaisen laskeutujan Chang'e 3:n toinen (kaksi viikkoa pitkä) päivä Kuussa alkaa sarastaa huomenna perjantaina. Yutu-kulkija suuntaa matkansa ilmeisesti nyt kohti tuntemattomia seutuja etelässä. Sen arvellaan selviävän ehkä kymmenen kilometrin matkasta.

Chang'e:n laskeutumispaikalla Aurinko nousee tulevana perjantaiaamuna puoli kahdeksalta Suomen aikaa, mutta kiinalaisten kuulennonjohto suunnittelee herättävänsä kulkijan ja laskeutujan vasta 12. tammikuuta, kun Aurinko on jo hieman korkeammalla. Heräämisensä jälkeen laitteet voivat tutkia lähiseutuja liki kahden viikon ajan ennen seuraavaa yötä. Eritoten tutka ja tarkat spektrometrit saavat varmasti paljon toiminta-aikaa. Niiden avulla päästään käsiksi siihen, mistä pinta on koostunut ja kuinka alue on muokkaantunut. Yutulla pyritään varmasti myös ajelemaan kohti tuoreita törmäyskraattereita, jotka avaavat ikkunan syvälle laavakerrosten sisään.

Mutta mitä "Kuupupu" tekikään ensimmäisen päivänsä aikana ja mitä uutta se sai selville Kuusta?

Kuvia ja testausta

Pääosa ajasta on mennyt laitteiston toiminnan varmisteluun. Kiinan avaruushallinto on kertonut, että sekä laskeutujan että siitä liikkeelle lasketun kulkijan laitteet ovat kunnossa. Toiminta-ajan on myös vihjaistu todennäköisesti ylittävän alunperin uumoillut kolme kuukautta. Tutkimusta tehdään varmasti niin kauan kun yhteys ja laitteet pelaavat.

Uusia ja mielenkiintoisia kuvia ja videoita alueesta on myös julkistettu. Niitä välitetään kuitenkin yleisölle (johon kuuluvat myös ulkomaiset tutkijat) lähinnä Kiinan television kautta, joten materiaalin laadussa on nykystandardeilla toivomisen varaa. Esimerkkinä vaikkapa tämä jouluna julkistettu video.

Tärkein ja näkyvin saavutus oli Yutu-kulkijan liikkeelle saaminen. Se on tämän jälkeen kiertänyt ja kuvannut itse laskeutujan muutaman metrin päästä. Tämän jälkeen se lähti siirtymään kohti etelää. Lopulta se pysäytettiin noin 40 päähän Chang'e:sta, ja kumpikin vaivutettiin tapaninpäivänä 2013 horrokseen kylmän yön ajaksi.

Tiettävästi ensimmäisen kuupäivän aikana niin kulkija kuin laskeutujakin toimivat suunnitellulla tavalla, joskin kulkija laitettiin varotilaan joulukuun 16.-20. päivien väliseksi ajaksi, koska sen sisälämpötila alkoi kohota laskettua korkeammaksi. Aurinko oli tuolloin ylimmillään taivaalla ja kärvensi kulkijaa eniten. Pekingin mukaan kyseessä oli varotoimi, eikä vastaavaa keskipäivän paussia tarvittane enää vastausuudessa.

Laskeutumisalue on osoittautunut erittäin tyypilliseksi laavatasangoksi, jossa ei ole juuri ollenkaan ylänköalueilta levinneitä mineraaleja. Asia on selvinnyt jo aiemmin NASA:n Kuuta kiertävän LRO-satelliitin tutkimuksissa. Jos myös paikan päältä näyttää samalta, päästään nyt ensi kertaa perehtymään lähes puhtaisiin laavatasankoihin.

NASAn LRO-satelliitti nappasi joulupäivän pikkutunneilla tarkan kuvan Kiinan laskeutujasta. Oikealla olevassa kuvasarjassa näkyy alue ennen laskeutumista, sen jälkeen, sekä vertailun vuoksi Helsingin keskustaa samassa mittakaavassa.

Ensimmäiset oikeat analyysit

Yutu on myös päässyt tekemään ensimmäisiä varsinaisia tutkimuksiaan. Pintamaterian koostumus todistettiin alustavasti varsin samanlaiseksi kuin odotettiinkin. Se on rakennusaineiltaan samankaltaista kuin Apollo- ja Luna-lentojen näytteetkin. Samoja aineita löytyy runsaasti myös oman planeettamme pinnalta.

Analyysissä tunnistettiin pintamaterian, kenties kuupölyn, yleisimpiä alkuaineita. Mukana oli myös muutamia erikoisemman KREEP-aineryhmän aineita, kuten kaliumia ja yttriumia.

Tutkimus tehtiin aktiivisella röntgenspektrometrillä, APXS:llä. Periaate on yksinkertainen: ainetta pommitettiin ensin voimakkaalla säteilyllä. Energia varastoitui hetkeksi elektroneihin, ja säteili sitten pois fluoresoituneena säteilynä. Eri aineet tunnistettiin, koska niistä jokaisesta lähtevä säteily tapahtuu hieman eri voimakkuudella. Saatu käyrä näkyy alla olevassa kuvassa.

Röntgenspektri Kuun pintamateriasta. Kuva: Kiinan tiedeakatemia, Suurenergiafysiikan instituutti

Vähän tietoa, paljon odotuksia

On helppo huomata, että Kiinan laskeutujan toimista on toistaiseksi julkistettu paljon vähemmän tietoa kuin vaikkapa NASA:n Mars-mönkijöistä. Minimalistisempi tiedotus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Chang'e 3 toimisi hyvin ja tuottaisi tietoa. Ero kertoo ainoastaan Kiinan hillitymmästä tavasta kertoa asioita ulospäin.

Laskeutumisen lopullinen vaikutus kuututkimukseen mitataan saavutetulla tieteellä. Chang'e:n ja Yutun keräämä aineisto tulee varmasti olemaan suurempi ja tarkempi kuin kaikkien aiempien kuulaskeutujien yhteensä. Ajan kanssa arkisto avataan toivottavasti myös muiden maiden tieteentekijöille.

Taulukko: Chang'e:n vuorokausirytmi

Auringon tarkat nousu- ja laskuajat laskeutumispaikalla, ottamatta pinnanmuotoja huomioon. Kaikki ajat ovat Suomen aikaa (UT+2 ja 30.3. jälkeen UT+3).

