Revontulia on juuri nyt näkyvissä laajalti Suomessa, tosin monin paikoin pilvien takana. Jos säätilanne antaa vähänkin myöten, kannattaa hilautua ulos katselemaan taivasta!
Otsikkokuvassamme on Arto Oksasen välittämä Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen tähtitornin kameran ottama kuva, joka näyttää tilanteen: revontulia pilvien takana.
Tämä pätee laajoihin alueihin Suomessa, sillä keli ei ole kaikkein paras mahdollinen taivaan tarkkailuun. Mutta jos sää on vähänkin suosiollinen, kannattaisi nyt mennä ulos, koska revontuliennuste on varsin hyvä.
Ilmatieteen laitoksen revontuliennuste lupasikin tätä jo aiemmin tänään:
"Viikonloppuna aurinkotuulen magneettikenttä voimistui ja kääntyi sunnuntaina pariin otteeseen äkillisesti etelään. Tämä aiheutti Maassa geomagneettista aktiivisuutta, joka ylsi pariin otteeseen pienen geomagneettisen myrskyn (G1) tasolle. Maanantain vastaisena yönä eteläisessä Suomessa nähtiinkin sitten vähän revontulia. Nyt aurinkotuuli on palannut jokseenkin tavanomaiseksi, joten aktiivisuus lienee tilapäisesti rauhoittumassa."
"Auringossa on juuri Maata kohti kääntyneenä kahden laajan koronan aukon pari. Niiden vaikutuksesta aurinkotuuli nopeutunee keskiviikkona, joten keskiviikkona ja torstaina on odotettavissa pieniä tai kohtalaisia geomagneettisia myrskyjä (G1–G2 / Kp 5–6). On mahdollista, että nopeaa virtausta edeltävä puristuneen aurinkotuulen vyöhyke alkaa aktivoida avaruussäätä jo keskiviikon vastaisena yönä."
"Aurinkotuulen magneettikenttä on iltapäivän aikana palannut voimakkaaksi (noin 10 nT) ja eteläsuuntaiseksi. Jos tilanne pysyy samanlaisena yöhön asti, maan keskiosassa on hyvä ja eteläosassakin kohtalainen mahdollisuus revontuliin maanantain ja tiistain välisenä yönä, siltä osin kuin pilvien lomasta näkyy. Todennäköisyysarvio on siksi tämän yön osalta nostettu kohtalaiseksi."
Viime viikon torstaina oli syyspäiväntasaus. Revontulien esiintymisessä on tilastollinen huippu syys- ja kevätpäiväntasausten aikaan, kuten Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen kertoi Helsingin Sanomien artikkelissa 18.9.2016.
Juuri nyt mittarit eivät näytä vielä mitään ihmeellisempää, mutta Auringosta puhaltavan aurinkotuulen nopea rintama on saavuttamassa huomenna maapallon. Auringossa oleva korona-aukko loimottaa parhaillaan kaasua suoraan Maata kohden.
Auringon aktiivisuus on tällä haavaa kohtalaisen matalalla, eikä sen pinnalla ole suuria pilkkuryhmiä. Kaikkein komeimmat revontulimyrskyt tulevat yleensä juuri suurista pilkkuryhmistä tulleista kaasupurkauksista, mutta tylsältäkin näyttävä Aurinko saattaa tuottaa kivoja reposia.
Salaisuus on Aurinkoa ympäröivässä kuuman kaasun kehässä, koronassa, olevat aukot, joiden kautta Auringosta poispäin virtaava hiukkasten ja kaasun vuo, aurinkotuuli, pääsee vapaasti puhaltamaan ulos avaruuteen. Se tuottaa nopeasti etenevän kaasun alueen, ja kun se osuu maapalloon, voi hyvissä magneettisissa olosuhteissa tuloksena olla näyttävää katsottavaa taivaalla.
Nyt tilanne näyttää lupaavalta: hiukkasvirta osunee maapalloon ensi yön aikana, ja ennusteiden mukaan tuloksena voi olla 30 % todennäköisyydellä G1-luokan geomagneettinen myrsky.
