Ennen aikojaan kääntynyt pyrstö petti SpaceShip2:n

SS2 hajoaa lennossa
Jari Mäkinen

Juttuun on tehty tiistaina 4. marraskuuta monia muutoksia ja lisäyksiä tutkinnan edistyminen myötä

Viime viikko oli epäonnisin ja ikävin viikko vuosikymmeniin avaruuslentojen historiassa: ensin 28.10. Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia kuljettanut kantoraketti räjähti heti laukaisunsa jälkeen ja sitten perjantaina 31.10. illalla Suomen aikaa avaruusturistien lennättämiseen suunniteltu SpaceShip2 -alus syöksyi maahan koelennollaan Kaliforniassa.

Kyseessä oli ensimmäisen valmistuneen avaruusturistien kuljettamiseen tehdyn SpaceShip2 -avaruusaluksen, VSS Enterprisen, 55. koelento. Näistä 35:llä alus on irrottautunut emoaluksestaan ja laskeutunut liitokoneen tapaan takaisin Mojaven lentoasemalle.

Onnettomuudessa kuoli lentoperämiehenä toiminut Michael Alsbury ja onnettomuuden aikana konetta ohjannut Peter Siebold loukkaantui vakavasti. Kummatkin lentäjät olivat Scaled Composites -yhtiön koelentäjiä. Siebold on yhtiön lento-operaatioiden johtaja. Hän on tajuissaan, hänelle on tehty leikkaus ja häntä päästään haastattelemaan lähipäivinä.

Yhdysvaltain siviili-ilmailuhallinto FAA:n edustajat ja onnettomuustutkintalautakunta NTSB:n tutkijat saapuivat onnettomuuden jälkeen seuraavana päivänä paikalle ja ovat raportoineet tutkinnan edistymisestä päivittäin.

Ensimmäisten arvioiden mukaan onnettomuus olisi johtunut aluksen rakettimoottorin räjähtämisestä, mutta pian kävi ilmi, että moottorin toiminnassa ei ollut ongelmia, vaan alus olisi hajonnut ilmassa, kun sen taipuva pyrstö oli alkanut taipua ennenaikaisesti. Pyrstö kääntyy pystyasentoon silloin, kun alus palaa takaisin Maahan; näin pyrstö vakauttaa aluksen asentoa, kunnes alus on jälleen alempana ilmakehässä ja se pystyy lentämään normaalisti. Silloin pyrstö käännetään jälleen suoraksi.

Alla oleva video näyttää miten pyrstön olisi tullut toimia:

Mitä tapahtui?

Aluksessa oli mukana kuusi kameraa ja sen toimintoja seurattiin yli tuhatkanavaisella telemetrialaitteistolla. Lisäksi lento ja onnettomuus kuvattiin läheisen Edwardsin lentotukikohdan teleskoopeilla ja seurantalentokoneesta. Näiden perusteella lennon kulusta on saatu tehtyä seuraava kuvaus (kellonajat ovat Kalifornian aikaa, mikä on yhdeksän tuntia jäljessä Suomen ajasta):

Klo 9:19 WhiteKnight2 -lentokone nousi ilmaan SpaceShip2 mahansa alla. Alusten lentoonlähtö viivästyi epäsuotuisan sään vuoksi perjantaina aamulla paikallista aikaa Kaliforniassa noin kolmella tunnilla.

Klo 10:07:19 SpaceShip2 pudottautui omille teilleen emoaluksensa alta noin 15 kilometrin korkeudessa.

Klo 10:07:21 SpaceShip2:n rakettimoottori käynnistyi.

Klo 10:07:29 SpaceShip2 kiisi yläviistoon ja sen nopeus oli jo Mach 0,94, eli lähes äänen nopeus. Sekuntia myöhemmin alus rikkoi äänivallin.

Klo 10:07:31 aluksen nopeus oli Mach 1,02, kun telemetriatietojen mukaan pyrstön paikalleen lukittaneen varmuuslaitteiston ilmaisin vaihtui asennosta "lukittu" asentoon "ei-lukittu". Tämä ei vielä saa pyrstöä kääntymään, sillä sen liikuttamiseen lentäjien täytyy kääntää vielä toista vipua. Nyt kuitenkin jostain syystä pyrstö alkoi kääntyä.

Normaalisti koelennoilla pyrstön lukitusvipu on vapautettu noin Mach 1,4:n kohdalla.

Klo 10:07:34 kahdesta osasta koostuva pyrstö irtaantui, aerodynaamiset voimat rikkoivat aluksen ja kaikki telemetriatiedot sekä videokuva aluksen kameroista katkesi. Aikaa siitä, kun SpaceShip2 irtaantui WhiteKnight2:sta, oli kulunut 15 sekuntia.

SpaceShip2 putosi tämän jälkeen hieman alle 20 kilometrin korkeudesta suoraan alas Koehn-järven luokse, noin 40 kilometrin päähän Mojaven lentoasemasta Mojaven autiomaassa Los Angelesin koillispuolella. Aluksessa ei ollut heittoistuimia, mutta lentäjillä oli laskuvarjot. Onnettomuus tapahtui hyvin nopeasti ja poistuminen putoavasta, todennäköisesti hurjasti pyörivästä aluksesta on erittäin vaikeaa. Siitä huolimatta Siebold onnistui pääsemään ulos aluksesta ja hyppäämään laskuvarjolla.

Suurin osa aluksen hylyn osista löydettiin soikealta, noin kahdeksan kilometriä pitkältä alueelta, mutta joitakin osia lensi jopa yli 50 kilometrin päähän alueen luoteispuolelle.

Alla oleva video on NTSB:n julkaisema ja siinä näkyy hylyn osia ja onnettomuustutkijoita työssään.