Päivän numero Auringonnousu Auringonlasku
#1 (mennyt) 11.12. 17:39 26.12. 19:35
#2 (alkava) 10.01. 07:28 25.01. 10:35
#3 08.02. 22:01 24.02. 00:20
#4 10.03. 12:49 25.03. 12:37
#5 09.04. 04:15 24.04. 00:39
#6 08.05. 17:53 23.05. 10:55

Lähde: Greenish, www.unmannedspaceflight.com

Yutu-kulkija heräsi uuteen päivään - kuvasi laskeutujan

Chang'e 3 -laskeutuja Yutun kuvaamana
Chang'e 3 -laskeutuja Yutun kuvaamana

Eilen Kuuhun laskeutuneen kiinalaisen Chang'e 3 -laskeutujan kulkija on ottanut ensimmäiset kuvat laskeutujasta tänään. Ensimmäinen kuva julkaistiin sunnuntaina noin klo 17:25 Suomen aikaa ja nyt yllä oleva tarkka kuva noin klo 18:15. Alla on puolestaan laskeutujan kameroiden ottama ensimmäinen tarkka kuva kulkijasta – tähän saakka kuvat ovat olleet TV-kameroiden ottamia kuvia.

Lennonjohdon mukaan kuvia on otettu jo enemmänkin, mutta niitä ei ole vielä julkistettu. Lisäksi kulkija on tehnyt myös ensimmäiset tieteelliset mittauksensa. Kiinalainen tapa jakaa tietoa tipoittain on muistoa menneiltä kylmän sodan vuosilta...

Laskeutumispaikka on hyvin tasainen ja laskeutuminen näyttää sujuneen erinomaisesti."Jadepupulla", eli Yutu-kulkijalla ei liene vaikeuksia liikkua pinnalla. Sen sijaan on todennäköistä, että kulkijan toimintaa rajoitetaan tai jopa sen käyttö lopetetaan kokonaan, kun Kuun vuorokauden keskipäivä lähestyy ja lämpötila nousee suureksi. Laskeutumispaikalla Aurinko paistaa nyt yhtäjaksoisesti 26. joulukuuta saakka, jolloin noin 14-päiväinen yö koittaa; kuun vuorokausi on sananmukaisesti kuukauden mittainen. Parhaillaan Aurinko paistaa Chang'e 3:n horisonstissa noin 30° korkeudella.

Tänään – Kiinan ja maanpäällisen ajanlaskun mukaan – Yutu kääntyi ennen yhteiskuvien ottamista ympäri ja suuntasi kameransa kohti laskeutujaa. Tämän (Maan) päivän aikana kulkijalla on tarkoitus ajaa hitaasti laskeutujan toiselle puolelle – odotettavissa lisää jännittäviä kuvia Kuusta!

Päivitämme tätä sivua vain "tärkeimmistä" tapahtumista nyt sunnuntai-illan kuluessa.

Kuvat: news.cn

Kuupupu Kuun pinnalla

Kuupupu juuri ennen lähtöä pinnalle "kirmaamaan"
Kuupupu juuri ennen lähtöä pinnalle "kirmaamaan"

Kiinan Chang'e 3 -kuulaskeutujan mukana Kuun pinnalle laskeutunut Yutu-kulkija, "Kuupupu", laskettiin laskeutujan päältä tänään illalla noin klo 22:40 Suomen aikaa. Kulkija oli siis laskeutujan "katolla" rampin päällä, ja se laskettiin siihen kiinitettynä alas lähemmäksi Kuun pintaa, missä se ajoi saman tien hitaasti pois rampilta Kuun pinnalle.

Kiinalaisten mukaan kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja niin laskeutuja kuin kulkijakin toimivat hyvin. Kulkijaa ei ajettu saman tien laskeutumisen jälkeen pinnalle, koska systeemien tila haluttiin tarkistaa laskeutumisen jälkeen, sen akut haluttiin ladata täyteen ennen ensimmäistä ajoa ja koska avaruuden kylmyydessä liikkuvien osien käyttöönotto vaatii pitemmän ajan – ihan varmuuden vuoksi. Kulkijan tarkoituksena on toimia ainakin kolmen kuukauden ajan Kuun pinnalla, joten sitä ei haluttu vaarantaa liian kiireisellä alulla.

Kulkija näkyy laskeutujan kameroiden ottamissa kuvissa erittäin hyvin, ja seuraavaksi kulkija – kenties jo tätä kirjoitettaessa – ottaa kuvia laskeutujasta. Ne näyttävät millaisessa paikassa ja asennossa laskeutuja on.

Vaikka kulkija on nimeltää "Kuupupu", ei se tule ravaamaan vauhdikkaasti ympäriinsä, vaan se tulee kulkemaan hitaasti noin 10 km:n etäisyydellä laskeutujasta. Kolmen kuukauden aikana se kokee myös kolme yötä ja päivää, ja öiden ajaksi aurinkovoimalla toimiva kulkija asettuu nukkumaan. Itse laskeutuja saa voimaa ydinparistosta, ja sen toivotaan toimivan ainakin vuoden ajan.

Kiinnostavin kulkijassa oleva tieteellinen tutkimuslaite on tutka, joka pystyy tekemään ensimmäiset sondaukset Kuun pinnanalaisesta rakenteesta jopa 30 metrin syvyyteen. Todennäköisesti se pystyy saamaan kaikuja myös syvempää, joten tietoja odotetaan kiinnostuneina paitsi Kiinassa, niin myös kautta maailman kuututkijoiden parissa.

Kuvat: CCTV / CSA

Laskeutumispaikan – ja siten Yutun temmellyskentän – kiinnostavuuksia voi tutkia tästä kuvakoosteesta, missä laskeutumisen aikana otettua kuvaa on verrattu laskeutujan ottamaan kuvaan maisemasta.

Animaatio Yutu:n ajamisesta rampiltaan Kuun pinnalle

Animaatio: Planetary Society, alkuperäinen video: CCTV / CSA


Pikakatsaus Chang'e 3:n laskeutumispaikkaan

Kiinalaisten ensimmäinen kuva Kuun pinnalta
Kiinalaisten ensimmäinen kuva Kuun pinnalta
Kuun painovoimakartta

Kiinalaisten ensimmäinen kuva Kuun pinnalta. Lähetetty Weibon eli Kiinan Twitterin kautta.

Kiinan Chang'e 3 -luotaimen laskeutumispaikka on varmistunut Mare Imbriumin eli Sateiden meren luoteiskolkaksi. Tarkka paikka on 44,12 astetta pohjoista leveyttä, 19,51 astetta läntistä pituutta. Sijainti siirtyi aiotusta paikasta, Sinus Iridumista, hieman itään.

