Spoiler alert: Napanöyhtää syntyy mahan karvoituksen vuoksi yleisimmin miehillä. Mahan karvoitus ohjaa paidan kuituja napaan, jossa päivän mittaan kerääntynyt aines tiivistyy nöyhdäksi. Kuitujen mukana napaan kulkeutuu myös muovia.

Sukelletaan aiheeseen kuitenkin syvemmälle.

Australialainen ABC -uutiskanava teki kyselytutkimuksen tohtori Karl Kruszelnickin (Dr. Karl) juontamaan radio-ohjelmaan tulleen visaisen kysymyksen vuoksi: ”Miksi napanöythäni on sinistä ja mistä se tulee?”

ABC:n kyselytutkimukseen vastasi 4 799 henkilöä, joista 58,1% identifioitui miehiksi ja 41,9% naisiksi.

Vastaajista yllättäen vain 66% kertoi löytävänsä navastansa nöyhtää. Miehien osuus napanöyhdän löytäjistä oli 73% ja 27% oli naisia. Tuloksien mukaan nöyhdän määrä yleistyy henkilön vanhetessa.

Napanöyhdän syntymisen todennäköisin syy on mahan karvoitus.

Napanöyhtää löytäneistä vastaajista 97% kertoi omaavansa mahassa karvoitusta. Loput kolme prosenttia vastaajista oletettavasti piti liian tiukkoja vaatteita.

Myös niin sanotulla ”satiaisten polulla” on vaikutusta napanöyhdän kertymiseen, sillä 80% napanöyhtää löytävistä kertoi omaavansa häpyalueelta  napaan johtavan karvoituksen.

Nature-tiedelehdessä vuonna 2018 julkaistu tutkimusartikkeli tukee väittämää mahan karvoituksen merkityksestä napanöyhdän syntyyn.

Tutkimuksen mukaan mahan karvoitus irroittaa hengityksessä tapahtuneen liikkeen myötä puettujen vaatteiden kuituja irtoaa. Mahakarvoituksen karkea pinta ja niiden napaan päin suuntautuneisuus kuljettaa mahaan kosketuksissa olevia kuituja napaan, jossa kuidut tiivistyvät käsin kosketeltavaksi nöyhdäksi.

Napanöyhtäpallon keskimääräinen paino on 1,82 milligrammaa. Kuitujen lisäksi napanöyhtä sisältää muun muassa pölyä, hikeä ja kuollutta ihosolukkoa.

Medical hypotheses-lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan napanöyhtää syntyy vähemmän vanhoja paitoja käyttävillä kuin uusia vaatteita kuluttavilla.

Käytettyjen vaatteiden väri yleensä vastaa myös napanöyhdän väritystä.

Navasta vuoden aikana 0,5 grammaa muovia

Tutkimukset eivät suoraan kerro, että kuinka paljon napanöyhdän koostumuksesta on muovikuituja tai muuta synteettistä materiaalia.

Arvioiden mukaan vaatetekstiileissä käytetään keskimäärin jopa 60% synteettisiä materiaaleja, kuten polyesteria ja nylonia. Näin olleen voidaan olettaa, että napanöyhdän kuiduista suunilleen yhtä suuri osa on muovikuituja.

Tarkistimme toimittajamme napanöyhdän koostumuksen mikroskoopin avulla. Näytteestä löytyi nöyhdän seasta ulkonäölltään polyesteriin viittaavia kuituja.

Tiedetuubin kaikki vuodesta 2012 alkaen tehdyt jutut löytyvät ylävalikon avulla, mutta jännä tapa hyppäytyä tuubin tiedemaailmaan on käyttää jutturulettia: Tiedetuubin jutturuletti näyttää sisältöämme satunnaisesti.

Yllättäviä juttuja tulee koko ajan lisää sivua alaspäin rullatessa, mutta niitä saa myös enemmän yksinkertaisesti sivun uudelleen lataamalla.

Jos et ole innostunut satunnaisuudesta, niin voit myös lukea kaikki juttumme aikajärjestyksessä: pääset arkistoomme tästä.

Nykyisin käytössä oleva kalenteri on niin sanottu gregoriaarinen kalenteri, joka on parannettu versio juliaanisesta kalenterista ja nimistöltään sekoitus roomalaista jumalista ja kristillisistä pyhimyksistä sekä latinalaisen kielialueen ulkopuolella paikallisista jumaltarinoista.