Onnettomuustutkinta paikan päällä Mojavessa on päättymässä. Vaikka tapahtumien yleiskulku näyttää olevan varsin selvä, kestää lopullisten syiden ja niiden yhteyksien selvittäminen sekä lopullisen raportin tekeminen noin vuoden päivät.

Teknisten syiden ohella tutkimus on kuitenkin nyt suuntautumassa lentäjien toimintaan ja aluksen ohjaamon suunnitteluun.

Alun perin onnettomuuden syyksi ennätettiin jo epäillä rakettimoottoria. Ensimmäisten kuvien perusteella alus näytti räjähtäneen, ja koska kyseessä oli uuden, parannetun rakettimoottoriversion ensimmäinen testaaminen lennossa, oli epäilyksille aihetta.

Eräs suurimmista syistä SpaceShip2:n ja samalla avaruusturistilentojen aloittamisen jatkuvaan viivästymiseen on ollut rakettimoottorin kanssa olleet ongelmat. Juuri toukokuussa koneet Scaled Composites -yhtiöltä tilannut Virgin Galactic -yhtiö tiedotti, että moottorien polttoainetta muutetaan enemmän muovimaiseksi, kun aiemmin se oli kumimaista. Moottori on tyypiltään ns. hybridimoottori, eli se käyttää kiinteää polttoainetta ja hapettimena Ilokaasua eli dityppioksidia. Onnettomuuslento oli ensimmäinen kerta, kun uutta moottoria testattiin ja samalla ensimmäinen kerta yhdeksään kuukauteen, kun SpaceShip2 käynnisti rakettimoottorinsa.

Alus on käyttänyt rakettimoottoriaan koelennoilla kolme kertaa aikaisemmin; näiden perusteella yhtiö päätti muuttaa moottorin polttoainetta toiseen. Moottoria oli luonnollisesti testattu moneen kertaan ennen lennolle lähtemistä.

Tuhoutunut kone nousemassa kohtalokkaalle koelennollaan perjantaina.

Työ jatkuu

Onnettomuus ei pysäytä hanketta, mutta tämän seurauksena on täysin varmaa, että kaupalliset lennot avaruuteen eivät ala vielä ensi vuonna, kuten ennätettiin jo olettaa. Toinen avaruusalus, VSS Voyager, on jo käytännössä valmiina, mutta koelennot sillä tuskin alkavat ennen kuin onnettomuuden syy on selvinnyt ja siihen on tehty mahdollisesti muutoksia.

Scaled Composites ja Virgin Galactic järjestivät välittömästi onnettomuuden jälkeen yöllä Suomen aikaa tiedotustilaisuuden, missä Virgin Galacticin toimitusjohtaja George Whitesides sanoi: "Avaruustoiminta on vaikeaa, ja tänään oli raskas päivä. Autamme viranomaisia onnettomuustutkimuksissa ja selvitämme perin pohjin mitä tänään tapahtui.”

”Tulevaisuus lepää kuitenkin monin tavoin juuri tällaisten vaikeiden hetkien varassa. Oletamme, että alusta lentäneet lentäjät, ja kaikki, jotka ovat tehneet työtä lentojen eteen, tietävät että tie voi olla vaikea. Silti hekin varmasti haluavat, että jatkamme eteenpäin, ja niin aiomme tehdä.”

Richard Branson, Virgin Galactic -yhtiön perustaja ja koko Virgin-yhtiöryppään näkyvä johtaja, joka on aikeissa lentää perheineen ensimmäisinä matkustajina SpaceShipTwo -aluksella avaruuteen, matkusti heti onnettomuudesta kuultuaan Kaliforniaan. Vielä syyskuussa hän oletti pääsevänsä avaruushypylleen ensi vuoden helmi-maaliskuussa.

Matkallaan Kaliforniaan viikonloppuna hän lähetti lausunnon, mikä toistaa Whitesidesin viestiä. ”Olemme aina ymmärtäneet, että tie avaruuteen on hyvin vaikea – aivan jokainen uusi liikennemuoto on joutunut käymään läpi vaikeita aikoja alkuaikoinaan. Lentäminen avaruuteen on vaikeaa, mutta se on kaiken vaivan väärti. Suremme, ja jatkamme eteenpäin yhdessä.”

Kaliforniaan saavuttuaan Branson vakuutti projektin jatkuvan, koska "se on sen väärti" ja "emme halua jättää kesken mitään, minkä olemme aloittaneet".

Virgin Galactic lupasi maksaa takaisin lipun hinnan tai ennakkomaksun kaikille asiakkailleen, jotka niin haluavat. Yhtiön mukaan noin 20 henkilöä on halunnut toistaiseksi peruuttaa matkansa onnettomuuden vuoksi, mutta listalla on edelleen yli 700 matkustajaa. Heistä monet ovat erityisesti ilmoittaneet pysyvänsä mukana ja luottavansa siihen, että lennot alkavat aikanaan.

TV-lähetyksistä kaapattuja kuvia onnettomuusalueelta.

Aikaisempia artikkeleitamme aiheesta

SpaceShip2 teki tänään historiaa: www.tiedetuubi.fi/?q=node/184

Antilooppilaaksosta avaruuteen: www.tiedetuubi.fi/?q=node/185

Ensimmäisellä avaruusturistialuksella vaikeuksia

SS2 lennossa
Jari Mäkinen

Kun Richard Branson perusti Virgin galactic -yhtiön vuonna 2004, oli sen tarkoitus aloittaa kaupalliset turistilennot avaruuteen vuonna 2009. Nyt aikataulu on myöhässä jo viitisen vuotta, ja edessä näyttää olevan vielä pitkä tie, ennen kuin ensimmäiset turistit nousevat hyppylennoilleen avaruuden virallisen raja yläpuolelle.