Ilmatieteen laitoksen revontuliennuste toteaa, että myrsky voi olla hieman suurempikin, G2 (mikä sinällään on vielä pieni myrsky, mutta myrsky kuitenkin) ja se voi tuottaa revontulia myös Lappia etelämpänä. Nopea virtaus ja siten myös geomagneettinen aktiivisuus jatkunee keskiviikkoon.
On hyvin todennäköistä, että ainakin Lapissa näkyykin revontulia nyt lähi-iltoina.
Siis: jos taivas näkyy, niin sitä kannattaa tarkkailla!
Otsikkokuvassa on SDO-luotaimen ottama kuva varustettuna kaasun virtausnuolilla.
Kuten tänään otetut kuvat Auringosta näyttävät, on se varsin valju: vain muutama rauhallinen pilkkuryhmä pinnalla, eikä suuria purkauksia ole näkyvissä tai odotettavissa. Silti luvassa on keskiviikoksi revontulia – mahdollisesti.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääennuste kertoo, että vaikka Aurinko sinällään on varsin hiljainen, on sitä ympäröivän kuuman kaasun kehässä, koronassa, parhaillaan aukko, joka on kiertynyt Auringon länsipuolelle ja siitä vapaasti avaruuteen puhaltavan nopean aurinkotuulen odotetaan saavuttavan Maan kahden päivän kuluessa.
Geomagneettinen häiriöisyys saattaa silloin siten saavuttaa pienen avaruusmyrskyn lukemat (Kp 5). Keskiviikon tienoilla kannattaa siis varautua tähyilemään taivaalle, etteivät revontulet pääse yllättämään samaan tapaan kuin viime viikolla.
Tosin yleensä, kun revontulia alkaa oikein odottaa, niin niitä ei tulekaan – avaruussään ennustaminen on kaukana vielä normaalin sään ennustamisesta.
Kenties pientä vipinää on tulossa muutenkin lähiaikoina, sillä pilkkuryhmistä suurin, AR2582, on parhaillaan kasvamassa. Se on ollut toistaiseksi varsin hiljaa, mutta on mahdollista, että se alkaisi hieman röyhtäilemään kaasua avaruuteen. Avaruussäätä Yhdysvalloissa ennustavan NOAA:n tutkijoiden mukaan mahdollisuus M-luokan purkauksiin (keskivoimakkaisiin purkauksiin) on nyt parin päivän aikana 5 %.
Otsikkokuvassa on vasemmalla Aurinko näkyvän (kellertävän) valon alueella kuvattuna ja oikealla ultraviolettivalon alueella otettu kuva, missä sen korona-aukot näkyvät hyvin.
Ilmatieteen laitos kertoo twiitissään, että Maan magneettikentän suunta on nyt revontulien näkymiselle ja tosiaan: kaikki magneettikentän häiriöisyyttä mittaavat asemat näyttävät parhaillaan punaisia laatikoita. Siis tilanne on hyvin lupaava revontulten näkymiselle!
Otsikkokuvassa oleva kartta näyttää, että Suomessa (siis vihreän linjan yläpuolella) on mahdolliskuuksia nyt revontulten näkymiseen. Jos taivas on siis hiemankin selkeä, kannatta katsella tapahtuisiko yläpuolella mitään.
Myös Ilmatieteen laitos vahvistaa asian:
Maan mag. kentän suunta on nyt revontulien näkymiselle suosiollinen: https://t.co/ybddSCv9FG
— FMI Space (@FMIspace) August 23, 2016
Samoin avaruussäätä seuraava NOAA:n avaruussääennustuskeskus kertoo avaruussään olevan parhaillaan hyvin epävakaan.
Pieni G1-luokan myrsky on parhaillaan käynnissä ja aurinkotuuli on voimakasta sekä rauhatonta, sanoo NOAA:n tilannetiedotus. Todennäköisyys aktiivisuuden jatkumiselle tällä tasolla on suuri, ja itse asiassa nyt näyttää siltä, että ensi illasta ja yöstä on tulossa vieläkin lupaavampi.
Spaceweather.com -sivuston ennusteen mukaan todennäköisyys revontulille Suomen korkeudella on 15% tänä yönä ja 15 % ensi yönä. Kohonneen aktiivisuuden todennäköisyys on 20 % nyt ja ensi iltana/yönä, ja samoin revontulimyrsky on mahdollinen 20 %:n todennäköisyydellä tänään tai huomenna.
