Koneessa ei normaalisti ole kuin noin 30 matkustajaa kerrallaan, mutta kun mukana ei nyt ole kookkaita tutkimuslaitteita, saadaan matkustajia musalennolle todennäköisesti hieman enemmän.

Joka tapauksessa tapahtuma on osanottajamäärältään hyvin pieni, ja järjestäjät kutsuvatkin sitä jo "maailman pienimmäksi klubiksi".

Lennolle on saatavissa suolaisen hintaisia lippuja – elleivät ne ole jo loppuneet – mutta ennen kaikkea mukana on 20 kilpailun voittajaa, jotka tulevat jokaiselta mantereelta (kaksi per manner ja lisäksi kaksi Saksasta sekä kaksi Intiasta).

Voittajat valitaan yllättäen varsinaisen kerällä pidettävän tapahtuman lippujen ostajista, joten kyseessä on pitkälti mainostempaus. Valitettavasti kilpailu päättyi jo 20. tammikuuta.

Lisätietoja lennosta on osoitteessa wcdzerogravity.com ja alla on järjestäjien tekemä esittelyvideo.

Penisilliinin löysi brittitutkija Alexander Fleming vuonna 1928. Löytö on eräs suurimmista ihmiskunnan terveyttä parantaneista keksinnöistä, sillä tämän ensimmäisen antibiootin avulla pystyttiin taltuttamaan monia hyvinkin yksinkertaisia, mutta tappavia tulehduksia ja muita sairauksia. 

Tarina löydön takana on kiinnostava, sillä kyseessä on jälleen kerran yksi tieteenhistorian mullistuksista, jota ei oltu suunniteltu ennalta, vaan kyseessä oli perustutkimus, jonka tiimellyksessä tapahtui vahinko.

Fleming oli tuolloin vuoden 1928 syyskuussa muutaman viikon poissa työstään. Kun hän palasi taas laboratorioon, hän huomasi eräässä bakteeriviljelymaljassa oudon homepesäkkeen ja sen ympärillä kehän, jossa maljassa viljellyt stafylokokit eivät kasvaneet.

Sen sijaan, että hän olisi heittänyt pilalle menneen näytteen pois, Fleming alkoi tutkia sitä tarkemmin. 

Kyseessä oli Penicillium -sukuun kuuluva home, tarkemmin sanottuna Penicillium notatum, joka eritti ympärilleen bentsyylipenisilliiniä. Se näytti tuhoavan bakteereja ja vaikeuttavat niiden kasvamista. 

Fleming nimesi aineen penisilliiniksi ja arveli, että se voisi olla hyvä lääke myös ihmisten hoitamiseksi.

Sitä ei kuitenkaan voitu tuottaa tarpeeksi tehokkaasti ja helposti niin suuria määriä, mitä lääkkeen tuottamiseksi vaadittiin, joten Fleming keskittyi tutkimaan hometta laboratoriossaan. 

Vasta toisen maailmansodan aikaan kiinnostus lääkkeen kehittämiseen tuli niin suureksi – ja samalla lääkkeen kehittämiseksi annettiin tarpeeksi varoja – jotta siitä saatiin tehtyä massatuotantoon sopiva versio. Ensin penisilliiniä annettiin vuodesta 1944 alkaen liittoutuneiden sotilaiden lääkitsemiseen, mutta pian sodan päätyttyä lääke tuli kaikkien käyttöön kautta maailman.

“Oli mukavaa olla kilpailussa mukana. Tarjolla oli jännittäviä aktiviteetteja, ja tapasin paljon muita nuoria, jotka myös ovat kiinnostuneita avaruudesta”, kertoo suomalainen Topias Zein, spacefinland.fi -sivustolla olevassa kilpailukutsussa. 

Zein opiskelee Aalto-yliopistossa ja osallistui huhtikuussa Tanskassa järjestettyyn alueelliseen semifinaaliin Explorer-kategoriassa.

Alueellisten semifinaalien voittajat pääsevät Ranskassa järjestettävään loppukilpailuun; lisäksi kaikki 14–22 -vuotiaat voittajat pääsivät vierailemaan Etelä-Amerikassa sijaitsevassa Ranskan Guyanassa, missä sijaitsee Euroopan avaruussatama Kourou. Muun muassa Ariane- ja Vega-kantoraketit laukaistaan sieltä avaruuteen.