Vaikka kyse on "vain" pomppauksesta avaruusaluksella 100 km:n rajan yläpuolelle, on kyse teknisesti vaativasta hankkeesta, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun aikomus on tehdä avaruuslentoja rutiininomaisesti kaupallisten lentojen turvallisuuskriteerien mukaan. Koska koko uusi, orastava avaruuslentobusiness nojaa tällä hetkellä Virgin Galacticiin, on luonnollisestikin hyvä, että yhtiö ei hoppuile.

Lentoihin käytettävä avaruusalus SpaceShipTwo on tehnyt viime aikoina koelentojaan hyvin harvakseen. Se käytti moottoriaan ilmassa ensimmäisen kerran huhtikuussa 2013 ja on lentänyt vain kerran sen jälkeen ennen kuin se syöksyi taivaalle rakettimoottoriaan testaten tammikuun 10. päivänä. Kyseessä oli siten vasta kolmas kerta, kun rakettimoottori sytytettiin lennossa. Vaikka yhtiö ei ole kertonut koelennoistaan mitään täsmällistä, nähtävästi moottori on saanut aikaan haluttua enemmän tärinää, joten sitä on paranneltu.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että seuraavaa koelentoa joudutaan odottamaan ainakin kesäkuun loppuun. Syynä ei ole SpaceShipTwo, vaan sen kantoalus White Knight 2.

The Sunday Times -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan kantoaluksen siivistä on löydetty halkeamia, jotka vaativat pikaista korjaamista. Lisäksi sen laskuteline täytyy vaihtaa. Halkeamat ovat ikäviä ja niiden korjaamiseen menee aikaa, mutta onneksi koneet valmistaneella Scaled Composites -yhtiöllä on kenties eniten maailmassa kokemusta omalaatuisten komposiittirakenteisten koneiden tekemisestä ja korjaamisesta.

Näillä näkymin kone pääsee jälleen ilmaan kesäkuussa ja pystyy testien jälkeen kantamaan avaruusalusta lennoilleen todennäköisesti vasta kesäkuun lopussa.

Uusi rakettimoottori?

Vaikka SpaceShipTwo onkin pysynyt maassa, on sen rakettimoottoria testattu aktiivisesti. Viimeksi se röhähti henkiin viime viikon torstaina.

Vaikuttaa siltä, että moottori ei ole niin voimakas kuin on toivottu. Virgin Galactic on sen vuoksi joutunut ottamaan lippuja myydessään varovaisen linjan, eikä lupaa asiakkailleen lentoa yli 100 kilometrin maagisen rajan, vaan "ainoastaan" 80 kilometrin korkeuteen, mitä USAn ilmavoimat pitää avaruuden rajana. Kansainvälisesti avaruuden katsotaan alkavan sadasta kilometristä ja siellä olevasta ns. "Kármánin rajasta", eli korkeudesta, missä ilmakehän tiheys on jo niin pieni, että kiertoradalla pysymiseen vaadittava nopeus on pienempi kuin lentämiseen vaadittava nopeus.

Yhtiö koittaakin nyt paitsi saada moottorista sen aiheuttamaa tärinää pois, niin myös puristaa siitä enemmän potkua. Se harkitsee myös vaihtavansa moottorin polttoaineet toiseen. Nyt aluksen hybridirakettimoottori käyttää ajoaineinaan kumia ja ilokaasua, mutta vaihtamalla kumin sijalle nylonin, saataisiin moottori toimimaan 20 sekuntia pitempään.

Nyt käytössä oleva moottori käyttää siis kumia, ja sen parannettuja versioita on testattu aktiivisesti viime kuukausina. On mahdollista, että nylon-polttoainetta käyttävä moottori asennettaisiin toiseen valmistuvaan SpaceShipTwo -alukseen – nyt lentävän VSS Enteprise -aluksen lisäksi toinen, VSS Voyager on juuri valmistumassa. Kaikkiaan Virgin galactic on tilannut viisi avaruusalusta ja kaksi kantoalusta käyttöönsä.

Tutkijat ennen turisteja

Koska turistit haluaisivat päästä korkealle ja monille tutkijoille kelpaa vain pitkähkö painottomuus sekä käynti ilmakehän yläosissa, on Virgin Galactic huhujen mukaan nyt ottamassa tutkimuslaitteita ja tutkijoita mukaan ensimmäisille kaupallisille lennoilleen. Yhtiö on kaupitellut alustaan jo pitkän aikaa myös tutkijayhteisölle, mikä onkin ottanut sen hyvin myönteisesti vastaan. Alus menee erittäin hyvin lentokoneilla tehtävien painottomuuslentojen sekä varsinaisten avaruuslentojen väliin. Verrattuna miehittämättömiin stratosfääripalloihin lentävät avaruushyppyalukset myös korkeammalle ja niihin voidaan asentaa laitteita, jotka vaativat tutkijan olemista mukana.

Tutkimuslentojen avulla yhtiö voisi myös kerätä kokemusta lentojen normaalista tekemisestä ja koneidensa toiminnasta ennen kuin turistit päästettäisiin kyytiin.

Virallisesti yhtiö kuitenkin edelleen suunnittelee aloittavansa turistilennot vielä tämän vuoden lopussa ja yhtiön perustaja Branson on menossa ensimmäiselle lennolle perheineen.

Aikataulu on kuitenkin jo hyvin tiukka, ja onkin todennäköistä, että aikataulu tulee lipsumaan tästä edelleen. "Olemme myöhässä,  siitä ei ole epäilystäkään, mutta emme pidä kiirettä", sanoo Virgin Galacticin toimitusjohtaja George Whitesides Timesin artikkelissa. "Me teemme asiat kunnolla ja siihen menee oma aikansa."