Laskeutuminen suoritettiin ensimmäisenä mahdollisena hetkenä, ilmeisesti koska kaikki vaikutti toimivan hyvin (ja niin menikin loppuun saakka). Samalla tapahtumaa myös vähän aikaistettiin ilmoitetusta.

Meiltä katsottuna muutos tarkoittaa, että luotain on hitusen "keskempänä" Kuuta. Seudun erottaa hyvin paljaalla silmällä, mutta laitetta ei kylläkään voi nähdä meiltä asti edes teleskoopilla.

 

Chang'e-3:n todellinen laskeutumispaikka valokuvamosaiikissa (ylempi kuva) ja laajemman alueen kattavalla kartalla (alempi kuva). Laplace-F -kraatteri on läpimitaltaan 6 km. Mosaiikki on kooste Lunar Orbiter -luotainten kuvista.

Mitä paikalla voidaan tutkia?

Laskeutumisalue poikkeaa hieman alunperin ilmoitetusta paikasta myös geologialtaan. Se on kyllä yhä harvinaisten KREEP-aineiden esiintymisaluetta, vaikkakin pitoisuudet luultavasti ovatkin vaatimattomampia. Eikä sieltä ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä tutkimaan Juravuoriston thorium- tai uraanivarantoja. Matkaa sinne on yli 150 kilometriä. Kulkijan pääsee näillä näkymin enintään 10 km päähän.

Yutu pystyy toisaalta tarkastelemaan täällä useampia laavakerroksia kuin oli alunperin tarkoitus. Muutaman kymmenen kilometrin päästä nimittäin löytyy suurempia tuoreita kraattereita kuin Sinus Iridumilta. Näissä törmäyksissä ympäristöön - eli myös laskeutumisalueelle - on lentänyt kiviä siis myös paljon syvemmältä. Kenties jopa useiden kilometrien syvyydestä. Nyt päästään ehkä käsiksi muutoin täysin saavuttamattomien kivikerrosten saloihin. Olettaen tietysti että oikeat kivet löytyvät.

Chang'e laskeutui ehkä suoraan pohjois-eteläsuuntaisen "ryppyharjanteen" päälle, tai ainakin sen lähelle. Piirre näkyy juuri ja juuri ylläolevissa kartoissa. Nämä muutaman kilometrin levyiset matalat harjanteet ovat laavojen jäähtyessä ja kasaan painuessa syntyneitä puristusrakenteita. Tyypillisimmillään ne ovat juuri Kuun laajimmilla laavakentillä. Harjanteeseen tutustumalla voidaan selvittää Kuun laavojen käyttäytymistä siinä missä koostumustakin.

Mare Imbriumin oudoin erikoispiirre on suuri massakeskittymä, jonka painovoima näkyy selvästi jopa yli lentävien satelliittien radoissa. Se johtuu paksusta laavapatjasta ja sen alla ylös nousseesta raskaasta Kuun vaipan materiasta. Massastaan huolimatta seutu ei ole juuri vajonnut alaspäin, ja aiheuttaa näin poikkeaman painovoimaan. Monien suurimpien törmäysaltaiden kohdalta löytyy massakeskittymiä, eli fingelskaksi "masconeita" (engl. mass concentration, kartta alla). Mare Imbriumin masconi niistä kaikkein suurimpia ja voimakkaimpia.

Juttua päivitetty illan aikana.

 

Kuun painovoimakartta

Kuun painovoimakartta. Massakeskittymät näkyvät punaisella ja pienemmän painovoiman alueet sinisellä, Mustalla pisteellä on merkitty Chang'e:n laskeutumispaikka. Kuvan lähde: Länsi-Australian geodesian keskus, Curtin University, Australia.

Tiedetuubin muita artikkeleita Kiinan kuulaskeutumisesta:

Kiinan Chang'e 3 laskeutui Kuuhun

Laskeutumisen aikana otettu kuva Kuun pinnasta
Laskeutumisen aikana otettu kuva Kuun pinnasta
Estrackin New Norcian asema Australiassa

Kiinan Chang'e 3 -kuualus laskeutui Kuun pinnalle onnistuneesti nyt lauantaina iltapäivällä virallisen tiedotteen mukaan klo 15:12 Suomen aikaa. Ensimmäisissä lennonvalvonnan välittämissä kuvissa ja virallisen tiedoksiannon mukaan kaikki näyttää sujuneen hyvin.

Alus sytytti rakettimoottorinsa noin 12 minuuttia ennen Kuun pinnalle asettumistaan ja alkoi pudottautua alaspäin kiertoradalta Kuun ympärillä siten, että sen laskeutumisrata vei kaartaen Mare Imbriumia, Sateenkaarilahtea, kohden. Noin sadan metrin korkeudessa aluksen rakettimoottorit pysäyttivät laskeutumisen ja Chang'e 3 jäi leijumaan paikalleen. Sen kameralaitteet kuvasivat alla olevaa maastoa ja koittivat etsiä mahdollisia vaaranpaikkoja tai liian jyrkkiä rinteitä, joita laskeutuessa tulisi välttää.

Sitten alus jatkoi pudottautumistaan hitaasti alaspäin rakettimoottorien varassa ja sammutti moottorinsa jotakuinkin viiden metrin korkeudesta, mistä alus humsahti pinnalle Kuun heikon painovoiman vetämänä. Törmäys pintaan ei ollut voimakas, mutta laskeutumisjaloissa oli iskunvaimentimet, jotka rikkoontuivat laskeutumisessa ja siten heikensivät shokkia.

Lennonjohto tarkistaa parhaillaan laskeutujan kuntoa ja tutkii laskeutumisaluetta. Myöhemmin illalla (alustavien tietojen mukaan noin kuuden tunnin päästä) kuukulkijan ramppi lasketaan alas ja 140-kiloinen Yutu, eli "Jadepupu", rullaa kuun pinnalle. Sen jälkeen kulkija ja Chang'e 3 valokuvaavat toisensa – kuvat julkistettaneen välittömästi, joten vielä tänään illalla on tiedossa historiallisia kuvia Kuun pinnalta!

Kiinasta tuli näin kolmas onnistuneesti Kuun pinnalle laskeutunut maa ja saavutus vahvistaa sen asemaa eräänä maailman avaruussuurvaltana.