NOAA:n Ovation-simulaatio lupaa parempia olosuhteita huomiselle, jolloin revontulia voisi olla myös eteläisessä Suomessa.
Auringon pinta on tällä haavaa varsin rauhallinen, sillä siellä on vain yksi suurehko pilkkuryhmä, AR2579, jonka ei oleteta synnyttävän suurempia purkauksia. Se on kuitenkin parhaillaan kasvamassa.
Sen sijaan koronassa on nyt aukko, jonka kautta kohti Maata puhaltaa tavallista enemmän ja voimakkaammin aurinkotuulta. Nyt purkautuva kaasu vaikuttaa Maahan ja meidän lähiavaruuteemme parin päivän päästä.
Päivitys klo 23.14: Kumpulan taivalla (valojen keskellä Helsingissä) näkyy heikkoja revontulia:
Käynnissä on jo toista päivää varsin voimakas revontulimyrsky ja parhaillaan on eteläisenkin Suomen päällä kohtalaista aktiivisuutta. Keväisen vaalea yö haittaa revontulten näkymistä, mutta juuri nyt kannattaa mennä ulos ja tähytä taivaalle: siellä saattaa näkyä jotain, vaikka todennäköisesti paras hetki tänä iltana alkaa olla jo ohitse.
Ilmatieteen laitoksen revontuliennusteen mukaan revontulien näkymisen todennäköisyys on Lappiakin etelämpänä tänään ja huomenna kohtalaisen suuri.
Ennuste kertoo, että sunnuntaina aamuyöllä alkoi geomagneettinen myrsky, joka saavutti voimakkaimmillaan tason G3 (voimakas) sekä varhain sunnuntaiaamuna että uudestaan sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä. Revontulia havaittiin maanantain vastaisena yönä laajalti eteläisessä Suomessa. Pohjois-Suomessa yöt ovat jo liian valoisia revontulten näkemiseen.
Viikonlopun geomagneettisen myrskyn aiheutti koronan aukosta tuleva nopea aurinkotuulen virtaus. Aurinkotuulen nopeus nousi sunnuntain aikana lähes 700 kilometriin sekunnissa, ja on yhä samoissa lukemissa.
Myrskyn alkua sunnuntaiaamuna voimisti se, että nopea virtaus työnsi edellään puristuneen aurinkotuulen vyöhykettä, jossa magneettikentän voimakkuus oli kolminkertainen tavanomaiseen nähden ja suunta pääosin eteläinen.
Nopea aurinkotuuli jatkunee vielä ensi yön ja alkanee hiipua huomisen kuluessa. Ainakin ensi yönä on siis vielä odotettavissa runsasta geomagneettista aktiivisuutta, joskaan ei ehkä aivan yhtä voimakasta kuin viime yönä, koska aurinkotuulen tiheys ja magneettikentän voimakkuus ovat jo heikentyneet. Revontuliakin voi vielä näkyä Etelä-Suomessa, joskin yön valoisuus heikentää niiden näyttävyyttä ja rajoittaa mahdollisen havaintoajan keskiyön tunteihin.
Auringossa ei ole merkittäviä aktiivisia alueita, joten purkauksia ei ole odotettavissa. Ionosfäärihäiriöiden mahdollisuus johtuu geomagneettisesta aktiivisuudesta.
Ja lienee turha mainita, että Merkuriuksen ylikululla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa...
Illat alkavat olla jo niin valoisia, että revontulten näkeminen pohjoisella pallonpuolella käy varsin vaikeaksi. Siksipä moni meistä katsoo netistä kauniita revontulikuvia muualta maailmasta, ja eteen tuleekin monenlaisia kuvia – kuten päivän kuvana oleva "upea" otos valkoisista revontulista.
Kuva on siis täyttä tuubaa, joko tarkoituksella tehty hämäämään sekä klikkejä metsästämään, tai sitten sen on vain taideteos.
Joka tapauksessa tätä ja monia muita vastaavia kierrätetään internetin eri keskustelupalstoilla ja sivustoilla, ja varsin monet asiallisetkin sivustot menevät vipuun, ja julkaisevat tällaisia kuvia.