Avaruusturismi muuttaa maailman

Helsingin Sanomista pyydettiin taannoin minulta raflaavaa väitettä, ja sellaisiahan löytyy: päällimmäisenä mielessäni oli avaruusturismi, mikä on paitsi ajankohtainen asia (ja raharikkaiden hupia), niin myös mielestäni ihan oikeasti eräs tärkeimmistä nyt meneillään olevista asioista.

Juttu ilmestyi tänään (la 7.12.), mutta aivan kuten me toimittajat tuppaamme tekemään, oli juttu hieman lyhentynyt siitä mitä ajattelin, ja sen kulma oli kääntynyt maailman mullistumisesta siihen, että turismi on kohta totta. Samalla tiedesivujen sijaan se olikin turismissa. No, mikä ettei, ja onhan tarina totta, mutta laitanpa tähän jutun sellaisena, millaisena se mielestäni olisi voinut kirjoittaa; täällä netin puolella ei pituuskaan ole ongelmana.

Juttu olisi siis voinut olla jotain tällaista:

Tyypillisesti lähitulevaisuuden tekninen kehitys yliarvioidaan ja kauemman tulevaisuuden kehitys aliarvioidaan. Avaruustekniikassa käynnissä on juuri nyt kuplimassa suuri mullistus, jonka merkitystä harva tulee ajatelleeksi, mutta joka todennäköisesti tulee olemaan käänteentekevä ihmiskunnan historiassa.
 
Tämä hiljainen vallankumous on avaruusturismi. Siitä on puhuttu jo pitkään, ja nyt se on viimein koittamassa: ensimmäinen, kaupallisiin, rutiininomaisiin avaruuslentoihin kykenevä alus on koelennoillaan Kalifornian taivaalla, ja ponnistaa minä päivänä tahansa ensimmäiselle testihyppäykselleen avaruuden puolelle. Matkustajia se ja sen valmistuvassa olevat sisaralukset alkavat kyytiä ensi vuoden puolivälissä – jos kaikki käy hyvin.
 
Kyse on aluksi pelkistä hyppäyksistä virallisen avaruuden rajan yläpuolelle, eivätkä alukset kykenekään nousemaan Maan kiertoradalle. Siis lennot eivät ole "kunnollisia" avaruuslentoja, mutta ne sysäävät liikkeelle ketjureaktion.
 
Hyppäyslennoillakin voi kokea avaruuslennon parhaat puolet, painottomuuden ja kauniin maapallon, ohuenohuen ilmakehän sekä mustan avaruuden näkemisen. Ja maistiaisten jälkeen mieli tekee enemmän! Kunnolla avaruuteen!
 
Monikertakäyttöisen, lentokoneen tapaan kiertoradalle nousevan avaruusaluksen tekeminen ei ole teknisesti mahdotonta, eikä se ole tolkuttoman kallistakaan verrattuna moniin sotilaallisiin hankkeisiin. Aluksen koosta ja arvioijan optimismitasosta riippuen sellaisen suunnittelu ja rakentaminen maksaisi 10-20 miljardia euroa, ja yhden tekemisen jälkeen sarjatuotanto pudottaa yksikköhintaa nopeasti.
 
Ja jos hintaa suhteuttaa viihdeteollisuuteen, aluksen tekisi jotakuinkin yhden vuoden Hollywood-elokuvien tuottamilla voitoilla tai laittamalla tiskiin sata Nico Rosbergin vuonna 2013 saamaa palkkiota Mercedes-tallilta. Ei ole temppu eikä mikään tienata tuo summa avaruusturismilla, kunhan joku vain uskaltaa ottaa riskin. Hyppylentojen jälkeen se lienee helpompaa.
 
Kun pääsy avaruuteen on nykyistä kätevämpää ja paljon edullisempaa, on tie kauemmaksi avaruuteenkin auki. Siellä on paljon maapalloa suuremmat resurssit kaikkeen, minkä lisäksi olisi hauraan planeettamme kannalta hyvä siirtää mahdollisimman paljon kaivostoimintaa ja teollisuutta, energiantuotantoja ja muuta saastuttavaa, mutta välttämätöntä toimintaa sinne.
 
Kaliforniaa pidettiin Yhdysvalloissa kuivana ja hankalana maaplänttinä kaukana lännessä, kunnes sinne rakennettiin rautatie. Se muutti osavaltion Eldoradoksi, joka voisi olla yksistään eräs maailman rikkaimmista valtioista.
 
Avaruus on uusi Eldorado, ja omasta ilostaan hyppäyslennoille nousevat turistit ovat auttamassa rautatien rakentamista sinne.

Juttu on julkaistu myös Ursan Avaruustuubi-blogissa.

 

blogi
Jari Mäkinen
avaruusturismi
helsingin sanomat

Andreas ammutaan avaruuteen 2015

Astronautti Andreas Mogensen avaruuspuvussa
Jari Mäkinen

Viime lokakuussa Oulussa vieraillut Euroopan avaruusjärjestö ESAn tanskalainen astronautti Andreas Mogensen on saanut viimein nimityksen avaruuslennolle. Hän lentää kymmenpäiväiselle keikalle Kansainväliselle avaruusasemalle syyskuussa 2015.

Kyseessä on siis lyhyt lento avaruusasemalle. Niitä ei ole tehty sen jälkeen kun sukkulat jäivät eläkkeelle ja asemalla on ollut kuusihenkinen pysyvä miehistö. Vuonna 2015 alkaa asemalla kuitenkin uusi aika, sillä silloin kaksi avaruuslentäjää tulee viettämään asemalla vuoden päivät; hyvin pitkä lento on eräänlainen testi lennosta Marsiin ja auttaa ymmärtämään paremmin ihmisen kehon muutoksia pitkään avaruudessa oltaessa.