Laskeutumispaikka kuvakoosteena ja niiden perusteella arvioitu rata sekä ratakorkeus. Kuvat: Tezio / Forum de la conquete spatiale

Eurooppa avusti laskeutumisen aikana

Euroopan avaruusjärjestön maailmanlaajuinen avaruuskommunikaatioverkosto Estrack avusti Kiinaa laskeutumisen aikana, aivan kuten se teki jo kuualuksen laukaisun aikaan sekä sen matkan kuluessa. Estrack-verkostoon kuuluu kymmenen antennia seitsemässä eri maassa.

Kiinalla on oma, koko ajan kasvava antenniverkostonsa, mutta ESAn apu auttaa kiinalaisia varmistamaan heidän omat mittauksensa ja tietonsa. Tästä on suurta apua, koska kiinalaisilla ei ole toistaiseksi paljoa kokemusta vaativista taivaankappaleiden välisistä avaruuslennoista.

ESAn tarkkaili ensinnä laukaisun jälkeen kuualuksen signaalia 35-metrisessä Australian New Norciassa olevalla antennillaan ja mittasi signaalin Doppler-siirtymää. Tämä kertoi välittömästi aluksen nopeuden muutoksista.

Matkan ainana, 4-7 joulukuuta, jälkeen Estrackin Kouroussa sijaiteva antenni välitti tietoa Chang'e 3:n ja Pekingissä sijaitsevan lennonjohdon välillä. Lisäksi asema pystyi analysoimaan signaalista aluksen tarkan lentoradan kohti Kuuta.

Nyt laskeutumisen aikana ja sen jälkeen Kiinan lennonjohto on yhteydessä laskeutujaan ja kulkijaan omien antenniensa välityksellä. Ne sijaitsevat Kashissa Kiinan kaukaisessa länsiosassa ja luoteessa Jiamusin alueella.

Lisäksi Estrackin New Norcian asema seurasi laskeutumista tänään klo 14:36 (Suomen aikaa) alkaen ja jatkaa seurantaa aina iltaan, klo 20:30 saakka. Tarkoituksena on jälleen varmistaa kiinalaisten omia mittauksia ja olla varalla.

New Norcian antennin toinen tehtävä on nyt laskeutumisen jälkeen mitata yhdessä Espanjassa, Cebrerosissa olevan toisen 35-metrisen antennin kanssa interferometrisesti laskeutujan tarkka sijainti Kuun pinnalla. ESAn menetelmät ja tekniikka aluksen sijainninmäärityksessä on parasta maailmassa.

Estrackin New Norcian asema Australiassa

Videokooste laskeutumisesta:

Tiedetuubin aiemmat artikkelit Kiinan kuulaskeutumisesta:

  • Kiina hamuaa palaa Kuusta tänään
  • Chang'e-3-luotain saapui Kuuta kiertämään
  • Kiina esitteli kuukulkijaansa

  • Kiina hamuaa palaa Kuusta tänään

    Kuvakaappaus animaatiosta
    Kuvakaappaus animaatiosta
    Kartta
    Kaikki kuuhunlaskeutumiset kartalla

    Nyt lauantaina Kuussa tehdään historiaa. Tai historiaa toistetaan, mutta uusin voimin ja uudella tekniikalla. Kiinan Chang'e-3 -luotain ja sen Yutu-kulkija (suomeksi "Jadejänis") laskeutuvat Kuun pinnalle.

    Laskeutuminen tapahtuu puoli neljä iltapäivällä Suomen aikaa. Kulkija ajetaan ramppia pitkin pinnalle kuutisen tuntia myöhemmin. Perustarkistusten jälkeen Yutu ja Chang'e-3 valokuvaavat toisensa, sekä toimivuuden varmistamiseksi että PR:n takia. Otoksia tullee nähtäväksi myöhään lauantaina tai yöllä. Näin siis, mikäli kaikki menee suunnitellusti.

    Vaikka Kiinan Kuuohjelma onkin sujunut toistaiseksi aikataulussa, laskeutuminen on riskialtista. Automatiikan pettäminen, tai vaikkapa vain pienen kraatterin kaltevalle reunalle laskeutuminen voi johtaa ongelmiin.

    Laskeutumislue näkyy paljain silmin

    Chang'e:n kohdealue on 200 km halkaisijaltaan oleva pyöreä Sateenkaartenlahden tasanko (Sinus Iridum). Tarkka sijainti selviää vasta kun laite nököttää paikallaan signaaliaan lähettäen.

    Sateenkaartenlahti erottuu hyvin paljaalla silmälläkin. Se näkyy pienenä lisäkkeenä Sateiden meren (Mare Imbrium) suuren pyöreän hahmon – ja koko näkyvän Kuun – vasemmassa ylälaidassa.

    Laskeutumisen aikaan Sinus Iridumilla sarastaa aamu, meiltä katsoen Kuu on lähes täysi. Seudun pinnanmuodot avautuvat parhaiten kiikareilla tai kaukoputkella varjojen ollessa pisimmillään. Näin käy sekä laskeutumisen tienoon että joulun jälkeisinä öinä. Sinus Iridumin länsi- ja pohjoispuolella kohoava Juravuoristo on varsin komeata katsottavaa.

    Reunavuoret on nimetty sveitsiläisen vuoriston mukaan, samoin kuin myös dinosaurusten hallitsema Maan geologinen kausi 200-150 miljoonaa vuotta sitten. Kuun Juravuorilta on kuitenkin varsin turha etsiä fossiileja.

    Kartta

    Pelkkää tylsää kiveä?

    Sinus Iridum on tasanko jolla ei juuri ole korkeuseroja. Voisi kuvitella, että Chang'e siis laskeutuu keskelle ei mitään. Mutta silloin olisi väärässä.

    Kuun alavat tasangot ovat laavaa, joka on pulpunnut pinnalle ja peittänyt jättimäisten kraatterien pohjia. Eräs kraattereista on Sinus Iridum. Juravuoret ovat sen reunavallit, joissa paljastuu 4 km paksu siivu muutoin pinnan alle jäävää Kuun historiaa.

    Tasangon laavojen on päätelty jähmettyneen 3 - 3,5 miljardia vuotta sitten. Sen jälkeen ei alue ole juurikaan muuttunut. Mutta täällä kiinnostavaa onkin se, mitä itse laavasta ja sen alta löytyy.

    Harvinaisia maametalleja

    Kiinalaiset voivat hyvinkin iskeä laitteensa lähelle kultasuonta. Kuvainnollisesti, tosin, vaikka kyse onkin metalleista.