Esimerkiksi perjantai on Venus-jumalan päivä (Veneris dies, viernes, vendredi, venerdì) tai meillä lainautuneena Freija-aasajumalattaren nimestä. Pian alkavan tammikuun nimi tulee suomalaisittain tammesta, joka on tarkoittanut talven sydäntä tai kalevalaisten runojen isoa tammea. koko taivaan peittävää maailmanpuuta. Latinalaisessa maailmassa Ianuarius tai Januarius merkitsee Janukselle, kaiken alkamisen jumalalle, pyhitettyä kuukautta.

Kalenterin ydin on kuitenkin tähtitieteessä, sillä tarkoituksena on pitää kirjaa ajan ja vuodenaikojen kulusta. Vuosi on jaettu monennäköisistä historiallisista syistä 12 kuukauteen, joissa on 30 tai 31 vuorokautta. Vuorokaudessa on 24 tuntia ja tunnissa 60 minuuttia ja minuutissa 60 sekuntia. 

Hankaluutena kaikissa kalentereissa on se, että kuukaudet ja päivät on hankala saada toimimaan siten, että ne pysyvät tahdissa vuodenaikojen kanssa. Vuoden tarkka pituus on 365,2422 päivää, ja gregoriaanisessa kalenterissa on päästy hyvin lähelle sitä, 365,2425 päivään. Virhettä kertyy siis vain 0,3 päivää vuosituhannessa, koska sitä korjataan karkauspäivin joka neljäs vuosi.

Lisäksi maapallon pyöriminen hidastuu ja tätä täytyy kompensoida karkaussekunnein aina silloin tällöin.

Gregoriaaninen kalenterissa vuosi vaihtuu 1. tammikuuta, ja ajanlaskun alku on laitettu munkki Dionysius Exiguuksen 500-luvulla laskemaan Jeesuksen syntymävuoteen. Nimensä kalenteri on saanut paavi Gregorius XIII:lta, joka määräsi aiempaa Julius Caesarin aikana tehtyä kalenteria parannettavaksi.

Syynä oli lähinnä se, että pääsiäisen aika oli siirtynyt kalenterin mukaan kauaksi alkuperäisestä ajankohdastaan: pääsiäinen kun on määritelty kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeineksi sunnuntaiksi, ja kun kevätpäiväntasaus 21. maaliskuuta oli 1500-luvulle tultaessa vähitellen siirtynyt kymmenisen päivää myöhemmäksi, pelättiin keväisen pääsiäisen siirtyvän lopulta kesään.

Uusi kalenteri otettiin käyttöön vuonna 1582. Vähitellen se omaksuttiin koko Euroopassa, ja Suomessa (ja Ruotsissa) sen käyttöön siirryttiin 1753.

Vallankumouskalenteri

Ranskassa noudatettiin 1700-luvun lopussa myös gregoriaanista kalenteria. Kun vallankumoukselliset voimat alkoivat ravistella maata 1792, haluttiin eroon paitsi kuninkaasta, aatelistosta ja feodaaliyhteiskunnan rakenteista, niin myös kaikesta niihin ja kirkkoon liittyvistä traditioista.

Uusi, uljas tasavalta piti perustaa järjen ja tieteen avulla. Siksi myös kalenteri haluttiin uudistaa – tosin syynä oli myös se, että uuden kalenterin haluttiin heijastavan uuden ajan alkua.

Calendrier républicain, eli tasavaltalaiskalenteri (tai calendrier révolutionnaire, vallankumouskalenteri) otettiin käyttöön toisen vuoden viinisatokuukauden 14. päivänä, eli 4. lokakuuta 1793, jolloin kalenteri määrättiin alkavaksi takautuvaksi 22. syyskuuta 1792, eli päivänä, jolloin Ranska julistettiin tasavallaksi.

Olennaisin osa kalenteria oli muuttaa kaikki mahdollinen kymmenjärjestelmän mukaiseksi. Vuodessa oli 12 kuukautta, joissa oli tasan 30 päivää. Kuukaudessa oli kolme kymmenpäivästä viikkoa, eli dekadia.

Aivan aluksi kuukausiin viitattiin vain numeroin, mutta pian niille annettiin runolliset nimet, jotka liittyivät vuodenaikoihin. Päivät nimettiin työkalujen, kasvien ja eläinten mukaan.