Vuoden kestävän lennon vuoksi yksi asemalla olevista kahdesta Sojuz-aluksesta pitää vaihtaa, ja siten tämän lennon mukana voidaan lähettää astronautti lyhyelle lennolle avaruusasemalle. Lyhyenkin lennon aikana voidaan tehdä runsaasti tutkimusta ja kerätä kokemuksia.

"Olen luonnollisesti hyvin iloinen tästä mahdollisuudesta ja tämä on pitkäaikaisen unelmani täyttymys sekä monivuotisen koulutukseni huipentuma", toteaa Andreas.

Lokakuussa Oulussa Tietomaassa vieraillessaan Andreas vielä toivoi lentävänsä pian avaruuteen, mutta ei elätellyt toivoa näin pikaisesta pestistä. Hänen lentonsa ylös avaruusasemalle tulee olemaan numeroltaan Sojuz TMA-18 (44S) ja paluumatka taittuu numeron TMA-16 (42S) alla. Laukaisu tapahtuu näillä näkymin 30. syyskuuta 2015 ja paluu takaisin Maahan on 10. lokakuuta.

Lennollaan hän toimii Sojuz-aluksen ohjaajana, eli istuu komentajan vasemmalla puolella – toiseksi tärkeimmällä paikalla.
Lennon komentajana toimii menomatkalla Sergei Volkov ja paluun aikana Juri Lonchakov.

Andreasin kanssa matkalla on myös todennäköisesti jälleen uusi avaruusturisti: oopperalaulaja Sarah Bightman, joka on maailman rikkain klassisen musiikin naispuolinen esiintyjä. Hän on kouluttautunut matkaansa varten Venäjällä vuodesta 2012 alkaen.

Andreas oli viime syksyllä Suomea kiertäneen Avaruusrekan vieraileva tähti Oulun pysähdyksellä.

Paljon uutta tekniikkaa

Andreas on koulutukseltaan ilmailu- ja avaruusinsinööri, joten hänen lennollaan tulee olemaan runsaasti tulevaisuuden tutkimuslentoja varten tehtävää tekniikan testaamista.

Lennolla mm. kommunikoidaan miehistön ja lennonjohdon välillä uudella, kokeellisella tavalla ja Andreas tulee käyttämään ESAn erityisesti varustamaa tablettia, jonka avulla asemalla tutkimusta tekevä astronautti voi olla monella tavalla suoraan yhteydessä Maassa oleviin tutkijoihin. Laitteisto tarjoaa myös kätevästi teleläsnäoloa, mitä on tarkoitus tarjota myös suurelle yleisölle internetin kautta. Koskaan aikaisemmin avaruuslentoa ei ole voinut seurata yhtä realistisesti kuin nyt.

Pitkillä avaruuslennoilla olevat astronautit antavat jatkuvasti näytteitä ja heitä mitataan yhtenään, jotta avaruuden olosuhteisiin sopeutumista pystytään tutkimaan ja sen negatiivisia vaikutuksia voidaan torjua. Lyhytkestoisen lennon aikana tähän tietoon ja näihin näytteisiin saadaan erinomaista vertailumateriaalia.

Lennon aikana Andreas tekee myös mm. materiaalifysiikkaan liittyviä kokeita. Kaikki tarvittavat tutkimuslaitteet ovat jo valmiina avaruusaseman eurooppalaisessa Columbus-laboratoriossa.

Lyhyen lennon erinomainen piirre on myös se, että näytteet saadaan toimitettua pikaisesti Maahan lennon päätteeksi.

Lentonsa aikana Andreas tulee pitämään päällään hyvin "avaruudelliselta" näyttävää, lähes ihonmyötäistä spandex-vaatetta, jonka venyvä kangas on muotoiltu siten, että se puristaa haluttuja lihaksia jokseenkin samalla tavalla kuin painovoima tekisi Maan pinnalla.

Ennen Andreasia seuraava eurooppalainen avaruusasemalla on saksalainen Alexander Gerst, jonka puolivuotinen lento alkaa ensi keväänä. Italialainen Samantha Cristoforetti seuraa häntä loppuvuodesta 2014. Andreasin jälkeen matkaan pääsee britti Tim Peake, jonka lento alkaa joulukuussa 2015.

Kun vuonna 2009 valituista astonauteista ensimmäisenä lennolleen päässyt Luca Parmitano on parhaillaan avaruusasemalla, on ainoa toistaiseksi ilman lentoa oleva kuusikon jäsen ranskalainen Thomas Pesquet. Tuskin hänkään joutuu odottamaan lentonimitystään enää pitkään.

Andreas bloggaa lentoonsa valmistautumisesta tanskaksi osoitteessa videnskab.dk/profil/andreas-mogensen ja hänen twitter-nimensä on @astro_andreas.

ESA tulee Tiedetuubiin

Ensi viikosta alkaen ESAn, ja siten myös Andreasin, avaruuskuulumisia voidaan seurata myös täällä Tiedetuubissa, sillä sivustomme aloittaa yhteistyön Euroopan avaruusjärjestön kanssa. ESAn tuella tuotettu materiaali tulee olemaan sivustolla omalla osastollaan, selvästi toimituksellisesta aineistosta erillään. Sivuilla mm. ESAssa olevat suomalaiset kertovat työstään ja hankkeista, joissa he ovat mukana.