    Osa tummasta laavatasangosta ja etenkin niiden reunamista koostuu erikoisista aineista. Seutua kutsutaan "KREEP-alueeksi" siellä varsin yleisten aineiden mukaan. Nimi tulee kaliumista (kemiallinen merkki K), harvinaisista maametalleista (REE, engl. rare-earth elements) ja fosforista (kemiallinen merkki P). Suomalainen akronyymi olisi siis KHMMF.

    Pintalaavoissa on kymmeniä prosentteja rautaa ja titaania. Juravuorilta taas löytyy thoriumrikasta kiveä, kenties uraaniakin. Ja monta muutakin käyttökelpoista ainetta. Kaikki tämä on selvinnyt satelliittimittausten ja Apollo-lennoilta tuotujen muutamien näytteiden pohjalta. On tärkeää, että oletukset varmistetaan paikan päältä. Chang’e tulee olemaan hyödyksi.

    Aineiden pitoisuudet eivät välttämättä ole sellaisia, että niitä kannattaisi ikinä hiissata tälle pallolle hyötykäytön toivossa. Ne tulevat kuitenkin varmasti helpottamaan Kuuhun joskus rakennettavien siirtokuntien toimintaa. Ennen tätä (utopiaa?) on kuitenkin tärkeää saada selville, kuinka paljon hyödyllistä tavaraa siellä todella on. Ja missä muodossa. Ja kuinka syvällä.

    Syy aineiden olemassaoloon on kuitenkin jo selvillä. Metallit kertovat Kuun syntymästä ja kehityksestä.

    Kaikki kuuhunlaskeutumiset kartalla

    Yllä olevassa kartassa ovat kaikki tähän mennessä tehdyt kuuhunlaskeutumiset.

    Kuun lyhyt historia

    Nykykäsityksen mukaan Kuu oli syntymänsä jälkeen kymmeniä miljoonia vuosia suurelta osin sula, kenties kauttaaltaan. Tämä oli seurausta syntymisprosessista. Kun planeetat törmäävät, vapautuu paljon energiaa.

    Magmameren aines jäähtyi ja alkoi hiljalleen kiteytyä. Kevyt tavara nousi pinnalle ja jähmettyi kuin puuron kuori. Raskaammat kiteet taas painuivat alemmas ja muodostivat Kuun vaipan.

    Väliin jäi kerros nestemäisenä pysyvää huonosti kiteytyvää tavaraa, KREEP-aineita. Jostain syystä niitä näyttää kertyneen eritoten Maahan päin kääntyneelle puolelle.

    Myöhemmät isot törmäykset kaivautuivat syvälle. KREEP-tavaraa siirtyi pinnalle paitsi törmäysten heitteleenä, myös tulivuorten pumppaamana. Aineet kertyivät laavapatjojen alle ja niiden alimpiin kerroksiin. Myöhemmät törmäykset levittivät tavaraa edelleen.

    Nuorimmat kraatterit antavat oivia läpileikkauksia laavakerroksista, jopa satojen metrien syvyyteen asti. Hyvällä tuurilla Chang’e sattuu laskeutumaan sellaisen lähistölle.

    Avaruuskilpailun alkuaikoina Kuun pinnalle tipahteli laitteita harva se kuukausi, osa tarkoituksella, osa vahingossa. Mikään laskeutuja ei kuitenkaan ikinä tutkinut samoja seutuja kuin Chang'e-3. Lähimpänä kävi Neuvostoliiton Lunokhod-1 -kulkija vuosina 1970–71. Sillä ajeltiin 175 kilometriä etelämpänä vastaavia pätkiä mitä Yutulla aiotaan tulevien kolmen kuukauden aikana.

    Edellisestä laskeutumisesta Kuuhun on kulunut jo 37 vuotta. Koko pallo on opittu tuntemaan tässä välillä paljon paremmin – satelliittitutkimusten kautta. Pinnallakin on jo vihdoin aika tehdä tiedettä nykyaikaisilla laitteilla. Chang'e-3 on sopivassa saumassa historian tekemiseen.

    Päivitys (13.12.2013): Korjattu virheellinen laskeutumisajankohta. Jutussa väitettiin aluksi (vanhentuneisiin tietoihin perustuen), että se tapahtuisi vasta maanantaina.

    Tiedetuubin muita artikkeleita Kiinan kuulaskeutumisesta:

    PS. Jos haluat vaikkapa suunnitella oman lentosi Kuun pinnalle ja löytää sille hyviä laskeutumispaikkoja, niin tämä tiiliskivi auttaa kovasti.

    Alla vielä kiinalaisanimaatio Chang'e 3:n lennosta:

    Kiinalainen raketti epäonnistui

    Pitkä Marssi 4B nousee taivaalle tammikuussa 2012
    Pitkä Marssi 4B nousee taivaalle tammikuussa 2012

    Kiinalaiset voivat olla tyytyväisiä kuuluotaimestansa menestykseen, mutta lähempänä Maata heillä oli epäonnea: tänään aamulla klo 5:26 Suomen aikaa laukaistu Pitkä Marssi 4B -kantoraketti epäonnistui viemään satelliittinsa kiertoradalle.

    Raketin oli aikomus viedä 2,3 tonnia painanut kiinalais-brasilialainen kaukokartoitussatelliitti CBERS 3 Maan napojen kautta kulkevalle polaariradalle, mutta jokin meni laukaisussa pieleen. Kiinan valtiollinen tietotoimisto Xinhua julkaisi asiasta vain lyhyen uutisen ja totesi, että tapauksen syytä tutkitaan.

    Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti INPE ennätti jo juhlimaan satelliitin pääsyä avaruuteen, mutta joutui pian toteamaan, että "kantorakettiin tuli laukaisun kuluessa toimintahäiriö, minkä vuoksi satelliitti ei päässyt aiotulle radalleen. Alustavien arviointiemme mukaan CBERS 3 on pudonnut takaisin Maahan".

    Itse kiinalaistekoisen, myös brasilialaisia mittalaitteita sisältäneen satelliitin sanotaan kuitenkin toimineen laukaisun aikana normaalisti, joten siinä ei nähtävästi ole ollut vikaa.

    Kyseessä on ensimmäinen Pitkä Marssi 4B -kantoraketin epäonnistuminen sitten vuoden 1999, jolloin raketti otettiin käyttöön. Laukaisuita on ollut 20 tätä ennen ja ne kaikki ovat onnistuneet. Viimeisin kiinalaisraketin epäonnistuminen ennen aamuista laukaisua oli elokuussa 2011, jolloin pienempi Pitkä Marssi 2C -raketti rikkoontui laukaisun aikana.