Ranskalle kuuluva alue on hallinnollisesti Eurooppaa ja sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, mikä tekee siitä erinomaisen paikan satelliittien lähettämiseen. Vierailu siellä on unohtumaton elämys!

Miten mukaan?

Osallistuminen on helppoa: pitää vain valita tehtävä tarjolla olevista yleisaiheista. 

Kilpailu on jaettu kolmeen ikäryhmään:

Skywalkers (7–13-vuotiaat)
Osallistuja lähettää kuvan tai valokuvan kilpailun verkkosivuston kautta. Tämän ikäluokan kilpailu on ainoastaan internetissä eikä se sisällä matkapalkintoja.

Pioneers (14–18-vuotiaat)
Pieni ryhmä (2–3 henkilöä) laatii raportin tai valmistelee projektin vapaavalintaisesta aiheesta. Aihealueet on määritelty jo etukäteen. Valmiit työt lähetetään kilpailun verkkosivuston kautta.

Explorers (17–22-vuotiaat) 
Osallistujat laativat raportin tai valmistelevat projektin vapaavalintaisesta aiheesta. Aihealueet on määritelty jo etukäteen. Valmiit työt lähetetään kilpailun verkkosivuston kautta.

Palkinnot

Nuorimpien Skywalkers-luokan pääpalkintona on avaruussovelluksilla täytetty tablettitietokone ja tähtikaukoputkia.

Pioneers- ja Explorers-luokkien voittajille luvassa on täysihoito huhtikuussa Tanskassa pidettävässä tiedeleirissä. Sen jälkeen loppukilpailuun valitut saavat täyden ilmaisen ylläpidon ensi kesänä Ranskassa. Ilmainen vierailu eurooppalaisessa avaruustutkimuslaitoksessa.

Lisäksi voittajille annetaan palkintoina kaukoputkia. 

Explorer-luokassa lisäpalkintoja on harjoittelupaikkoja Euroopan avaruusjärjestössä tai Euroopan maiden kansallisissa avaruusorganisaatioissa.

Lisätietoja

Pohjoismaiden Odysseus-vastaava on Emma Aabo Nielsen, DTU Space: spacecom (at) space.dtu.dk ja puhelin +45 4525 9769.

Pohjoismaisena yhteistyökumppanina kilpailussa toimii Tanskan teknillinen yliopisto.

Odysseus-avaruuskilpailun nettisivut ovat täällä ja Pohjoismaiden kilpailun Facebook-sivu täällä.

Huom: Tiedetuubi ei ole osallisena kilpailussa tai sen järjestelyissä.

Erään selityksen mukaan keskiajalla joku keksi, että päivän pitää olla huono, koska Jeesuksen viimeisellä illallisella kiirastorstaina oli 13 henkilöä läsnä ja päivä oli 13. päivä juutalaisen kalenterin nisan-kuuta, ja seuraavana päivänä, perjantaina, Jeesus ristiinnaulittiin.

Päivä ja sen laskeminen riippuvat tietysti käytettävästä kalenterista, ja todennäköisesti Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä oli keskiviikko – mikäli koko tarinaan nyt haluaa uskoa sellaisenaan – mutta joka tapauksessa tässä oli riittävästi syytä pitää perjantaita huonon onnen päivänä ja numeroa 13 samoin.

Ja kun nämä taikauskot ympättiin yhteen, oli tuloksena epäonninen perjantai 13. päivä.

Toinen selitys juontaa juurensa Ranskaan: kuningas Filip IV lähetti kaikkiin maansa tärkeimpiin kaupunkeihin kirjeen, joka oli sallittua avata vasta 13. lokakuuta 1307. Kirjeessä kuningas syytti temppeliherroja saatananpalvonnasta ja määräsi herrat vangittavaksi sekä roviolla poltettavaksi. Heille tuo päivä oli siis todellakin epäonnen päivä.

Populaarikulttuuriin päivän kyseenalaisuus nousi vasta 1800-luvun lopussa. Nähtävästi siihen vaikutti osaltaan myös se, että suosittu oopperasäveltäjä Gioachino Rossini kuoli marraskuussa 1968 perjantaina 13. päivä ja siitä uutisoitiin laajalti.

Päivän mainetta edelleen avitti amerikkalaisen liikemieskirjailija Thomas Lawsonin vuonna 1907 julkaisemasta romaanista Friday the Thirteenth, missä hän kertoo pörssimeklarista, joka käyttää perjantain 13. päivän pelkoa hyväkseen Wall Streetillä.