SpaceShip2 teki tänään historiaa

Kuva SS2:n pyrstökamerasta
Jari Mäkinen

Maailman ensimmäinen avaruusturistialus SpaceShip2 nousi tänään koelennolleen ja koekäyttäi ensimmäistä kertaa rakettimoottoriaan. Se oli huima ja konkreettinen hyppäys kohti lentojen aloittamista ja avaruusturismin oikeaa alkua. Kone käytti moottoriaan 16 sekunnin ajan ja saavutti 1,2-kertaisen äänen nopeuden sekä 16,7 kilometrin korkeuden. Koelennoilla edetään yksi pieni askel kerrallaan kohti varsinaista avaruuslentoa.

Vuonna 2004 tehtiin historiaa: Scaled Composites -yhtiön SpaceShipOne -avaruuslentokone teki silloin ensimmäiset yksityisen yrityksen suorittamat lennot avaruuteen ja voitti X Prize -palkinnon tekemällä niin useamman kerran peräjälkeen samalla aluksella.

Koelentäjät Mike Melvill ja Brian Binnie nousivat koelennoilla ja X-Prize -palkinnon kilpailulennoilla useita kertoja noin sadan kilometrin korkeuteen ja kokivat lennoillaan parin minuutin ajan painottomuutta. Lisäksi Melvill koki eräällä lennollaan tiukat paikat, kun alus lähti yllättäen pyörimään; onneksi hän sai SpaceShipOnen pian hallintaansa ja lennot saivat jatkua. Lentolaite päästi myös yllättäviä ääniä ja täristi odottamattomalla tavalla, joten uuden aluksen tekemisessä ei riittänyt vain SS1:n isomman kopion tekeminen. Alus piti osittain suunnitella uudelleen.

SpaceShipOne olikin tehty vain koekoneeksi ja voittamaan tuo himoittu palkinto. Tuo siivillä varustettu kalamainen puikula toimi kuitenkin hyvänä pohjana suuremmalle ja kaikki asianmukaiset turvakriteerit mielessä tehdylle alukselle.

Itse asiassa uusia aluksia on kaksi. On SpaceShip2 ja sen kantoalus, suuri kaksirunkoinen pitkäsiipinen WhiteKnight2, siis "valkoinen ritari". Niiden suunnittelija on alkuperäistenkin alusten hahmottelija, ilmailun pellepeloton Burt Rutan. Hän ei ole paljoa tekemisistään puhunut, vaan on tehnyt säännöllisin väliajoin historiaa - kuten tänään. Alla on video päivän lennosta:

Kuusipaikkainen avaruuspomppualus

SpaceShip2, eli SS2, on kahdeksanpaikkainen alus, eli kahden lentäjän lisäksi sen kyytiin pääsee kuusi matkustajaa. Se nousee ilmaan kantoaluksensa alla ja irtautuu lentämään yksin noin 15 kilometrin korkeudessa. Siellä se sytyttää rakettimoottorinsa, suuntaa ylös kohti taivasta ja kunhan moottori sammuu parin minuutin ärjynnän jälkeen, jatkaa alus matkaansa aina noin 140 kilometrin korkeuteen, ennen kuin se alkaa pudota takaisin kohti Maata.

Aluksen matkustajat voivat nauttia painottomuudesta noin viiden minuutin ajan, eli hetkestä, jolloin moottori sammuu, aina siihen saakka, kun ilmakehä alkaa ottaa jälleen otetta aluksesta ja hidastaa sen putoamista. Sitä ennen matkustajien tulee palata uudenlaisille, vaakatasoon kääntyville istuimilleen, koska ilmakehän ote on tiukka. Ilmanvastus jarruttaa niin voimakkaasti, että matkustajat tuntevat olevansa seitsemän kertaa painavampia kuin Maan päällä normaalisti. Kiihtyvyys ylös kivuttaessa, rakettimoottorin puskiessa on "vain" 4g.

SpaceShip2 ei siis jää avaruuteen, vaan ainoastaan pomppaa ilmakehästä avaruuden puolelle. Tunnelma lennolla on kuitenkin aivan kuin "oikealla" avaruuslennolla. Painottomuuden lisäksi maisema aluksen ulkopuolella on kuin olisi kiertoradalla. Maa on selvästi pallomainen ja taivas on sysimusta. Kirkkaat tähdet tuikkivat avaruudessa, kun matkustajat leijuvat aluksen sisällä kuin astronautit avaruusasemalla.

Koska alus ei lennä missään vaiheessa nopeudella, mikä vaaditaan kiertoradalla pysymiseen, on maahanpaluu vähemmän vaativa temppu kuin esimerkiksi avaruussukkulalla. Niinpä SS2:n ikkunoiden ulkopuolella ei ole liekkejä, eikä alus tarvitse myöskään sukkulamaista lämpösuojausta. Se kuitenkin palaa sukkulaa suorempaan ja nopeammin alas, joten sen matkustajat kokevat hieman suuremman negatiivisen kiihtyvyyden, siis ilman aiheuttaman hidastuvuuden, mutta lyhyemmän aikaa kuin sukkula-astronautit kokivat.

Ilmakehän alaosiin palattuaan SS2 liitää kohti lentokenttää sukkulan tapaan ilman moottorivoimaa kuin hyvin kömpelö purjekone ja laskeutuu vaakatasoon kiitoradalle lentokoneen tapaan.

SpaceShip2:n kehittäminen, rakentaminen ja koelentäminen on vienyt paljon suunniteltua enemmän aikaa, sillä alkuperäisen, vuonna 2003 esitellyn suunnitelman mukaan olisi rutiininomaiset lennot matkustajien kanssa avaruuteen aloitettu jo vuonna 2009.

Avaruusaluksen kuljetuslentokone WhiteKnight2 teki ensilentonsa joulukuussa 2008 ja sen lentokelpoisuus ja kyky hoitaa tehtäväänsä testattiin noin vuoden kestäneen koelento-ohjelman aikana.