    Kiina ja Brasilia aloittivat avaruusyhteistyön kaukokartoitussatelliittien saralla vuonna 1988 ja ne ovat laukaisseet kaksi yhteissatellittia sen jälkeen. Pikkuauton kokoisesta CBERS 3 -satelliitista piti tuleman yhteistyön kolmas, uusin ja tehokkain satelliitti. Sen eliniäksi oli aiottu kolme vuotta ja sen oli tarkoitus kiertää Maata 777 kilometrin korkeudessa radalla, jonka kaltevuus päiväntasaajan suhteen olisi ollut 98,5°.

    Brasilialaisten mukaan satelliitin hinta oli 185 miljoonaa euroa, mistä maat olivat maksaneet kumpikin puolet.

    Laukaisun epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että laajan, harvasti asutun ja siksi runsaasti kaukokartoitusta käyttävän Brasilian pitää nyt hankkia satelliittikuvia kaupallisilta yhtiöiltä, eivätkä nämä kuvat ole räätälöityjä sen omiin tarpeisiin.

      

    Jadejänis saapui Kuuta kiertämään

    Chang'e 3 -laskeutuja saapuu Kuun kiertoradalle. Pysäytyskuva animaatiosta. Kuva: CCTV/CNTV
    Chang'e 3 -laskeutuja saapuu Kuun kiertoradalle. Pysäytyskuva animaatiosta. Kuva: CCTV/CNTV
    Chang'e 3 Kuun pinnalla havainnekuvassa

    Kiinan kuulaskeutuja Chang'e 3 saapui Kuun kiertoradalle tänään perjantaina klo 11:53 Suomen aikaa 112 tuntia kestäneen lennon jälkeen. Luotain laukaistiin matkaan maanantaina 2. joulukuuta klo 19:30 Suomen aikaa Long March 3B -kantoraketilla Xichangin laukaisukeskuksesta Sichuanin maakunnan lounaisosasta. Vaikka kyseessä on laskeutuja, asettuu se ensin Kuuta kiertämään ja laskeutuu Kuun pinnalle vasta joulukuun puolivälissä.

    Kyseessä on Kiinan kolmas lento Kuuta kiertämään ja ensimmäinen laskeutuminen Kuun pinnalle.

    Laskeutumispaikka on Sinus Iridum eli Sateenkaartenlahti, 249 km halkaisijaltaan oleva laavan täyttämä kraatteri Mare Imbriumissa. Sen pystyy hyvin näkemään paljain silminkin Kuun pinnalla. Kyseessä on suuri törmäyskraatteri, joka täytyi basalttisella laavalla heti törmäyksen jälkeen ja on sen vuoksi hyvin tasainen ja turvallinen laskeutumiseen.

    Laskeutujan massa on 1200 kiloa ja sen toiminta-ajaksi on laskettu kolme kuukautta. Voimansa se saa aurinkopaneelien sijaan pienestä radioaktiivisesta paristosta.

    Mukana on seitsemän tieteellistä tutkimuslaitetta, joista suurin osa on erityyppisiä kameroita. Kolmen "tavallisen" maisemaa kuvaavien kameroiden lisäksi kyydissä on ultraviolettivalon alueella toimiva teleskooppi, joka on ensimmäinen kookas kaukoputki Kuun pinnalla. Sen avulla tullaan kuvaamaan niin tähtitaivaan kohteita kuin Maan ympärillä olevaa sähköisesti varattujen hiukkasten pilveä. Yksi tutkimuslaitteista on pintaa analysoiva anturi, joka tunkeutuu pinnan alle.

    Jännittävin Chang'e 3:n laitteista on kuitenkin Yutu, eli Jadejänis. Se on kiinalaisen Kuussa elävän valkoisen jäniksen mukaan nimetty kuukulkija, joka on rakennettu Shanghaissa. Puolitoista metriä korkea 120-kiloinen laite toimii aurinkopaneelien tuottamalla virralla ja pystyy liikkumaan Kuun pinnalla niin kauko-ohjattuna kuin oman ohjauslaitteistonsa avulla. Sen tekoälyohjelmiston kerrotaan pystyvän navigoimaan myös kaltevissa maastoissa ja pystyvän kiertämään mahdollisia esteitä, kuten suuria kiviä tai kuoppia.

    Kulkijassa on kuusi pyörää, sen toivotaan liikkuvan Kuun pinnalla ainakin 10 kilometrin verran ja pystyvän tutkimaan kolmen neliökilometrin alalta kuuperää laskeutujan luona. Se pystynee välittämään suoraa TV-kuvaa Kuun pinnalta kameramastossaan olevilla kameroillaan.

    Kuvaamisen lisäksi Yutu kykenee kaivamaan ja tutkimaan Kuun pintaa sekä sondaamaan pinnan alle jopa 30 metrin syvyyteen runkonsa alla olevalla tutkalaitteistollaan. Mahdollisesti heikkoja kaikuja pinnan alta saadaan jopa satojen metrien syvyydestä.

    Kerroimme enemmän kuukulkijasta marraskuun alussa artikkelissa Kiina esitteli kuukulkijaansa ja luonnollisesti jatkamme Jadejäniksen seuraamista jatkossakin!

    Mikäli laskeutuminen onnistuu, on kyseessä ensimmäinen pehmeä kuulaskeutuminen 37 vuoteen – edellisen kerran niin teki neuvostoliiton Luna-24 elokuussa 1976.

    Luna ei vain laskeutunut, vaan se myös toi Maahan 170 grammaa kuuperää Mare Crisiumista. Kiinan seuraava askel on myös näytteenhakumatka Kuusta, mutta sitä ennen (tämänhetkisten suunnitelmien mukaan) Chang'e 4 tekee samankaltaisen laskeutumisen Kuuhun ennen kuin Chang'e 5 suuntaa näytettä poimimaan vuonna 2017.

    Kiina tähtää näiden lentojen jälkeen edelleen taikonauttien lähettämiseen Kuuhun 2020-luvun puolivälissä.

    Chang'e 3 Kuun pinnalla havainnekuvassa

    Kiina esitteli kuukulkijaansa

    Chang'e 3 -kuukulkija
    Chang'e 3 -kuukulkija

    Kiina esitteli "sattumalta" Intian onnistuneen Mars-laukaisun jälkeen omaa joulukuussa matkaan lähtevää Chang'e 3 -kuukulkijaansa. Kiina ja Intia ovat jo pitkään nokitelleet toisiaan avaruuslennoilla ja käyvät paikallista avaruuskilpailua Aasiassa.

