Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain ja Philae-laskeutuja ovat täysin valveilla ja niiden kohteena oleva Churyumovin-Gerasimenkon komeettakin osoittaa piristymisen merkkejä. Ytimen ympärille alkoi huhti–toukokuun vaihteessa kehittyä koma.

Komeetta on vielä yli 600 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta, mutta lämpö alkaa jo sulattaa ytimen jäistä ja todennäköisesti hyvin tummaa pintaa. Kaasupurkaukset kuljettavat mukanaan myös pölyä ja yhdessä ne muodostavat ytimen ympärille ainepilven eli koman. Toukokuun alkupäivinä se ulottui jo noin 1 300 kilometrin etäisyydelle läpimitaltaan nelikilometrisestä ytimestä.

Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, lämpö nousee ja ytimen aktiivisuus kasvaa. Vähitellen aurinkotuuli alkaa kuljettaa purkautuvaa kaasua ja pölyä mukanaan. Muodostuva kaasupyrstö osoittaa suoraan poispäin Auringosta, mutta raskaammasta aineksesta koostuva pölypyrstö laahaa hieman komeetan jäljessä ja kaartuu sen radan myötäiseksi.

Tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, kuinka pitkäksi pyrstöt ensi vuoden elokuuhun ajoittuvan perihelin tienoilla venyvät. Komeetta on silloin kuitenkin kauempana Auringosta kuin Maa, joten näyttävää spektaakkelia siitä ei ole odotettavissa – paitsi tietysti aitiopaikalla väijyvän Rosetta-luotaimen näkövinkkelistä.

Komeetan kirkkaudessa esiintyviä vaihteluita seuraamalla on ytimen pyörähdysaika pystytty määrittämään aiempaa tarkemmin. Sen pituudeksi on saatu 12,4 tuntia, mikä on noin 20 minuuttia lyhyempi kuin aikaisempi arvio.

Rosetta-luotaimen 27.3.–4.5. ottamista yksittäisistä kuvista koostettu animaatio komeetan liikkeestä ja koman ilmaantumisesta ytimen ympärille löytyy täältä.

Toukokuun alussa Vaasasta pohjoismaiselle matkalleen startannut Komeettarekka on parhaillaan Tanskan Århusissa reittinsä Suomesta katsottuna kaukaisimmassa paikassa, ja lähtee tänään illalla paluumatkalleen. Se pysähtyy vielä Kööpenhaminassa, Linköpingissä ja Södertäljessä ennen kuin rantautuu Turkuun sunnuntaina 18.5.

Turussa rekka pysähtyy Kauppatorille ja on siellä avoinna klo 9-18. Rekassa voi tutustua eurooppalaiseen Rosetta-luotaimeen, sen komeetan pinnalle marraskuussa laskeutuvaan Philae-laskeutujaan sekä yleisesti pyrstötähtiin.

Sen jälkeen maanantaina 19.5. ja tiistaina 20.5. rekka on Helsingissä Narinkkatorilla. Maanantaina rekassa vierailee myös ESAn Mark McCoughrean, tiedeohjelman ylin tiedotusvastaava ja Rosetta-lennon johtava tutkija.

Hän pitää myös yleisöesitelmän illalla yhdessä suomalaisten Rosetta-asiantuntijoiden kanssa Porthanian salissa PIII klo 17:15 alkaen. Luvassa on varmasti vuoden eräs jännittävimmistä avaruusalan esiintymisistä Suomessa, sillä kuulemme tuoreimpia tietoja tänä vuonna komeettansa luokse saapuvasta Rosetta-luotaimesta ja sen historiallisesta tutkimusmatkasta: tarkoitus on paitsi laskeutua ensimmäisen kerran pyrstötähden pinnalle, niin myös lentää sen mukana lähelle Aurinkoa ja seurata miten komeetat muuttuvat kuolleista likaisista lumipalloista kaasua hurjasti syökseviksi pysrtötähdiksi.