Nyt suurin osa ihmisistä onneksi suhtautuvat päivään enemmänkin huumorilla, mutta silti joitakin päivä haittaa enemmän kuin huvittaa. Se, että päivän pelolle on keksitty oma  tieteellinen nimensä, ei siis ole vain pelkkä vitsi.

Keskimäärin muuten perjantai 13. päivä on kerran vuodessa, mutta niitä voi olla jopa kolme. Tänä vuonna niitä on kaksi, sillä eilisen lisäksi toinen on luvassa lokakuussa. Myös vuosina 2018, 2019 ja 2020 on kaksi perjantaita 13. päivää, mutta vuonna 2021 on vain yksi.

Kenties merkillisin päivän nostattama uutinen jo useana vuotena peräkkäin on ollut Finnairin lento 666, joka lähtee noin klo 13 paikallista aikaa Kööpenhaminasta ja kohteena on Helsinki. Tässä pahan ilman luku 666 yhdistyy vielä Helsinki-Vantaan kirjaintunnukseen HEL, joka on yhtä l-kirjainta vaille "helvetti" englanniksi.

Tänä vuonna sattumalta reitin lentänyt A320-lentokone oli lisäksi 13-vuotias. 

Jatkamme toimintaa myös vuonna 2017 samaan tapaan, eli kerromme pääasiassa meitä kiinnostavien aiheiden tapahtumista pienen osa-aikaisen toimituksemme turvin, yleensä nopeasti ja uutismaisesti, mutta toisinaan hieman rauhallisemmin.

Myös Tiedetuubin klubi jatkaa toimintaansa ja vuoden kuluessa klubilaisille tuotetaan yhä enemmän omaa materiaalia. Samoin satunnaisia vierailuita erilaisiin kiinnostaviin kohteisiin jatketaan.

Vuosi 2016 oli jo kolmas Tiedetuubin toimintavuosi ja sen päätteeksi – juuri ennen joulua – julkaisimme jo 3000. artikkelimme. Sen kunniaksi olemme ottaneet käyttöön Jutturuletin, jonka avulla voi etsiä kätevästi kiinnostavia juttuja satunnaisesti.

Siis yli 3000 juttua luettavana! Pyöräytä rulettia tästä ja ylläty!

Ruudin leimahdus tapahtuu hyvin nopeasti (ääntä nopeammin). Palamisessa syntyy voimakkaasti laajenevia kaasuja, kuten typpeä sekä hiili- ja rikkidioksidia. Savussa on lisäksi pölynä kaliumnitraattia ja -karbonaattia. Pakokaasut nostavat ilotulitteen yläilmoihin. Ruudille tyypillinen haju tulee rikkidioksidista.

Suomessa kuluttajien käyttöön myytävissä ilotulitteissa pyroteknisiä eli palavia aineita saa olla enintään kilon verran. Itse ruutia tästä saa olla vain 75 g.

Vähäisestäkin ruutimäärästä koituu vaaraa, mistä on hyvä muistuttaa kotipoksauttelijoita: Räjähteiden kanssa turvallisuus on vähintäänkin tärkeää ja maalaisjärjen käyttö suositeltavaa. Ilotulitteita ei saa ammuskella humalassa tai luovuttaa alaikäisille, ja suojalasien käyttö on pakollista.

Ammattilaiskäytössä ilotulitteet ovat yleensä paljon suurempia ja tehokkaampia. Niissä käytetään lisäksi rakettien sijasta usein heittimiä, jotka sinkoavat räjähtävät paukut eli ilmapommit suoraan taivaalle. Homma on niiden avulla tarkempaa ja varmempaa, ja samalla säästytään raketin oman painon tuomasta lisäpolttoaineen tarpeesta. Isoissa esityksissä tuollakin on väliä.

Suurissa ammattilaisten rekemissä ilotulitusnäytöksissä ilmaan lähtee jopa satojatuhansia raketteja. Siksipä kaupunkien ja kuntien järjestämät wiralliset ilotulitukset ovatkin monin verroin näyttävämpiä kuin yhdenkään yksityisen kaupasta ostamat.

Ilotulitteiden viralliset kokoennätykset tehtiin vuonna 2014. Massiivisin tiedossa oleva ilotulitusraketti ammuttiin ilmaan Nevadassa: Se painoi lähes sata kiloa ja räjähdyksen läpimitta oli 360 metriä. Japanissa taas tehtiin heittimellä matkaan saatettujen ilmapommien ennätys, peräti 465-kiloisella hirviöllä. Tuon räjähdyksen läpimitta oli yli 700 metriä!