    Kiina laukaisi ensimmäisen kuuluotaimensa, kiinalaisen Kuun jumalattaren mukaan nimetyn Chang'e 1:n, lokakuussa 2007 ja se kiersi Kuuta noin puolentoista vuoden ajan. Chang'e 2 seurasi sitä lokakuussa 2010. Vuonna 2012 se ohjattiin pois Kuun luota ulos planeettainväliseen avaruuteen ja kohti asteroidi 4179 Toutatisia, jonka ohi se lensi joulukuussa 2012. Näin Kiinasta tuli Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin jälkeen neljäs maa, joka on onnistunut tutkimaan aurinkokunnan pienkappaletta lähietäisyydeltä.

    Chang'e 2 kuvasi Kuun pintaa hyvin tarkasti, jotta Chang'e 3 -voisi lasketutua turvallisesti Kuun pinnalle; laskeutumispaikaksi on valittu Sinus Iridum, laavatasanko Mare Imbriumin luoteiskulmassa. 1,2-tonninen laskeutuja saa virtaa ydinparistosta ja sen eliniäksi on kaavailtu kolmea kuukautta. Sen mukana on oheisessa kuvassa oleva kuukulkija (tai kuvassa lienee kulkijan mallikappale) ja lisäksi siinä on tutkimuslaitteita, kameroita ja jopa tähtitieteellinen kaukoputki.

    Kuusipyöräinen kulkija on noin 1,5 metriä pitkä ja sen massa on noin 120 kiloa. Se pystyy kulkemaan itsenäisesti tekoälyn avulla Kuun pinnalla, mutta sitä voidaan myös kauko-ohjata Maasta. Kulkijassa on aurinkopaneelit sähköä tuottamassa ja noin 20 kilon edestä tutkimuslaitteita sekä kameroita. Eräs kiinnostavimmista instrumenteista on tutka, joka pystyy tekemään ensimmäiset sondaukset Kuun pinnanalaisesta rakenteesta jopa 30 metrin syvyyteen. Kiinalaisten aikomuksena on ajella noin 10 kilometrin päähän laskeutujasta ja tutkia noin kolmen neliökilometrin kokoisen alueen perin pohjin kolmen kuukauden aikana.

    Chang'e 4 tulee olemaan samanlainen laskeutuja ja kulkija vuonna 2015. Niitä seuraa Chang'e 5 vuonna 2017, ja sille on annettu kunnianhimoinen tehtävä: tuoda näytteitä Kuun pinnalta Maahan. Se tulee olemaan varsin merkittävä maineteko Kiinalle ja asettaa maan ehdottomasti Aasian avaruuskilvan johtoon.

    Lue lisää Kiinan, Intian ja Japanin pienimuotoisesta avaruuskilpailusta Tiedetuubin blogista.

    Vyomanautit tulevat!

    .
    Intia laukaisi tänään ensimmäisen Mars-luotaimensa avaruuteen. Kyseessä oli tosin vasta ensimmäinen askel kohti punaista planeettaa, sillä tämä Mangalyaaniksi nimetty luotain kiertää ensin Maata kuukauden päivät ja hilaa itseään yhä soikeammalle ja soikeammalle kiertoradalle, jonka kauimmaisesta pisteestä se pystyy lähtemään taloudellisesti pois Maan vaikutuspiiristä planeettainväliseen avaruuteen. Tämä tapahtuu näillä näkymin 30. marraskuuta.

    Jos kaikki sujuu hyvin, saapuu Mangalyaan Marsiin tapahtuu 21. syyskuuta ensi vuonna.

    Tähän mennessä vain Yhdysvallat, Venäjä (ja Neuvostoliitto) sekä Eurooppa ovat onnistuneet saamaan oman luotaimensa kunnolla Marsia kiertämään, mutta myös Kiina ja Japani ovat temppua yrittäneet. Niillä tosin oli huonoa tuuria, sillä ensin japanilaisluotaimen matka muuttui vuonna 2003 vaikeaksi nilkuttamiseksi voimakkaan aurinkomyrskyn vuoksi; Auringon sylkemät hiukkaset tuhosivat Nozomi-luotaimen elektroniikkaa ja muutoin hyvin toiminut luotain lensi Marsin ohitse.

    Sitten marraskuussa 2011 kiinalaisten Mars-luotain Yinghuo-1 puolestaan koitti liftata Marsiin yhdessä venäläisten Phobos-Grunt -luotaimen mukana, mutta koska venäläisluotain ei päässyt Maan kiertorataa kauemmaksi ja putosi takaisin Maahan, jäi kiinalaistenkin matka Marsiin tekemättä.

    Nämä kolme Aasian maata ovat jo pitkän aikaa käyneet pienimuotoista avaruuskilpaa ja luotaimet kohti muita taivaankappaleita ovat vain osa tätä mainetekopeliä. Kuuta tutkimassahan Intia, Kiina ja Japani ovat jokainen jo käyneet, ja kullakin on suunnitelmia myös Kuuhun palaamisesta.

    Se, kuka avaruuskilpailun Aasian paikallissarjassa on johdossa, riippuu hieman näkökulmasta. Suoritettujen satelliittilaukaisuiden määrässä Kiina on tänä vuonna kohonnut jopa maailman ykköseksi ja omalla miehitetyllä avaruusaluksellaankin se on jo maailmansarjassa hyvissä asemissa. Japani puolestaan on onnistunut tekemään useita teknisesti haastavia luotainlentoja planeettainväliseen avaruuteen ja sillä on myös omat, voimakkaat kantorakettinsa. Oman avaruusaluksen kehittämisen sijaan se osallistuu suurella osuudella Kansainvälisen avaruusaseman yhteistyöhön. Japanilla on asemalla oma kookas tutkimusmoduulinsa, se lennättää asemalle rahtia omalla miehittämättömällä huoltoaluksellaan ja japanilaiset avaruuslentäjät nousevat asemalle samaan tapaan kuin eurooppalaiset, yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset.

    Intia puolestaan on selvästi peesausasemassa, mutta sekin on ollut hyvin aktiivinen avaruustoimessa jo 1960-luvulta alkaen, sillä vaikka maa on – ja etenkin oli – köyhä kehitysmaa, siellä on nähty avaruustoiminnan käytännön hyödyt: esimerkiksi perinteisten tietoliikenneyhteyksien vetäminen kaikkiin pikku kyliin ja taajamiin olisi maksanut paljon enemmän kuin yhteydenpito satelliittien kautta. Maalla on myös kattava ja monipuolinen satelliittipohjainen Koulu-TV, joka tuo opetusta myös syrjäseuduille ja köyhille alueille.