Jos toimittajalla ei ole harmaatakaan aavistusta revontulista, niin kuvahan on upea. Itse asiassa monet toimittajat eivät taida välittääkään todenperäisyydestä, koska mm. Facebookissa olevan Amazing WIld Nature -sivun kommentit näyttävät miten monet lukijatkin suhtautuvat tällaiseen: "totta tai ei, kuva on upea".
No, kommentti sinällään pitää paikkansa, sillä kuva on varsin näyttävä. Se ei kuitenkaan ole todellinen pohjana olevaa maisemaa lukuun ottamatta.
Revontulissa ei ole koskaan valkoista väriä, koska revontulet syntyvät avaruudesta ilmakehän molekyyleihin osuvien varattujen hiukkasten virittäessä atomeja. Kun atomien elektronit palaavat takaisin viritystilastaan alemmalle energiatasolle, ne lähettävät fotoneita, eli valoa, jonka aallonpituus riippuu kaasuatomeista, johon hiukkanen törmää, ja niiden energiatiloista. Vihreä väri syntyy yksiatomisesta hapesta (valon aallonpituus 557,7 nm) ja punainen molekylaarisesta hapesta (630,0 nm). Sininen väri syntyy typestä.
Valkoinen valo on puolestaan valoa, missä on paljon eri väristä valoa, joten valkoisen revontulen syntyminen vaatisi paljon erilaisia atomeita ja viritystiloja.
Revontulet toki saa näyttämään valokuvissa valkoisilta ylivalottamalla, säätämällä värejä, tai käyttämällä mustavalkofilmiä tai -asetuksia.
Kuvan revontulikaaret ovat myös ns. päin prinkkalaa, sillä oikeasti kaaret eivät ole tuollaisia, eivät näy noin eikä mutkaisia ja suoria kaaria voi olla päällekkäin.
Lieneekin parasta olla analysoimatta kuvaa enempää, koska se saa aikaan vain verenpainetta....
Sen sijaan kannattaa katsoa oikeita revontulia, sillä todellinen maailma komeampaa kuin päivän kuvan kaltaiset tekeleet. Tästä hyvä esimerkki on toinen viime päivinä netissä kiertänyt revontulijuttu: NASAn julkaisema suurtarkkuusvideo revontulista Kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä.
Video on alla (se kannattaa avata koko kuvaruudun kokoiseksi).
Keskellä Aurinkoa on parhaillaan iso auringonpilkku, joka päihittää läpimitassa Maan halkaisijan mennen tullen.
Pilkun kohdalla kaasu – tai plasma, jos tarkkoja ollaan – on 1 500 astetta ympäristöään viileämpää. Lämpötilan paikallinen lasku noin 4 000 celsiusasteeseen johtuu Auringon magneettikentästä.
Pilkun kohdalla kentän voimaviivat läpäisevät "pinnan", jolloin pystysuorat virtaukset hidastuvat. Ne kuljettavat kuuman plasman mukana pinnalle energiaa, jonka havaitsemme valona ja lämpönä. Kun virtauksen vauhti hiipuu, pinnalle noussut plasma ehtii jäähtyä tavallista enemmän ennen kuin lähtee taas vajoamaan syvyyksiin.
Isojen auringonpilkkujen ja -pilkkuryhmien yhteydessä esiintyy usein flare-purkauksia, jotka aiheuttavat koronan massapurkauksia, valtavia avaruuteen sinkoutuvia hiukkaspilviä. Kun sellainen osuu Maan magneettikenttään, voi seurauksena olla kirkkaita revontulia.
Kuva: SDO/HMI
Keväinen yötaivas alkaa olla jo melko valoisa, mutta revontulia kannattaa silti väijyä. Viime vuorokausien aikana Auringosta on puhaltanut voimakas hiukkastuuli, joka on saanut taivaat leiskumaan eteläistä Suomea myöten.
Tuoreen ennusteen mukaan taivaalla saattaa olla tavaraa tänä iltanakin. Uusi Auringosta tuleva hiukkaspurkaus pyyhkäissee tänään Maan ohi ja lisää entisestään käynnissä olevaa myräkkää magnetosfäärissä.