Ylivoimaisesti suurin osa maailman – myös Suomen – ilotulitteista valmistetaan ruudin kotimaassa Kiinassa.

Ongelmana ajanlaskun suhteen on se, että maapallon pyörimisliike hidastuu. Päivä tulee siis vähä vähältä pitemmäksi, ja ellei atomikelloilla mitattavaa aikaa muutettaisi toisinaan vastaamaan maapallon pyörimistä, johtaisi tämä lopulta tilanteeseen, missä kellonaika ja vuorokauden aika olisivat ristiriidassa keskenään.

Sekunnin alkuperäinen määritelmä olikin kytketty suoraan vuorokauden pituuteen: Auringon mukaan lasketun vuorokauden pituus oli 86400 sekuntia. 

Koska tässä on kuitenkin noin 52 sekunnin heittoja, määriteltiin myöhemmin sekunti ensin keskiaurinkovuorokauden mukaan, ja sitten siten, että sekunti on “31 566 925,9747:s osa trooppisesta vuodesta sellaisena kuin se laskennallisesti oli vuonna 1900, tammikuun 0. päivänä kello 12”.

Pienten heittojen lisäksi pyörimisessä on myös koko ajan jatkuva selvä muutos, sillä Maapallon pyöriminen hidastuu. Paitsi että Auringon ja Kuun aiheuttama vuorovesi-ilmiö hidastaa maapallon pyörimistä noin 1,6 millisekuntia sadassa vuodessa, myös Maan ytimessä tapahtuvat muutokset ja ilmamassojen liikkuminen vaikuttavat pyörimiseen.

Kuva: Kasvatettua hometta lähikuvassa.

Kuinka kauan ruoka sitten säilyy syömäkelpoisena?

Ruoka pilaantuu monin eri tavoin. Fysikaaliset laadun huonontumiset ovat usein helposti palautettavissa: esim. kuivuneen leivän saa pehmitettyä ja kerrostuneen hunajan voi ihan hyvin sekoittaa ja syödä. Kemialliset muutokset taas ovat lähes peruuttamattomia, mutteivät aina haitallisia. 

Härskiintynyttä voita ei kannata syödä, mutta tummuneessa omenassa ei ole mitään vikaa. (Kummassakin tapauksessa ruoka reagoi ilman hapen kanssa.)

Biologinen pilaantuminen on jo eri juttu. (Nekin ovat kemiallisia molekyylitason muutoksia, mutta mikrobien aikaansaamina.) Käynyttä mehua, homehtunutta leipää, limaantunutta kinkkua tai mädäntynyttä kalaa ei kannata enää yrittää sorkkia (paitsi jos sattuu tietämään tasan tarkkaan mitä tekee, ja millä mikrobilla).

Ohjeellisia säilytysaikoja eri ruuille löytyy vaikkapa Ruokatieto.fi:n tai Eviran sivuilta. Mutkia oikoen voi yleistää, että kypsennetyt ruuat ovat jääkaapissa ihan ok muutaman päivän, mutta viikon jälkeen aletaan olla jo riskirajoilla.

Yksiselitteistä sääntöä ei kuitenkaan ole. Säilyvyys riippuu säilytysoloista sekä kotona että kaupassa, pakkauksesta, sekä valmistusaineista ja -tavasta. Yhden tuoteryhmänkin sisällä on paljon vaihtelua.

Syömäkelpoisuus on lisäksi aina makuasia. Jotkut ovat tottuneita popsimaan maultaan jo hieman muuttuneitakin ruokia, toiset taas eivät halua koskea minuuttiakaan "liian vanhaan" maitopurkkiin.

Usein "pilaantunut" ruoka on kuitenkin täysin syömäkelpoista.

Jouluruokia pois heittäessä kannattaa muistaa kaksi asiaa. Ruuanjämät, kuten jo tapaninpäivänä kyllästyttävä kinkku tai pöydällä kuivuneet joululimpun käntyt, käyvät usein uusien maittavien ruokien raaka-aineena.

Ja se "parasta ennen" ei tarkoita samaa kuin "käytettävä ennen".

Otsikkokuva: Eric Skiff / Flickr
Homekuva: Eric Heupel / Flickr