sci-fi

Vuonna 2013 elokuvateattereihin tullut Joseph Kosinskin ohjaama Oblivion on post-apokalyptinen toimintaelokuva, jota tähdittävät mm. Tom Cruise ja Morgan Freeman. Elokuvassa ihmiskunta on pääosin paennut maapallolta Kuussa oleviin siirtokuntiin, mutta he ovat jättäneet jälkeensä ilmakehässä noin kilometrin korkeudessa olevia Skytower -asuntoja. Niitä käytetään tukikohtina Maassa tehtävillä tutkimusmatkoilla.

Elokuvasta ja sen tarinasta riippumatta ajatus ilmassa pysyvästi olevasta talosta – kenties jopa kodista – tuntuu aivan hersyttävän hienolta.

Entä jos tulevaisuudessa tällaisia taloja alettaisiin rakentaa oikeasti? Mitä jos pilvenpiirtäjien lisäksi toinen tapa kurottaa kohti taivasta on tehdä tällaisia omakotitaloja, jotka ovat toki kalliita, mutta joita voitaisiin sijoitella mukavasti eri korkeuksille. Kenties korkeutta voisi myös säätää säätilan ja tunnelman mukaisesti.

Moni asia talossa riippuu tietysti siitä miten se on kiinnitetty maan kamaraan: suunnitelmia ei ainakaan toistaiseksi kannata tehdä antigravitaation tai jonkun muun vastaavan tekniikan varaan. Kätevintä lienee tehdä korkea, tukeva torni, jonka päässä talo on. Ja samalla kenties muutama muukin talo, ikään kuin lintulaudat puun oksilla.

Talon Oblivion-elokuvaan suunnitteli Darren Gilford, joka on saanut varmasti inspiraatiota niin Jetsoneista kuin Mies van der Rohesta. Piirretty sarja Jetsonit perustuu ilmassa oleviin taloihin ja Oblivionin rakennus on puolestaan kuin kevennetty versio van der Rohen Barcelona-paviljongista.  

Itse muuttaisin saman tien tällaiseen taloon – paitsi että sen päälle pitäisi saada vielä tähtitorni. Valitettavasti vain ilmassa olevaa omakotitaloa saanee odottaa vielä pitkään...

Päivän kuvana on otos maailman ensimmäisestä tulevaisuusfantasiasta vuodelta 1902. Siinä ensimmäiset kuumatkaajat on juuri laitettu aluksensa (kanuunan ammuksen) sisään ja lähtölaskenta alkaa.

Syynä tähän mustavalkoiseen kuvaan on luonnollisesti se, että tänään kohistaan vuonna 1989 valmistuneesta Paluu tulevaisuuteen -elokuvatrilogian toisesta osasta, missä käydään tulevaisuudessa – ja tuo päivä tulevaisuudessa on juuri tänään 21. lokakuuta 2015.

Koska elokuvat saivat aikanaan hyvin suuren suosion ja ovat nousseet aikamatkustuselokuvien stereotyypiksi, on tänään luonnollisesti media pullollaan juttuja, joissa verrataan silloisia visioita ja todellisuutta. Näissä huomataan taas kerran se, että todella suuria hyppäyksiä kehityksessä eteenpäin on vaikea ennakoida: elokuvan tulevaisuudessa ei ole esimerkiksi internetiä, joka on mullistanut maailman näinä 20 vuotena sitten 80-luvun lopun.

Samalla kannattaa muistaa, että tulevaisuutta käsitteleviä elokuvia on varsin paljon, ja monet niistä ovat jopa parempia kuin Paluu tulevaisuuteen.

Aivan ensimmäinen näistä tulevaisuuselokuvista tehtiin vuonna 1902. Kyseessä on ranskalaisen Georges Méliès'n mykkä, mustavalkoinen elokuva, missä Jules Vernen kuuluisa kuuseikkailu Maasta Kuuhun (De la Terre à la Lune) yhdistyy H. G. Wellsin tarinaan ensimmäisistä ihmisistä Kuussa (The First Men in the Moon). Tämä noin 15 minuuttia kestävä filmi Le Voyage dans la Lune (Matka Kuuhun) julkaistiin syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1902.

Tarinassa professori Barbenfouillis kollegoineen lentää Kuuhun 300 metriä pitkän kanuunan ammuksella, mutta kuusikko joutuu Kuussa seleniittien, Kuun asukkaiden, vangiksi. He joutuvat keksimään keinon vapautua ja palata Maahan, ja yllättäen onnistuvat. Maassa heitä odottaa sankarien vastaanotto.

Ja tämä kaikki siis tapahtui tarinassa vuonna 2002 – sitä, miten todenmukainen tulevaisuuskuva oli, ei kannata edes alkaa pohtia, mutta se heijasteli varsin autenttisesti (hieman huumorimielellä tosin) ajatuksia avaruusmatkailusta vielä satakunta vuotta sitten.

Alla on elokuva YouTubesta upotettuna, mutta sen mainio väritetty ja restauroitu versio on myös katsottavissa netissä: Le Voyage dans la Lune - George Méliès (Version Originale Couleur Restaurée)

Kuvassa on Jupiter 2, lentävä lautanen, joka esiintyi 1960-luvulla tuotetussa TV-sarjassa Lost in Space ja joka on noussut kulttimaiseeseen - ei vähiten juuri tämän lentävän lautasen ansiosta.

Tosin tätä alusta ei ole olemassa, ainakaan tällaisena kuin se on kuvassa. Kuva on peräisin mainiolta nettisivustolta nimeltä Sci-Fi Air Show, missä on tieteiskirjallisuudessa, -sarjoissa ja -elokuvissa olleita avaruusaluksia esitettynä ikään kuin ne olisivat olleet esillä ilmailunäyttelyssä samaan tapaan kuin lentokoneet. Aluksista kertovat tekstit on kirjoitettu myös samaan tapaan kuin ilmailunäyttelyiden esittelyt, ja ovat luonnollisestikin osittain puuta heinää, mutta osittain perustuvat aluksista tarinoissa olleisiin tietoihin.

Esimerkiksi sivustolla on mainioita kuvamanipulaatioita Avaruusasema Alfan, Kotka-aluksesta. "Kotka on näyttelyn eräs suurimmista vetonauloista", kirjoittaa sivusto.

"Sen suunnitteli britti-insinööri Brian Johnson, ja se heijastelee suoraan McDonnell-Douglasin Moonbus -alusta (joka esiintyi myös Avaruusseikkailu 2001:ssä) ja se on selvästi sukua monien muiden Gerry Andersonin aikaisempien alusten kanssa. British Aerospace ja Rolls-Royce rakensivat aluksia vuosina 1974-75 Iso-Britanniassa, mutta monia niiden sisustan osia tehtiin Italiassa (mm. Marconi Electronic Systems ja Associazione Italiana di Aeronautica e Astronautica). TV-sarjaa varten tehtiin kolme lentokelpoista alusta."

Sci-Fi Air Show on ehdottomasti kurkistamisen arvoinen nettisivu!