SpaceShip2 ruuvattiin lentokoneensa alle ensimmäisen kerran syksyllä 2009 ja ne nousivat yhdessä lentoon saman vuoden lokakuussa. Omille siivilleen SS2 putosi koneen alta ensikerran lokakuussa 2010 ja on tehnyt sen jälkeen 16 itsenäistä lentoa. Näistä viimeisin, 12. huhtikuuta tehty koelento, testasi jo moottorin toimintaa, mutta silloin sitä ei vielä sytytetty.

Nyt Mojaven lentoasemalla kiertävät huhut kertovat ensimmäinen moottoroidun SS2:n koelennon tapahtuvan tänään, mutta tyylilleen uskollisesti Rutan ei ole vahvistanut mitään etukäteen. Kuten aina koelennoilla, lennon tekeminen vaatii kolme asiaa: 1. että lentokone on valmis lentoon, 2. että sää on sopiva ja 3. että ilmatila lentoaseman ympärillä on vapaa koelentoa varten.

Kaikki kolme ehtoa täyttyivät tänään.

Seuraavilla lennoilla SS2 lentää korkeammalle, sitten se testaa taittuvaa pyrstöään yläilmakehässä (pyrstö ohjaa aluksen oikeaan asentoon ilmakehään palatessa) ja lopulta on vuorossa lento avaruuteen. Kone tekee varmasti useita kymmeniä avaruuslentoja ennen turistien ottamista kyytiin. Ensimmäisellä "kaupallisella" lennolla lienee mukana Richard Branson perheineen.

Koelentäjä Brian Binnien ottama kuva SpaceShipOnen lennolta

Milloin turistit pääsevät matkaan?

Scaled Composites -yhtiö ei ryhdy kuljettamaan turisteja itse avaruuteen, vaan se valmistaa vain alukset Virgin Galactic -yhtiölle tätä varten perustetun yhtiön, The Spaceship Companyn alihankkijana. Virginin perustajan ja omistajan Richard Bransonin sekä Rutanin yhteistyö julkistettiin jo SpaceShipOnen lennon aikaan, ja siitä alkaen Virgin on kerännyt jo monisatapäisen listan asiakkaita turistilennoilleen. Mukana on myös kolme suomalaista.

Nyt koelentojaan tekevät alukset on maalattu jo Virginin väreihin ja se on nimetty Virgin-tyyliin: lentokone on saanut nimen VMS Eve ja itse avaruusalus on VSS Enterprise. Toinen avaruusalus, joka on jo lähes valmis, on nimeltään VSS Voyager. Kirjainlyhenne VSS tulee sanoista Virgin Space Ship.

Mikäli kaikki moottoroiduilla koelennoilla sujuu ilman ongelmia, päässee Eve maistamaan avaruutta jo kesällä. Koelennot jatkuvat sen jälkeen ainakin alkuvuoteen 2014, joten varsinaiset turistilennot pääsevät näillä näkymin vauhtiin vuoden 2014 puolivälissä. Paikkana tulee olemaan Uuteen Meksikoon Las Crucesiin rakennettu erityinen avaruuslentoasema, joka on odotellut lentojen alkamista jo vuoden päivät. On kuitenkin hyvä, että avaruusturismin aloittamisessa ei hoppuilla, joka onnettomuus heti lentojen alussa saattaisi lopettaa ne lyhyeen - tai ainakin lykätä niiden alkamista vuosikaupalla.

Lue myös juttumme Mojaven autiomaan kiihkeästä historiasta ilmailun ja avaruuden alalla: Antilooppilaaksosta avaruuteen!

Linnakundi kurottaa taivaalle

Takafumi Horie ja Almaz
Jari Mäkinen

Takafumi Horie, japanilainen liikemies, nettipersoonallisuus ja avaruusturismiyrittäjä, vapautettiin keskiviikkona vankilasta. Hänet vangittin vuonna 2006 talousrikoksista epäiltynä, tuomittiin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan, ja pitkän valitusprosessin jälkeen hänet suljettiin kiven sisään syksyllä 2011.

Nyt viime keskiviikkona klo 7.40 Japanin aikaa, hän ilmoitti olevansa jälleen vapaa. Horie lähetti ilmoituksensa twitter-viestillä (@takapon_jp), jota jaettiin kahden tunnin aikana yli 5000 kertaa.

Tapasin Horien vuonna 2005, jolloin hän oli nettibisnesuransa huippussa. Hän oli perustanut Livedoor-nimisen nettisivuston, joka oli noussut Japanin erääksi suosituimmaksi sivustoksi. Sen kautta hän nousi itsekin kuuluisuudeksi - tai oikeastaan hänen alter egonsa Horiemon tuli kuuluisaksi. Nimi oli mukaelma manga-sarjakuvissa esiintyvästä kissarobotista nimeltä Doraemon. Samaan henkeen Horie myös pukeutui välillä sarjakuvamaiseksi kissaksi, mikä herätti lievää hämmennystä japanilaisessa harmaan asiallisissa liikemiesympyröissä.

Horie vankilasta vapautumisensa jälkeen Twitter-viestissään Horie vuonna 2005 Almazin mallin kanssa

Ennen Livedooria hän loi sille pohjan kotikaupunkinsa Fukuokan yliopistossa, missä hän perusti opiskelutoveriensa kanssa nettisivujen kehitysyhtiön vuonna 1995. Se tuotti rahaa ja hän koitti ostaa pesäpallojoukkueen vuonna 2004; vihamieliseksi tulkittu yritys kariutui, mutta Horie nousi silloin kansalliseen valokeilaan. Hän koitti myös ostaa Fuji-televisioyhtiön ja järjesteli omia bisneksiään niin innokkaasti, että epäilyksen sisäpiirikaupoista ja muista epäselvyyksistä heräsivät jo tuolloin. Myöhemmin rötöslistaan lisättiin myös rahanpesu.