Tilaisuuden koko ohjelma on seuraava:

17.15 Tuoreimmat uutiset Rosetta-lennosta (Mark McCaughrean, ESA)
18.00 Suomalaiset mukana Rosetta-lennossa (Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos)
18.20 Mikä ero on komeetalla ja asteroidilla? Aurinkokunnan pienkappaleiden omituinen elämä (Mikael Granvik, Helsingin yliopisto)
18.40 Osuuko komeetta Marsiin ensi lokakuussa vai ei? Siding Spring -komeetta suuntaa punaiseen planeettaan. (Markus Hotakainen, Tiedetuubi)
19.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma järjestetään Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII (Yliopistokatu 3, 00100 Helsinki) ja sinne on vapaa pääsy.

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka varustetaan ja on myös suunniteltu suomalaisvoimin. Kiertuetta seurataan mm. ESAn Rosetta-blogissa, lennon Facebook-sivulla sekä twitterissä hakusanalla #rosettatour.

Runsaasti kuvia matkalta on myös Avaruusrekan Facebook-kuvakansiossa.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Rekan Suomen kiertueen jäljellä olevan osan aikataulu on seuraava:

18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Tervetuloa!

****

Huomio tiedotusvälineille:

ESAn Mark McCoughrean on tiedotusvälineiden tavattavissa maanantaina 19.5. iltapäivällä klo 15-17.

Lisätiedot ja McCoughreanin haastattelupyynnöt:
Jari Mäkinen (+33 6 37 01 51 90 tai jari.makinen@kupla.com).

Keskiviikkona 7. toukokuuta klo 20:30 Suomen aikaa komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa lähestyvä Rosetta-luotain käytti neljää pientä rakettimoottoriaan 45 minuutin. Kyseessä oli komeettaluotaimen ensimmäinen ratamuutos pitkiin aikoihin, ja aloitti konkreettisesti pitkän manöveerin, jolla Rosetta vempautetaan kohdekomeettansa luokse.

Parhaillaan Rosetta on enää noin 1,7 miljoonan kilometrin päässä komeetasta ja lähestyy sitä ratamuutoksen (ja nopeuden hidastamisen) jälkeen noin 755 metrin sekuntinopeudella.

Tätä seuraa kymmenkunta muuta rakettimoottorien käyttöä kesäkuukausien aikana, ennen kuin luotain saapuu perille 6. elokuuta – jos kaikki sujuu nykyisen suunnitelman mukaan. Kesäkuusta alkaen 67P näkyy Rosettan kameroissa paljon paremmin kuin suurimmillakaan maanpäällisillä kaukoputkilla kuvattaessa, joten tarkempien tietojen perusteella lähestymistä ja sen aikataulua voidaan muuttaa vielä kesällä. Komeetan ja Rosetta-luotaimen välinen etäisyys on vähemmän kuin 50 000 km kesäkuun 4. päivästä alkaen.

Sekä Rosetta että komeetta ovat tällä hetkellä kumpikin omalla kiertoradallaan Auringon ympärillä ja niiden radat osuvat lähelle toisiaan nyt kesällä – koko vuosikymmenen kestäneen matkanteon tarkoituksena on ollut juuri päästä tällaiselle radalle.

Nyt Rosetta on muuttamassa rataansa aivan kuten suurempaan laivaan kiinnittyvä luotsialus aavalla valtamerellä: lähestymällä kohdettaan hitaasti ja siirtymällä sen viereen varovaisesti. Käytännössä Rosetta vähentää nopeuttaan ja hissuttelee kohti komeettaa rakettimoottorien poltoilla edestä päin sitä lähestyen, huolellisesti komeetasta irtoavaa materiaalia (siis sen parhaillaan kehittyvää pyrstöä) varoen.

Itse asiassa tämä ensimmäinen ratamuutos oli enemmänkin testi, jolla varmistettiin että Rosettan laitteet ja rakettimoottorit toimivat kunnolla. Se pudotti suhteellista nopeutta komeetan suhteen "vain" 20 metrillä sekunnissa.

Seuraava ratamuutos on toukokuun 21. päivänä ja siitä eteenpäin ensin joka toinen viikko ja sitten kerran viikossa heinäkuun loppuun saakka. Lopulta 23.7. luotaimen ja komeetan välinen nopeusero on enää vain 7,9 m/s.