    Kaukokartoitus ja sääpalvelut ovat myös erittäin tärkeitä Intialle, joten maa on kehittänyt voimakkaasti satelliitteja, jotka auttavat näissä.

    2000-luvulla Intia on laajentanut toimintaansa myös kantoraketteihin – onhan edullisempaa laukaista satelliitit omalla raketilla kuin ostaa laukaisuita muilta, jos laukaisuita on paljon – tosin maalla on ollut pieniä vaikeuksia suurimman ja voimakkaimman rakettinsa GSLV:n kehittämisessä. Sen sijaan hieman pienempi työjuhta PSLV, jolla Mars-alus laukaistiin myös matkaan, on toiminut varsin luotettavasti. Intia on laukaissut avaruuteen myös ulkomaisia satelliitteja, muun muassa Koreasta, Belgiasta ja Saksasta.

    Kuuluotain Chandrayaanin jälkeen vuorossa on nyt oma lento Marsiin ja katseet ovat myös kohti muita tieteellisiä lentoja sekä paluuta Kuuhun. Tieteen, tekniikan ja kansalaisille turvattavien peruspalveluiden lisäksi kyse on luonnollisesti myös politiikasta, sillä omalla avaruusohjelmallaan Intia haluaa näyttää Aasian maille, naapureilleen sekä koko maailmalle olevansa kaikkea muuta kuin köyhä kehitysmaa. Planeettalennot ovat oiva tapa herätä mainetta ja kunniaa.

    Tein vuonna 2007 juttua Intian kuuluotaimesta Chandrayaan 1:stä ja tapasin samalla lennon tiedejohtajan Narendra Bhandarin, jonka kanssa juttelu levisi myös Intian avaruusohjelmaan laajemmin. Miksi maa käyttää runsaasti rahaa avaruuteen, vaikka sille olisi varmasti muutakin käyttöä maanpäällisissä kohteissa?

    "Avaruustekniikka on muuttanut jokaisen intialaisen elämää, koska esimerkiksi pystymme tekemään nyt paremmin sääennusteita ja ennakoimaan myrskyjen saapumista", selitti Narendra Bhandarin.

    "Se on hyvin tärkeää meille, sillä esimerkiksi monsuunisateet ovat voimakkaita. Satelliitit auttavat maanviljelyä, niistä on apua luonnononnettomuustilanteissa, niiden kautta saadaan esimerkiksi lääketieteellistä apua ja pystytään ennakoimaan esimerkiksi veden pinnan nousua. Ja luonnollisestikin sitten tietoliikenteessä niiden apu on korvaamaton, satelliitit ovat mullistaneet television ja tiedonvälityksen. Olemme juuri aloittaneet kaukokartoituksen laajamittaisen hyödyntämisen ja odotamme siitä apua muun muassa kaivannasten löytämisessä. On myös loogista, että tämän kaiken jälkeen olemme nyt lähdössä tutkimaan Kuuta ja edelleen mukaan planeettalentoihin."

    Tuolloin vuonna 2007 ei Intialla ollut vielä omaa miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaa, eikä Bhandarin ollut innostunut edes sellaisesta. "Uskomme enemmän robotiikkaan ja miehittämättömien satelliittien sekä korkean teknologian sensorien käyttämiseen. Ne pystyvät tekemään monet työt paljon ihmistä paremmin, eivätkä vaadi mutkikasta elossapitosysteemiä ja turvallisuusjärjestelyitä."

    Mutta niinpä vain samana vuonna Intian avaruustutkimusorganisaatio ISRO ilmoitti harkitsevansa vakavasti oman miehitetyn avaruusaluksen tekemistä ja vuonna 2012 hanke otti konkreettisen askeleen eteenpäin, kun ISRO ilmoitti perustavasta astronauttien – hindiksi vyomanauttien – koulutuskeskuksen Bangaloreen.

    Eivätkä kyseessä olleet enää lennot Maata kiertämään omalla avaruusaluksella, vaan kunnianhimoisessa suunnitelmassa ovat myös lennot Kuuhun!

    Suunnitelman mukaan ensi vaiheessa vuonna 2016 intialasastronautit nousisivat matkaan intialaisavaruusaluksella GSLV-raketin uuden version nokassa uudesta Satish Dhawanin laukaisukeskuksesta, joka olisi nykyisen Sriharikotan avaruuskeskuksen alueella. Kahdelle (tai kolmelle) avaruuslentäjälle mitoitettu alus lentäisi Maan ympärillä noin 300-400 kilometrin korkeudessa ja palaisi alas laskuvarjojen varassa Bengalin lahteen loiskahtaen.

    Aluksen mallikappale valmistui jo vuonna 2009, mutta se ei ollut vielä lähellekään lentokelpoinen versio. Samana vuonna suoritettiin jo ensimmäiset vyomanauttien valinnat: perinteiseen tapaan hakuun otettiin ilmavoimien hävittäjälentäjiä ja 200 halukkaasta valittiin mukaan koulutukseen neljä. Heistä muodostetaan myöhemmin kaksi kaksihenkistä miehistöä, joista toinen tulee tekemään ensimmäisen intialaisen miehitetyn avaruuslennon ja toinen on varalla. Mikäli aluksesta tehdäänkin lopulta kolmepaikkainen, otettaneen mukaan ohjelmaan pari lentäjää lisää.

    Virallisesti edelleen tavoitteena on tehdä lento vuonna 2016, mutta todennäköisesti tämä on hieman toiveikas päämäärä. On kuitenkin varsin varmaa, että Intiasta tulee neljäs maa, joka laukaisee oman avaruuslentäjän omalla aluksellaan avaruuteen.

    Samalla Japanissa ovat myös puheet omasta avaruusaluksesta kiihtyneet, mutta vaikea taloustilanne ja hyvä yhteistyö avaruusasemakumppanien kanssa pitänee oman aluksen ainakin toistaiseksi pelkkänä haaveena. Mutta mukaan avaruuskisaan on tulossa vielä uusi aasialaismaa: Korea suunnittelee jo omaa kuuluotaintaan.

    Päivitys 5.11.Kiina esitteli juuri "sattumalta" Intian onnistuneen laukaisun jälkeen omaa joulukuussa matkaan lähtevää Chang'e 3 -kuukulkijaansa. Siitä kerrotaan omassa artikkelissaan toisaalla Tiedetuubissa.

    Tämä teksti on julkaistu myös Ursan blogeissa Avaruustuubissa.