Tuoreita ennusteita ja ajantasaista tietoa löytyy esimerkiksi Spaceweather.com-sivustolta ja Ilmatieteen laitoksen Auroras Now! -palvelusta.
Kuva: NOAA/Ovation
Jupiterissa esiintyy revontulia siinä missä Maassakin. Ne ovat keskittyneet samaan tapaan planeetan napaseuduille, mutta ovat paljon voimakkaampia.
Jättiläisplaneetan revontulet roihahtavat tavallistakin kirkkaammiksi, kun Auringossa tapahtuu voimakkaita purkauksia. Hiukkaspilven osuessa Jupiterin magneettikenttään revontulien kirkkaus röntgenalueella on kahdeksan kertaa normaalia suurempi. Silloin ne päihittävät Maan pohjantulet energiamäärissä monisatakertaisesti.
Kun koronan massapurkauksen seurauksena Auringosta singahtaa voimakas hiukkaspuhuri, Jupiterin magnetosfäärin saavuttaessaan se painaa sitä kasaan parin miljoonan kilometrin verran. Samalla se saa aikaan Jupiterin napaseuduilla voimakkaita röntgenalueen revontulia, jotka kattavat Maan kokonaispinta-alaa suuremman alueen.
Kuvapari on yhdistetty Hubble-avaruusteleskoopin ottamista näkyvän valon alueen kuvista ja Chandra-röntgenobservatorion havainnoista. Kahden 11 tunnin havaintojakson aikana kerättiin tietoja, joiden avulla paikallistettiin röntgensäteilyn lähde.
Samalla määritettiin alueet, joilta on tarkoitus tehdä tarkempia havaintoja sekä Chandralla että Euroopan avaruusjärjestön XMM-röngensatelliitilla. Niiden avulla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Auringosta tulevien hiukkaspurkausten ja Jupiterin magnetosfäärin vuorovaikutusta.
Jupiterin reposista kerrottiin NASAn uutissivuilla.
Kuva: NASA/CXC/UCL/W. Dunn et al [röntgen], NASA/STScI [näkyvä valo]
Viime viikolla Maavoimat julkaisi upeita kuvia revontulista, jotka otettiin silloin päättyneen sotaharjoituksen lopussa. Kauniit kuvat NH90-koptereista revontulten alla levisivät laajalti, ja nähtävästi myös Lapin poliisit saivat innostuksen kuvista katsella taivaalle.
Ja tulos on hieno: Lapin poliisilaitos julkaisi tänään Facebook-sivullaan kuvia, jotka otettiin eilen Muonion Utkujärven kohdalla myöhään illalla.
Sivuroolissa näissä kuvissa on poliisien Volkswagen Transporter – ennen tätä kutsuttiin Mustaksi Maijaksi, mutta nykyvärityksessä nimi ei enää oikein toimi, vaikka tässä kuvassa auto on aika tumma.
Kyseiset taivaan valot johtuivat Maahan eilen illalla iskeytyneestä aurinkotuulen nopeasta virtauksesta, joka sai aikaan pienehköjä (mutta paikallisesti näyttäviä!) geomagneettisia häiriöitä.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteen mukaan häiriöiden odotettiin jatkuvan vielä vähän aikaa, ja eilen illalla revontulia oli mahdollista nähdä myös Lappia etelämpänä.
Tästä eteenpäin aurinkotuulen nopeuden odotetaan alkavan laskea, mutta Yhdysvaltain avaruussääennusteen mukaan aktiivisuus etenkin pohjoisilla leveysasteilla voi olla kohtalaisen aktiivista lähipäivinäkin.
Auringon näkyvällä pinnalla ei ole purkausalttiita pilkkuja, mutta yksi korona-aukko puhaltaa aurinkotuulta Maan suuntaan hieman keskimääräistä paremmin.
Aurinko SDO-satelliitin kuvaamana viime yönä. Pilkkuryhmät erottuvat niistä pursuavien kirkkaiden protuberanssien avulla ja korona-aukot ovat selvästi tummia alueita.
Otsikkokuva: Lapin poliisilaitos
Tiedetuubi © 2012-2025