Sen jälkeen alkaa loppulähestyminen. Elokuun 3. päivänä tapahtuva ratamuutos vääntää radan sellaiseksi, että Rosetta tulee lähimmillään vain 70 kilometrin päähän komeetasta sen sijaan että se viilettäisi sen ohi 200 kilometrin etäisyydeltä. Niiden välinen nopeusero vähenee silloin vaivaiseen yhteen metriin sekunnissa. Ja sitten, 6. elokuuta, Rosetta kiepauttaa itsensä kiertoradalle 67P:n ympärillä.

Käytännössä tosin rata vetovoimaltaan hyvin heikon komeettaytimen ympärillä on hyvin epävakaa, joten lennonjohdon täytyy pitää luotainta puolipakolla oikealla radallaan ja huolehtia siitä, että se pysyy kaukana mahdollisista kaasupurkauksista.

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Komeettaluotain Rosetta heräsi pitkästä horroksestaan tammikuun lopussa ja se on sen jälkeen käynnistellyt hiljalleen laitteitaan ja kameroitaan.

Tänään sen mukana kohti komeetta Churyumov-Gerasimenkoa matkaava laskeutuja Philae heräsi puolestaan unesta. Tapausta seurattiin ja juhlittiin tänään Saksassa maan avaruushallinto DLR:n tiloissa Kölnissä, missä sijaitsee laskeutujan oma lennonvalvomo. Laskeutumisen aikana Rosettan ja Philaen ohjaamisessa sekä tietomäärän hallinnassa on niin paljon puuhaa, että kaksi valvomoa on tarpeen.

Saksa on laskeutujan päärakentaja, mutta mukana on koko joukko eurooppalaisia ja muitakin kumppaneita. Myös Suomi on mukana Philaessa, sillä Ilmatieteen laitoksessa on tehty sen muistipiirit ja laitos on päävastuussa laskeutujan veden etsintään käytettävästä, PP-laitteesta (Permittivity Probe). PP-laite liittyy laskeutujassa olevaan suurempaan instrumenttikokonaisuuteen, SESAMEen, jonka tehtävänä on mitata komeetan ytimen pintakerrosten ominaisuuksia, erityisesti sähköisiä ominaisuuksia. PP-laitteen anturit ovat ensimmäiset komeetan pintaan osuvat laskeutujan osat, koska laskeutujan laskutelineinä toimivien jalkojen tassut ovat itse asiassa laitteen antureita.

Kohti komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkoa jo vuosikymmenen matkannut Rosetta-luotain saapuu viimein tänä vuonna kohdekomeettansa luokse ja aloittaa sen tutkimisen. Rosetta heräsi 31 kuukautta kestäneestä horroksestaan tammikuun 20. päivänä ja on valmistautunut sen jälkeen tulevaan työhön: pitkän, kylmän tauon jälkeen sen laitteita on käynnistetty varovasti ja sen tutkimislaitteet sekä kamerat alkavat pian etsimään komeettaa. Kuten ammoiset tutkimusmatkaajat, joutuu Rosetta katsomaan ympärilleen ja löytämään määränpäänsä, ennen kuin se pystyy hivuttautumaan lähelle sitä ja asettumaan radalle komeetan ympärillä.

Komeetan sijainti toki tiedetään, mutta ei niin tarkasti, että luotainta voitaisiin ohjata turvallisesti sen lähellä. Myös komeetasta mahdollisesti suihkuavat kaasut voivat tehdä liikkumisen lähellä sitä hankalaksi tai jopa vaaralliseksi. Churyumov–Gerasimenkoa, eli tuttavallisesti Churyä, tutkitaankin aktiivisesti jo nyt maanpäällisin teleskoopein, sillä myös se alkaa vähitellen herätä liikkuessaan radallaan lähemmäksi Aurinkoa.

Ohessa on paras tuore kuva Churystä. Se otettiin 27. helmikuuta Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopilla Chilessä (siis kuvausaika oli jo 28.2. yöllä Euroopan aikaa) ja kyseessä on ensimmäinen jättiteleskoopin katsaus Churyyn sitten lokakuun 2013. Komeetta näyttää kirkastuneen jo nyt noin 50% tuosta edellisestä havainnosta, ja on mahdollista, että sen jäinen ydin on alkanut jo nyt kaasuuntua Auringon lämmittäessä sitä.