Niinpä ei ollut ihme, että Horie saapui Fukuokassa syksyllä 2005 pidettyyn kansainväliseen avaruuskokoukseen turvamiesten suojaamana - filmitähden tavoin ja diivan elkein.

Hän oli saapunut kokoukseen julkistamaan avaruusturistihankkeensa. Ideana oli ottaa uudelleen käyttöön 1960-luvulla Neuvostoliitossa suunniteltu Almaz-niminen avaruuskapseli ja muuttaa se nykyaikaiseksi alukseksi. "Japan Space Dream — A Takafumi Horie Project" viivästyi hieman Horien vankilakeikan vuoksi, mutta nyt hän aikoo unohtaa nettibisneksen ja keskittyä kehittämään avaruusturismia.

Herääkö Almaz uudelleen henkiin?

Almaz (suomeksi "jalokivi") oli 1960- ja 70 -lukujen vaihteessa Neuvostoliitossa tehty salainen avaruusalus, joka kehitettiin vastineeksi amerikkalaiselle MOL-sunnitelmalle. Kummankin olennainen osa oli pieni avaruusasema, joka kyettäisiin lähettämään nopeasti avaruuteen ja josta käsin voitaisiin kuvata Maata tarkasti.

Tämän jälkeen avaruuslentäjät palaisivat filmit taskussaan maanpinnalle kapselillaan. Siinä missä MOL jäi toteutumatta, lensi Almaz useamman kerran avaruudessa ja näitä monikertakäyttöisiä, paljon aikaansa edellä olleita kapseleita rakennettiin kaikkiaan neljä kappaletta.

Yksi niistä tuotiin näytteille Fukuokan avaruuskokoukseen ja pääsin katsomaan sitä sisältä: kuten Sojuz, oli se pieni ja ahdas, mutta kyllä sillä avaruuteen lentäisi! Lukujen mukaan Almaz on jopa hieman Sojuzia suurempi, ja jos siihen lasketaan mukaan aikanaan hankkeeseen kuulunut pieni avaruusasema, olisi kokonaisuus todella kiinnostava.

Horie vaikutti tapaamisessa erilaisia projekteja täynnä olleelta henkilöltä, jolta oli ns. mopo karannut käsistä. Hän totesi, että on kiinnostunut avaruudesta, mutta käynnisti avaruusturistihankkeensa pääasiassa auttaakseen avaruuteen haluavia ystäviään pääsemään matkalle.

Vuonna 2005, jolloin lentojen suunniteltiin alkavan vuonna 2008, oli kuulemma jo "paljon varauksia."

Vaikka alun perin Horie ei ollutkaan syvällisemmin innostunut avaruushankkeesta, hän innostui siitä lopulta varsin paljon. Hän löysi Almaz-aluksen Man-saarelle rekisteröidyn Excalibus Almaz- yhtiön ja sen perustajan Art Dulan kautta. Dula oli koittanut jo pitkään tarjota Almaz-aluksia venäjänkontaktiensa kautta turismikäyttöön.

Mistä alukset olivat yllättäen pulpahtaneet esiin ja miten Dula oli päässyt niitä markkinoimaan, ja miten veroparatiisiyhtiö liittyy asiaan - siinä olisi oma tarinansa setvittävänä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on sikäläisessä avaruusohjelmassa ja sen ympärillä ollut monenlaista liikemiestä ja yrittäjää, joista on vaikea ottaa selkoa.

Joka tapauksessa Dulalla on edelleen käytössään muutamia valmiita ja avaruuskelpoisia Almaz-aluksia, ja Horien idea oli kunnostaa ne. Samalla suuri osa niiden ohjauslaitteista vaihdettaisiin uuteen ja systeemejä uudistettaisiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Tämä maksaisi muutaman kymmenen miljoonaa dollaria per kapseli, mikä kannattaisi tehdä, koska alukset ovat monikertakäyttöisiä.

"Alukset ovat sisätiloiltaan suurempia kuin Sojuz-alukset ja ne voivat olla muutaman päivän ajan avaruudessa itsenäisesti", selitti Horie ja kertoi, että vaikka alun perin ne suunniteltiin laukaistavaksi neuvostoraketein, voitaisiin kapseleita laukaista nyt muillakin raketeilla. "Lento avaruuteen Almazilla maksaisi muutaman miljoonaa dollaria."

Voi olla, että aikanaan Horien avaruushanke oli hieman liian etuajassa ja hänen muut bisneksensä olisivat joka tapauksessa häirinneet sitä, mutta nyt tilanne on toinen.

Virgin Galagtic-yhtiö aloittanee hyppäyksen avaruuteen SpaceShipTwo-aluksillaan vuoden sisällä (viimein!) ja monet muutkin ovat suunnittelemassa aluksiaan. Muutamat yhtiöt ovat ennättäneet jo julkistamaan hahmotelmiaan turisteille tehtävistä avaruusasemista, ja suurin ongelma tällä hetkellä on vielä sopivan aluksen löytäminen: ainoa käytössä oleva ja turistilennoille sopiva alus on venäläisten Sojuz, mutta koska se on pääasiassa avaruusasemalle menevien astronauttien käytössä, ei tilaa ole juurikaan turisteille.

Kenties Almazille olisi juuri nyt hyvä tilaus - ja voi olla, että etenkin vankilassa ollessaan Horie on huomannut, että hänellä on jalokivi käsissään. Nuoruuden sekoiluidensa jälkeen hänestä saattaa tulla vielä avaruusturismin eräs pioneereista.

Tilaa aihepiirin avaruusturismi RSS-syöte