Nimet olivat itse asiassa kovin kauniita (lista muokattuna Wikipediasta):

Syksy:
Vendémiaire (pohjana sana sato tai viinisato) alkoi 22. syyskuuta
Brumaire (usva) alkoi 22. lokakuuta
Frimaire (kylmyys) alkoi 21. marraskuuta

Talvi:
Nivôse (luminen) alkoi 21. joulukuuta
Pluviôse (sateinen) alkoi 20. tammikuuta
Ventôse (tuulinen) alkoi 19. helmikuuta

Kevät:
Germinal (siemen) alkoi 20. maaliskuuta
Floréal (kukka) alkoi 20. huhtikuuta
Prairial (niitty) alkoi 20. toukokuuta

Kesä:
Messidor (elonkorjuu) alkoi 19. kesäkuuta
Thermidor (kuuma) alkoi 19. heinäkuuta
Fructidor (hedelmäinen) alkoi 18. elokuuta

Kahdessatoista 30-päiväisessä kuukaudessa oli se huono puoli, että jäljelle jäi vuoden lopussa aina viisi tai kuusi vuorokautta. Niille keksittiin kätevä käyttö siten, että ne määrättiin vapaapäiviksi.

Jos kalenterin muuttamisessa oli jo muutosta kerrakseen, niin niiden lisäksi myllättiin myös tunnit ja minuutit. Vuorokauteen tuli kymmenen tuntia, joissa oli sata minuuttia, joissa oli sata sekuntia.

Kellojärjestelmä muutettiin takasin vanhaksi lähes saman tien, koska sitä vastustettiin kaikkialla ja voimakkaasti. Kalenteri kesti kuitenkin 14 vuoden ajan, sillä Napoleon palautti vanhan gregoriaanisen kalenterin käyttöön vuonna 1802. Sitä ennen vallankumoukselliset olivat kuitenkin ennättäneet monien muiden mukana mestata valtaosan uuden kalenterin kehittäjistä.

Nyt tasavaltalaiskalenteria voi käyttää muun muassa hupiin: oman syntymäajan voi muuttaa esimerkiksi tasavaltalaispäivämääräksi tai kuukausien sekä päivien nimiä voi ihailla runollisessa mielessä.

Ihan pelkkää historiaa ei kalenteri kuitenkaan ole vielä, sillä joihinkin vallankumouksen tapahtumiin viitataan niiden vallankumouskalenterin mukaisilla päivämäärillä (kuten Thermidor-käänne tai Brumairekuun vallankaappaus).

YouTubessa on valtavasti erilaisia videoita, joilla mainostetaan ja esitellään mitä erilaisimpia asioita – myös epämoraalisia ja laittomia.

BBC:n kiinnostavassa jutussa huomio kiinnitettiin kanaviin, joilla mainostettiin Ukrainassa majaansa pitävää EduBirdie -sivustoa. Vaikka sivusto on ukrainalainen, se palvelee asiakkaita ympäri maailman ja sen "apua" voi ostaa myös Suomesta.

Erityisen ongelmallista on se, että kyseessä eivät ole vain yhtiön mainokset, vaan se, että EduBirdie on maksanut suosituille tubettajille palveluidensa mainostamisesta. He suosittelevat palvelua tyyliin "jos et jaksa kirjoittaa graduasi itse, anna netissä olevan nörtin tehdä se puolestasi". 

BBC:n mukaan yli 250 YouTube-kanavaa mainostaa EduBirdietä yli 1400 videolla ja niillä on ollut yli 700 miljoonaa katsojaa. Mainoksia ja sisältömainostamista on suunnattu luonnollisesti juuri opiskelijoille.

Japanilaisteinien parissa on nyt muodissa alumiinifoliopallojen tekeminen. Miksi ja mistä tämä on alkuisin on jäänyt itse ilmiön varjoon, sillä netti pursuaa nyt kuvia ja videoita, joissa tehdään näitä kiiltäviä alumiinipalloja.

Homma käy hyvin helposti. Osta pakkaus alumiinifoliota kaupasta (sen hinta on parisen euroa kaupasta, foliosta ja folion määrästä riippuen). Tee foliosta iso pallo rullaamalla sitä pois rullasta ja myttäämällä saman tien tasaisesti joka puolelle palloa.