Ensinnä vasemmanpuoleisessa kuvassa otettiin useita kuvia, jotka laitettiin päällekkäin, jotta takana olevat tähdet näkyisivät hyvin. Niiden avulla voidaan määrittää komeetan tarkkaa sijaintia niin hyvin kuin täältä kaukaa voidaan; se ei riitä sinällään kuitenkaan ratamanöveereihin komeetan ympärillä, mutta auttaa Rosettaa omissa havainnoissaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa on puolestaan Chury ilman taustalla olevia tähtiä. Sen ympärillä näyttää olevan jo sumua, mutta usva johtuu ilmakehän väreilystä, ei komeetasta purskuavasta kaasusta.

Komeetan tarkkailua jatketaan, mutta nyt huomio kääntyy jo Rosettan itsensä ottamiin kuviin kohteestaan – niitä odotellaan aivan lähiaikoina.

Tiedetuubin aikaisempia Rosetta-juttuja:

• Rosettan vuosi
• Hyvää huomenta, Rosetta!
• …ja sitten luotain sanoi ”Piip!”
• Muista komeettagladiaattori Giotto!

Saksan Darmstadtissa sijaitsevassa ESAn avaruusoperaatiokeskuksessa (European Space Operations Centre eli ESOC) – ja lukemattomien nettiyhteyksien äärellä ympäri maailmaa – istuttiin tukevasti tuolien etureunoilla, kun kaikki odottivat suurella näyttötaululla väräjävään käppyrään ilmestyvää piikkiä: Rosetta oli soittamassa kotiin.

Kello 20.17 Suomen aikaa hartaasti odotettu signaali saapui ja lennonjohto puhkesi riemunhuutoihin: Rosetta oli herännyt! Lennonvalvojien ryhmää johtava Andrea Accomazzo tiivisti tuoreeltaan monien tuntemukset: "Tämä oli elämäni pisin tunti."

Onnea Rosetta! Onnea ESA!

Suurten löytöretkien aika ei ole suinkaan ohitse, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan suurten purjelaivojen, viidakkoretkikuntien ja napajäätiköiden tutkijoiden ajoista. Nykyajan tutkimusmatkaajat kiitävät hiljaa planeettainvälisessä avaruudessa ja toimivat omien aistiemme jatkeina: ne mittaavat ja kuvaavat puolestamme, lähettävät tietonsa Maahan ja tekevät sellaista, mihin itse emme kykene tai mitä emme yksinkertaisesti voi tehdä.

Kuten esimerkiksi lentämään vuosikymmenen kylmässä avaruudessa ja ratsastamaan komeetalla kohti Aurinkoa.

Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain lähetettiin matkaan maaliskuussa 2004 ja se saapuu perille komeetta Churyumov-Gerasimenkon luokse tänä vuonna. Toiminta alkaa nyt maanantaina, 20. tammikuuta, kello 12 Suomen aikaa, kun luotain herätetään yli kolme vuotta kestäneestä horroksesta. Sen toiminnat sammutettiin minimiinsä vuonna 8. kesäkuuta 2011, jolloin luotaimen edessä oli matkansa tylsin ja yksinäisin matkalento-osuus.

Suurin syy sähkövirran säästämiseen oli kuitenkin se, että Rosetta on kauimmaksi Auringosta lentänyt aurinkopaneeleista voimansa saava avaruusalus: Jupiterin radan toisella puolella valoa on niin vähän, että ainoa tapa selviytyä  tuosta lennon vaiheesta oli heittäytyä horrokseen.

Kun Rosetta herätetään nyt unestaan, ei siihen olla oltu yhteydessä kahteen ja puoleen vuoteen (tarkalleen ottaen 31 kuukauteen). Vaikka luotain oli lentonsa aikaisemmassa vaiheessakin jo horroksessa, ei näin pitkää toimintojen sammuttamista ole koskaan tehty aikaisemmin. Saati sitten näin kaukana Auringosta.